Jussi Saramo 2 % ihmisistä omistaa yli puolet kaikesta. Me muut tarvitsemme Vasemmistoa.

Suomen ongelma ei ole hintakilpailukyvyssä

  • Korjatuissa laskelmissa Suomen ja Ruotsin ero on mitätön, vaikka tarkasteltaisiin vain 2000-lukua (PT, Sauramo)
    Korjatuissa laskelmissa Suomen ja Ruotsin ero on mitätön, vaikka tarkasteltaisiin vain 2000-lukua (PT, Sauramo)
  • Kun mukaan otetaan edellinen vuosikymmen, Suomi putoaakin Ruotsin alle. (PT, Sauramo)
    Kun mukaan otetaan edellinen vuosikymmen, Suomi putoaakin Ruotsin alle. (PT, Sauramo)

Stubb, Sipilä, Soini, valtamedia ja EK vaativat "äärimaltillisia" palkkaratkaisuja, väittämällä että Suomen hintakilpailukyky on Ruotsia ja Saksaa huonompi. Palkkojen tasoa on selitetty liian korkeaksi tilastolla, jossa Suomen ero Ruotsiin ja Saksaan on venähtänyt.

Joka paikassa käytetty tilasto ei kuitenkaan kerro mitään tasosta, ainoastaan muutoksen 2000-luvulla. Kaiken lisäksi ero Ruotsiin syntyi laskutavasta, joka nyt on korjattu. Suomen "virallinen totuus" on siis perustunut laskutapaeroon!

"Oikea" työn hinta suhteessa tuottavuuteen on hankala määrittää. Tilastoista voi kuitenkin lukea, että Suomessa palkat ja verot ovat Tanskaa, Ruotsia ja Norjaa pienempiä ja kokoaikaisessa työssä tehdään enemmän työtunteja. Tilastoja heikentävät monenlaiset silpputyöt, nollasopimukset ja työttömyys, joista pitää päästä eroon.

Suomalainen työntekijä ja työtön on alkanut uskoa olevansa syyllinen talouden taantumaan, vaikka todellisuudessa syy on huonossa johtamisessa. Vaikka suomalainen yritysjohtaja ei ole kovin haluttu vientiartikkeli, jakaa meidän pieni toimitusjohtajien ja hallitusammattilaisten piirimme toisilleen yhä suurempia palkkioita. Television iltauutisissa kanavaan katsomatta Nordean ekonomisti ja Wahlroosin edusmies Kangasharju kertoo meille, kuinka meidän on joustettava (että he saisivat isompia voittoja). Pelkästään Nordea tekeekin vuodessa lähes yhtä paljon voittoa kuin Suomi ottaa velkaa.

Poliitikot eivät voi valita parempia johtajia. Mutta poliitikkojen vastuulla on, ettei nyt aleta korjata sellaista, mikä ei ole rikki, vaan keskitytään Suomen nostamiseen lamasta oikeilla lääkkeillä. Väärät lääkkeet huonontavat tilannetta entisestään.

 

TJEU: http://www.labour.fi/ptTjaYartikkeli.asp?ArtikkeliID=370&LehtiID=101

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Bruttopalkan ja nettopalkan ostovoiman ero on liian räikeä Suomessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomen tuottavuus jämähti paikoilleen 2007 eikä ole siitä asti noussut. Palkat ja tuet taas ovat nousseet täysin entiseen malliin.

Esimerkiksi mainitsemassasi Saksassa palkat ja etuudet eivät ole ikinä nousseet nopeammin kuin tuottavuus. Ruotsin tilannetta taas tasoittaa ainakin valuutta.

Oli syy Suomen surkeaan kilpailukykyyn johdossa tai duunareissa, tuottavuuteen nähden kustannuksemme ovat aivan törkeän ylimitoitetut. Joko taiotaan äkkiä niitä hyviä johtajia jostakin tai sitten lasketaan palkat ja tuet tasolle jota tuottavuutemme edellyttää.

Kaltaisesi pään pensaaseen työntävät kaverit ovat vaarallisia koko kansalle.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Tuottavuuden romahdus johtui korkean arvon tuotteiden viennin romahduksesta. Se taas johtui huonosta johtamisesta. Jos haluamme kilpailla matalan arvon tuotteilla, on meillä aika paljon tehtävää palkkojen ja hyvinvoinnin leikkaamisessa, ennen kuin tavoitamme Bangladeshin tai edes Kiinan. Toimenpiteet on siis sovitettava strategiaan ja se on sanottava selvästi ääneen.

Palkat eivät ole Suomessa juuri nousseet viime vuosina. Olisi vaarallista ajatella, että asiat ratkeaisivat sillä, että "maltillistettaisiin" jo valmiiksi mitätön 0,4 % palkankorotus.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Me kilpailemme sillä mitä pystymme tuottamaan, emme sillä mitä vaikka lahjakkaampi naapurimme tuottaa. Jos tuotamme sutta ja sekundaa niin sitten palkat ja tuet on pantava sille tasolle.

Palkat eivät ole ainoa kustannus. Esimerkiksi toimeentulotuki on noussut reaalisesti 20% tuosta vuodesta 2007 lähtien. Myös tukien rakettimainen nousu heikentää kilpailukykyämme niin kauan kun ne rahoitetaan veroilla eikä taivaalta saatavalla mannalla.

Joillakin aloilla ja joillakin henkilöillä palkkoja on varaa nostaakin. Useimmilla ei. Tämä toivottavasti myös ohjaa työntekijöiden kouluttautumista.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
En syyttäisi Jussia. Jussi on ideologiansa vanki ja se tekee sokeaksi.

Jukka-Pekka Makkonen

Hintakilpailun osalta sokeasti vertaaminen Ruotsiin ja Saksaan on hieman ongelmallista etenkin poliittisen päätöksenteon kannalta. Ruotsi pystyy devalvoimaan tarvittaessa valuuttaansa, mutta Suomi ei. Euroalueen sisällä Saksalla on etulyöntiasema Suomeen ja moneen muuhun maahan nähden johtuen sen talouden valtavasta koosta että myös heidän aiemmista palkkojen jäädytyksistä. Euroalueen sisäinen kilpailu on epätasapainossa merkittävältä osin juuri Saksan säästöhalujen vuoksi ( palkkatason alhaisuus suhteessa muihin ).

Mikäli tilannetta haluttaisiin normalisoida näiden vertailtujen maiden kesken, tulisi Saksan nostaa merkittävästi palkkatasoaan suhteessa Suomeen, sillä yksittäiset eurovaltiot eivät voi devalvoida valuuttaansa kuten Ruotsi.

Lisäksi yksi luovempi vaihtoehto ( nyt kun maaseutua halutaan ja ehkä aletaankin tällä hallituskaudella uudelleen asuttamaan) olisi tehdä Karjalaan rajan toiselle puolelle muutamia jättimäisiä vanhainkoteja, joihin mummoja ja vaareja aletaan kärräämään. Tässäkin voisimmme ottaa mallia Saksasta jolla on vastaavanlaista hedelmällistä yhteistyötä Puolan maaseutupitäjien kanssa. Saataisiin kyydityksillä Suomen talous uuteen nousuun.

ps: luotan lukijoiden kykyyn lukea rivien välistä pienellä pilkkeellä silmäkulmassa

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Ole huoleti Jukka-Pekka. Olen luottamuksesi arvoinen. Jo valmiiksi 75v. karjalaisukkeli.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Siis Suomen suurimpia ongelmia on julkisen sektorin korkeat palkat, eikä suinkaan yksityisen sektorin palkat. Aina täytyisi pitää mielessä, että se toinen sektori työstää infraa ja peruspalveluita, ja se toinen maksaa viulut.

Aikoinaan oli tapana sanoa, että valtion leipä on pitkä mutta kapea, mutta nyt homma on kääntynyt siihen päinvastaiseen suuntaan, että julkisella sektorilla työpaikan pysyvyys on varmempi, minkä lisäksi julkisen sektorin liksat ovat nousseet vuosikausia nopeammin kuin yksityisellä sektorilla.

Mihin ihmeeseen julkisen sektorin palkankorotukset ovat perustuneet, jos kansakunta tekee tappiota?

Käyttäjän UffeNordstrm kuva
Uffe Nordström

Olen samaa mieltä kanssasi mutta haluaisin vielä lisätä että meillä on ihan huikean suuri julkisen sektorin armeija. Armeija joka pitäisi riittä 10 kertaa suuremmalle kansalle.
Se on päivänselvää että mitä enempi meillä on ihmisiä palkkalistoilla jotka eivät tee tuottavaa työtä niin sitä enempi se rasittaa yksityistä sektoria jotka tuottavat ja sitä enempi kilpailukyky heikkenee.
Tietysti ei pidä aliarvioida ylenpalttisia osinkoja tai muita osittain perusteettomia kultaisia käädenpuristuksia.
Tietysti ongelma myöskin pilee siinä että jos julkista sektoria pienennetään esim. säännöstelyä vähentämällä niin työttömyys kasvaa mutta vastaavasti se pitkässä juoksussa palvelee nimenomaan kilpailukyvyn paranemisella että myöskin antaisi yrityksille mahdollisuuden keskittyä tuottavaan työhön eikä pelkästään lippujen ja lappujen täyttämiseen. Hivenen ehkä karrigoidusti mutta.....
Maa kuten Suomi jolla ei ole kehuttavasti luonnovaroja ei kaikessa yksikertaisuudessa voi rakentaa hyvinvoitinsa siihen varaan että jaamme kauppatorilla tyhjiä muovikasseja toisillemme.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Meillä on melkein kaikkia mahdollisia luonnonvaroja öljyä lukuunottamatta. Jopa timantteja, joskin ne ovat niin syvällä ettei niitä tulla ehkä koskaan kaivamaan.

Kaivosteollisuus on vain niin pirun kallista ja riskialtista hommaa ettei Suomessa ole pääomia siihen. Vaikka olisihan siellä töitä ja rikkauksia.

Käyttäjän UffeNordstrm kuva
Uffe Nordström Vastaus kommenttiin #11

Tottahan toki syvyyksissä löytyy vaikka mitä mutta tämänpäivän teknikoilla hyöndyntäminen on vaan ole kannattavaa.
Kaivostoiminta sinänsä on rikialtista puuhaa mutta olisiko se kuitenkaan kohtuutonta vaatia edes jotakin korvausta kun kansaiväliset yhtiöt hyöndyntävät meidän mineraalejamme.

Tämä luonnovarojen kiinnittäminen tähän kirjoitukseen ei kuitenkaan ollut se pääpointti vaan yleensäkin se että pieni maa kuten Suomi pitäisi olla mahdollisimman omavarainen sekä hoitaa asioitaan mahdollisimman vähin kustannuksin ja siihen ylimitoitettu julkinen sektori on kustannustekijä mihin Suomella ei olisi varaa.

Summa sumarum!

Mitä enemmän Suomi on omavarainen sekä mitä useampi Suomalinen tekee tuottavaa työtä, varsinkin vientiä ajatellen, sitä korkeampi elintaso Suomessa on.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Se on ihan sama onko ongelman varsinainen nimi hintakilpailukyky vai joku muu. Jos ongelmaa ei pystytä korjaamaan muulla tavalla, eikä tavara mene kaupaksi, hintakilpailu on aina varma keino ratkaista ongelma.

Tavallaan on tietenkin hyväkin asia että ammattiyhdistysväki ei liian helpolla suostu tämän hintakilpailun käyttämiseen. Silloin yrittäjien tai hallituksen on pakko etsiä niitä muita keinoja, jos niitä ei löydy, niin hinnat on pakko hilata alas, tai ne tulevat alas romahduksen kautta.

Yhteiskuntasopimus olisi siitä hyvä asia että silloin työnantajat sitoutuisivat palkkajouston vastapainoksi käyttämään myös niitä muita keinoja, samoin hallitus. Se olisi kaikkien kannalta paras ratkaisu, jos vaan sopimukseen päästäisiin

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yhteiskuntasopimukseksi tituleerattu menetelmä olisi hyvä. Olisimme ainakin itse ohjaksissa ja pääsisimme funtsimaan keinot kilpailukyvyn parantamiseen yhdessä.

Ja onhan se pakko myöntää että Saramo on täysin oikeassa siinä että iso syy kilpailukykyongelmiin löytyy varmasti yritysten johdosta. Jos ja kun palkkoja lasketaan, johdon on johdettava edestä päin ja näytettävä esimerkkiä. Ylipäätään kaikkien jotka aiemmasta kasvusta ovat päässeet osallisiksi on osallistuttava projektiin. Mukaanlukien myös tulonsiirtopuolen saajien.

Meillä on täällä vaikka nyt tätä mobiilipelialaa jonka duunarit saattavat tuottaa miljoonia per vuosi. Sitten on metallialaa jonka yrityksistä joka neljäs on kannattavuusrajan alapuolella. Näitä ei voi käsitellä samalla tavalla.

Petteri Hiienkoski

On olemassa kolmenlaisia valheita, joista tilastoa pidetään pahimpana.

Ruotsi on devalvoimalla korjannut hintakilpailukykyään. Siellä on myös varauduttu paljon aiemmin elinkeinoelämän rakennemuutokseen, mistä maailmalla tunnetut suuret brändit kuten Ikea, Biltema jne. ovat osoituksena. Porvariallianssi, jonka valtakaudella Ruotsi pääsi nousuun, painopistealueina oli 1) finanssimarkkinat, 2) työmarkkinat ja 3) ilmastopolitiikka.

Käyttäjän VilleHurmalainen kuva
Ville Hurmalainen

Jos vika on huonossa johdossa, meillä ei ole mitään toivoa. Siksi on parempi vaikka teeskennellä, että vika on huonossa kilpailukyvyssä. Sillä tekemällä jotain korjausliikkeitä, ainakin tapahtuu jotakin.

Aikoinaan 1930 luvulla Ranskan taloutta korjattiin M-menetelmällä. Suuri lama oli vienyt hallituksen uskottavuuden ja sitä korjattiin ottamalla käyttöön tieteellinen M-menetelmä. Sitä ei kuitenkaan kovin paljoa koskaan avattu. Hyvästä syytä. M oli itse asiassa rämpimistä mudassa - kokeillaan muuttaa jotakin ja katsotaan auttoiko. Lopulta hommat saatiin jollakin tavalla toimimaan, mutta sitten Adolf tuli ja muutti ranskalaisen työn kilpailukyvyn ihan toiseksi.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

en viitti ite tosta blokkaa. pari ku juttua

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/337539...

"Työtunnin kustannus välilliset työvoimakustannukset mukaan lukien oli Suomessa viime vuonna 35,9 euroa, Ruotsissa 41,8 euroa ja Saksassa 37,1 euroa."

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/337539...

" Ennen 1990-luvun lamaa yritysten liikevoitto oli alle kaksi miljardia euroa vuodessa, mutta vuonna 2000 se oli noussut yli kymmeneen miljardiin."

"1990-luvulla teollisuusyritysten kokonaisvoitto oli 63 miljardia euroa."

"Suomesta ulkomaille on sijoitettiin tuolloin 70 miljardia euroa ja ulkomaalaiset yritykset sijoittivat Suomeen 50 miljardia.

Ritva Pitkäsen vuonna 2007 Palkansaajien tutkimuslaitokselle tekemän arvion mukaan kymmenessä vuodessa suomalaisyritykset maksoivat tekemissään kaupoissa yhteensä 16 miljardia euroa ylihintaa. "

Että kai se huonoti menee jos investointivarat joko ryypätään tai sijoitetaan suolattuihin kaivoksiin pallon toiselle puolelle.

Tietty sit itketää palkkamaltti että saatas uus typeryys kierre aikaseksi.

marx sano että vahvat kapitalistit riistää heikoilta niiden pääoman. noilta suomen heikkolahjasilta joutaakin.

20% palkan korotukset ja jos joku ei pysty maksaa, eikus mukki ja työläiset voi jatkaa hommaa osuuskuntana tai saksalaisomistukses. ei ne sen typerämmin voi duunaa kun nykyset omistajat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sillä on aika paljon merkitystä mitä sillä työtunnilla saadaan aikaan. Kuinka paljon arvoa luodaan. Jos kaikki duunarit loisivat yhtä paljon arvoa kuin Supercellin koodarit, mitään ongelmaa ei olisi. Paitsi globaali aivokuolema.

20% palkankorotukset olisi ihan hyvä juttu. Vastapainoksi voitaisiin luopua yrityksen maksamista eläkeveroista.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo se ratkaisee kuinka paljon arvoa luodaan. kuten luvuista näkyy, sitä on luotu reilusti.

nyt sit kysymys mistä se arvonluominen riippuu. se riippuu pääomasta. mitä paremmat koneet, sitä enemmän arvoa syntyy. jos sullakin ois tekoäly koneel, teksti ois loistavaa.

mä aikonaa pubis puhuin tuottavuuden noususta. kaveri sano. ei ole mitään tuottavuudne nousua, on vain investointeja. vaikenin hölmistyneenä, eihän kukaan voi olla noin tyhmä.

kävin miettimään myöhemmin asiaa. kaverilla oli pikkanen raksaliike (myi sen pari vuotta myöhemmin 30 milj € hintaan.). koulutukseltaan tuotantotalouden di. pitkän pähkäilyn jälkeen tajusin että se on oikeassa. pinenelle firmalla ei ole tuottavuuden nousua, on vain investointeja. ei hänen duunarinsa mitään laser sahoja keksinyt, hän vain osti uusia partekin elementtipöytiä joilla laatu & kapasiteetti kasvoi, työmäärä väheni.

elikkä se arvonluominen riippuu siitä kuinka paljon firmaan sijoitetaan. jos suomessa olisi viime vuonna sijoitettu ne reilun 10 miljardin voitot tehokkaampaan tuotantokoneistoon, duunareiden tuottavuus olisi ponkaissut reilulla miljardilla ylöspäin.

miksi näin ei tehty?
ek on tottunut laskeviin palkkoihin ja selkäranagttomiin duunareihin joilta voi rukoilla lisää aina kun entiset on ryypätty. turha sijoittaa 10 miljardia koneisiin kun saman tuloksen saa aikaan ruikuttamalla miljardin palkan alennuksen.

eli me ollaan päädytty myöskin yksityisellä sektorilla selkärangattomaan kurjistumiskierteeseen. ei riitä että valtion yhtiöt ja valtio on tuhottu, on tuhottu myöskin yksityinen teollisuus.

kuinka tuohon voisi saada korjausksen?
paikallinen sopiminen automaattiseksi. jos firma tuottaa miljoonan voiton, ennen yhteisöveron maksua 800 000 (80%) bonuksina duunareille. tuo estäisi osinkokoina ulos kupppaamisen. jäisi rahaa investointeihin. voittotaso olisi vieläkin sama kuin 90 eli kukaan ei häviäisi mitään. suomi voittaisi. teknologia kehittyisi, tuottavuus nousisi.

toisaalta samat pässinpäät omistaisivat firmat ja silmän välttäessä tekisivät samat munaukset. eli lyhyen aikavälin hyöty. fiksumpaa vaan hyväksyä että menee koko paska nurin ja perustaa raunioille uudet, osuuskuntamuotoiset yritykset. suora loikka kommunismiin ilman mitään sosialisointia, antaa kapitalistien oman tyhmyyden tehdä heistä jauhelihaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #20

"suora loikka kommunismiin ilman mitään sosialisointia, antaa kapitalistien oman tyhmyyden tehdä heistä jauhelihaa."

Pakko tehdä suora loikka kommunismiin kun sosialidemokraattinen puolue kutistuu ja kuolee. Tämä on näköjään kansan tahto että näin käym vaikka millään sitä ei voi käsittää miksi kansa näin tahtoo.

Ehkä sitten kun persut on vakiintunut vanhaksi puolueeksi, ihmisten kannatus siirtyy seuraavaksi uudelle perustettavalle kommunistiselle liikkeelle, joka nyt taitaa puuttua, kun tuota vasemmistoliittoakaan ei voi oikein sellaiseksi laskea.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #21

joo vassin talouslinja on keynesiläinen. meillä ole eduskunnassa yhtään kommunistista taikka marxilaista puoluetta. ellei sitten kd ala jeesuksen oppeja seurata luopuen niistä vanhan testamentin painotuksista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eikös Suomen vika olekkaan siinä ettei maa ole veroparatiisi ja hikipajala?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Jotenkin surkuhupaisaa, että henkilö, joka istuu Veikkauksen hallituksessa poliittisella hyvävelinimityksellä, moralisoi pienten piirien suhmurointia.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Suuresti kunnioittamani, nimimerkillä Tyhmyri bloggaava kansantaloustieteen asiantuntija, kirjoitti juuri tuoreen bloggauksen siitä mikä on suomalaisen vasemmiston, siis SDP+vas+vihr, dilemma.

Se on siis se, että yhteisvaluutta euro ja vasemmiston kannattama hyvinvointiyhteiskunta eivät ole yhteensopivia. Ja osa entisistä vasemmiston kannattajista on tämän tajunnut ja siirtynyt persujen kannattajiksi.

Yhteisvaluutan tuoma ongelma Suomen talouteen näkyy muuten juurikin myös noista Jussin kuvaajista.

Tyhmyrin blogi löytyy osoitteesta:https://tyhmyri.wordpress.com/

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Jussi

Ongelmamme on kilpailukyvyssä:

+++

Antti Rinne bloggasi tänä aamuna että tulisi aloittaa uudet laajennetut yhteiskuntasopimusneuvottelut nyt kun ehdotettu asialista ei mennyt jakeluun :

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/sdp-halli...

hyvä ehdotus

Tässä alla yksi aihe jolla mm UPM mukaan 67 euron /tonni vaikutus kilpailukykyyn. Mikäli muilla viejillä ja tuojilla on sama euromäärä ongelma mitä UPM:llä(myös Äänekoskella) niin meillä on sen perusteella pelkästään jo 6,7 miljardin kilpailuvaje (verrattuna Ruotsiin -) vienti ja tuonti yrityksissä.

Eli laajennettuun sopimusneuvottelun asialistaan tulee ottaa ainakin logistiikka ja liikenne mukaan.

Arvioidaan millä keinoin saadaan maamme noin 35 miljardin euron kaksinkertaiset logistiikka kustannukset puolitettua(viite: eduskunnan tulevaisuusvaliokunta raportti 6/2013 ) kilpailijamaiden tasolle.
Tässä arvioinnissa otetaan huomioon

1) LVM :n oma vuoden 2007 ”liikenne 2030” strategia sivu 31 jossa laitetaan tavoitteeksi raide ja maantieliikenteen kasvattamisiin. Tästä on hiljaisesti ilman uusia tutkimuksia luovuttu vaikka vuonna 2011 EUssa tehtiin liikennestrategia jossa edellytetään jopa 50% maantieliikenteen siirtoa(keskipitkät ja pitkät maantiematkat) raiteille ja vesille.

2) että kun itämeren meriliikenne rikkidirektiivin kompensoitiin teollisuudelle kuorma auto liikenteen antavuutta nostaen (kuorma auto asetus 6.6.2013) sen rinnalle tehdään tutkimukset ja päätökset miten korvataan kotimaan liikennettä sisävesi vesiliikenteen infran rakentamisella ja laivanrakennus innovaatioiden kehittämisillä niin että linjalla Vaasa Joensuu järvi alueen kaupungeilla on suora vesiyhteys Itämereen (viite: Ruotsin vesiliikenne strategia : Nearest port is best port) tavoitteena minimissään Ruotsin taso 56 kuorma autoa 1000 henkeä ja lopullisena vertailukohtana pidettävä Saksan 33 autoa jossa 11% sisämaan liikenteestä suoritetaan vesiliikenteen avulla. Meillä tarvitaan 96 kuorma auto tällä hetkellä.

3) Että maassa on tehty vielä viime ja tänä vuonna todella puutteellista asenteellista ja jopa virheellistä tutkimustyötä joilla on vaikeutettu todellista liikenteen ja logistiikan kehittämistä maassamme . Esimerkkeinä : Pellervon tutkimus 5.2.2015 ja parlamentaarinen liikenneinfran korjausvelka raportti joissa molemmissa jätettiin vesiliikenne muukaan ottamatta analyyseihin ja tutkimuksiin.

Toimituksen poiminnat