*

Jussi Saramo 2 % ihmisistä omistaa yli puolet kaikesta. Me muut tarvitsemme Vasemmistoa.

Pakko on vain kuolla

Sipilän, Soinin ja Stubbin esityksiä markkinoidaan välttämättöminä. Suomi on pulassa ja on pakko toimia.

Hämmästyttävän vähän kyseenalaistetaan sitä, millä logiikalla Suomi nousee kun rahaa siirretään työntekijöiden palkoista omistajien osinkoihin. Siitähän 5 % palkkaleikkauksissa on kyse. Valtiokin menettää palkkojen leikkauksessa yli miljardin verotuloja ja joutuu ottamaan lisää velkaa.

Meiltä kysytään, mikä on Vasemmiston vaihtoehto. Paras vaihtoehto omaan jalkaan ampumiselle on tietysti olla ampumatta. Merja Kyllönen ja Paavo Arhinmäki jo kirjoittivat hyvin missä mennään ja mitä on tehtävä, mutta kirjoitanpa minäkin sanasen.

Ensinnäkin, vientiteollisuuden palkat sivukuluineen ovat Suomessa selvästi Pohjoismaiden pienimmät ja Saksankin alapuolella. Meillä on kilpailijamaita edullisempaa palkata. Kun palkat suhteutetaan työn tuottavuuteen, olemme yhä kilpailukykyisiä. Saksan edellä ja Ruotsin tasolla.

Kun katsotaan jokaista toimialaa erikseen, voidaan huomata, että olemme muiden muassa metalli- kuin metsäteollisuudessa kilpailukykyisiä. Molempien vienti on alkanut vetää ja investointeja tehdään lisää. Palkkojen leikkaamisella ei saada yhtään uutta työpaikkaa, vain omistajien voitot kasvaisivat.

Sipilä, Soini ja Stubb eivät ole kertoneet missä ovat ne työpaikat, jotka vientisektorille syntyisivät palkkojen leikkausten myötä. Syykin on selvä. Koko operaatio tehdään omistajien, ei Suomen edun hyväksi. Tässä Sipilä seuraa edeltäjiään Esko Ahoa ja Matti Vanhasta. Kekkosesta ja Alkiosta on liian pitkä aika.

Vaikka vienti lähti hienokseltaan vetämään jo viime talvena ja korjatut tilastot osoittavat nyt, että taantuma ohitettiin jo silloin, vaikka yritykset tekevät ensi vuonna historiallisen suuria voittoja ja vaikka kauppataseemme on kääntynyt peräti 500 miljoonaa plussalle, pidän minäkin taloustilannetta huonona. En siksi, että palkat olisivat liian kovia, vaan siksi, että meillä on kohtuuttoman suuri työttömyys.

Velkaantuminen ei ole Suomen pääongelma, velka on ongelmien seuraus. Jos meillä ei olisi työttömyyttä, emme joutuisi ottamaan velkaakaan. Jos suuryritykset ja rikkaat eivät kiertäisi veroja, emme joutuisi ottamaan velkaakaan. Hallituksen pitäisi siis puuttua näihin, sen sijaan että se yrittää mahdotonta työntekijöiden kustannuksella.
 

Työttömillä ei ole aikaa odottaa että kasvu alkaisi ruokkia itseään. Nousua voidaan avittaa esimerkiksi näin:

  • VEROMUUTOKSILLA TYÖTÄ: Alennetaan esim. työvoimavaltaisten palvelualojen arvonlisäveroja. Järjetöntä että kortistossa on tuhansia parturi-kampaajia.
  • VALTIONYHTIÖISTÄ TYÖTÄ: Valtionyhtiöt on palautettava tuomaan kokonaisvaltaista hyötyä, ei maksimoimaan johdon bonuksia lyhyen tähtäimen tuotoilla. Hyvä esimerkki valtion kyvystä toimia on Turun telakan pelastaminen, joka ensin tuomittiin mahdottomaksi.
  • KOULUTUKSELLA OSAAMISTA: Koulutusleikkaukset on peruttava ja päinvastoin vahvistettava Suomen tulevaisuuden osaamista.
  • VERONKIERROSTA TULOJA: Suomen on tehtävä välittömästi sekä kotimaisia päätöksiä veronkierron lopettamiseksi että otettava suuryritysten ja rikkaiden veronkierron lopettaminen EU-politiikan kärjeksi.
  • YRITYSTUILLA UUTTA TYÖTÄ: Miljardien yritystuet on suunnattava uudelleen maksimoimaan kotimaiset työpaikat ja tulevaisuudessa arvokas punavihreä tuotanto. Esimerkiksi Saksa ja Kiina panostavat täysillä uusiutuvaan energiaan, meidän on otettava juna kiinni.


Nämä tulivat ensin mieleen. Kerro lisää hyviä keinoja!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos julkinen puoli ei olisi kasvattanut vuotuisia menoja vuodesta 2008 lähtien kahtakymmentä kuutta miljardia (työttömyyskorvaukset ovat yhteensä noin 5mrd) samalla kun BKT on romahtanut liki 7%, mitään hätää ei olisi. Ennen 2008 kukaan ei kuollut nälkään ja palkkaakin töistä sai. Ja niitä oli niin paljon kuin jaksoi tai viitsi tehdä. Vaikka työttömien määrä huomenna nelinkertaistuisi, emme joutuisi ottamaan velkaa mikäli muut julkiset menot olisivat vuoden 2008 tasolla.

On se muuten kumma että suomalainen työmies on ainoa työmies maailmassa jonka kysyntä ei kasva kun sen hinta laskee. Ja ALV. Miksi laskea juuri sitä vähiten haitallista veroa? Olisihan siellä esimerkiksi tuloverot ja työn sivukulut joiden laskeminen tekee suomalaisesta työstä kannattavampaa. ALVilla verotetaan myös sitä kiinalaista hilavitkutinta. Työn veroilla verotetaan vain suomalaista tuotantoa.

Vasemmistolainen talouslogiikka on kyllä niin oma lukunsa.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Julkinen puoli on leikannut päätösperäisiä menoja. Menokasvu on ollut perusuraa loivempaa (inflaatiota on kaikesta huolimatta), mutta suurtyöttömyys on nostanut sekä suoria että epäsuoria työttömyyden kustannuksia. Samaan aikaan verotuloja tulee jopa 10 mrd vähemmän kuin jos massatyöttömyyttä ei olisi.

Työvoimavaltaisten alojen ALV ei verota kiinalaista hilavitkutinta. Kun alv-kokeilu loppui, siirtyi melko nopeasti tuhansia ihmisiä kortistoon.

Oikeistolainen talouslogiikka perustuu uskoon, ei tosimaailmaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toistaiseksi julkisen puolen menoleikkaukset ovat olleet pelkästään leikkauksia kuntien valtionosuuksiin jotka kunnat ovat sitten kompensoineet omalla verotuksellaan. Julkisen sektorin tulot ovat nyt yli 10mrd korkeammat kuin 2008 mutta menot 26mrd korkeammat. Jos tämän saat jotenkin käännettyä itsellesi julkisten menojen leikkauksiksi niin olet kyllä itsepetoksen kruunaamaton kunkku. Mitä ihmettä ovat "päätösperusteiset menot"? Kyllä ne ovat aika lailla kaikki ihan eduskunnan säädettävissä olevia menoja.

Juu no kotimaiselle palvelusektorille lienee kyllä se ja sama alennetaanko työn vai kulutuksen veroa.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo Vastaus kommenttiin #3

Päätösperusteiset menot ovat päätösten seurauksena tulevia menoja. Toisessa päässä ovat automaattiset vakauttajat - kun työttömyys lisääntyy, lisääntyvät sosiaalimenot ilman erillisiä päätöksiä.

Pienituloisten verotuksen alentaminen auttaa kotimaistakin palvelusektoria ja me alensimme pienituloisten tuloveroja hallituksessa. Mutta kyllä työn verotuksen alentaminen menee myös kiinalaisiin hilavitkuttimiin, toisin kuin kotimaisen palvelualvin. Suurinta hulluutta on oikeistohallituksen päätös suunnata veroale ulkomaisen autoteollisuuden tukemiseen.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Aivan järkevää toteutustason puhetta. Suurten linjojen kontekstissa olisi voinut viitata vaikka Stiglitziin mikäli jollekin vielä on epäselvää nykyisen leikkauspolitiikan järjettömyys/epäloogisuus. Vasemmiston elvytyspolitiikka on nähdäkseni se vaihtoehtonjoola työttömyyttä saadaan vähennettyä monine seurannaisvaikutuksineen. Mielestäni säästöt ja (velka) elvytys pantu turhaan vastakkain. Kun velkaa lisätään niin olennaista on mihin sitä käytetään; osa voidaan käyttää vaikkapa infran välttämättömiin parantamisiin - homekoulut lienee pakko joskus korjata joten miksei nyt nollakorolla; osan voisi panostaa vientimahdollisuuksien parantamiseen mm cleantechin tuotekehitykseen investoimalla. Eli (velka)elvytyksellä voi sekä luoda edellytyksiä kasvaville vientituloille että sisäisen kysynnän vahvistamiselle ja silti joitakin säästöjä on mahdollista toteuttaa samanaikaisesti mm digitalisoinnin ja normipurun avulla.

Käyttäjän TimoAllanTuovinen kuva
Timo Tuovinen

Pakko ei ole edes kuolla, sitä voi haluta.

Jukka Nieminen

Samoilla linjoilla. Hallituksen idea lienee aikaansaada sisäinen devalvaatio luomalla työtätekevien köyhien luokka, jota voi monessakin mielessä pitää epäeettisenä, mutta myös tarkoituksettomana toimenpiteenä.

Lisäksi se sisältää uhkapelin idean. Voi syntyä sisäinen devalvaatio mutta suurella todennäköisyydellä syntyykin deflaatio joka tulee aiheuttamaan kaikkien aikojen massatyöttömyyden ja konkurssiaallon. Tällöin ajaudutaan siihen pakkorakoon että seuraavilla liittokierroksilla liittojen on pakko hakea ns. rahaa kadulle palkankorotusten muodossa eikä edes työnantajapuoli tule tätä vastustamaan koska vaihtoehtona on katastrofi myös yritysmaailmassa. Sen päivän jälkeen tilanne on taas aavistuksen mutkikkaampi ja saapas on entistä enemmän syvällä suossa.

Sipilän otteissa on vähän samaa kuin muinaisten neuvostojohtajien. hekin aina valtaantultuaan ensi töikseen puhkuivat tarmoa ja päättivät panna pyörät pyörimään, korruption kuriin ja vodkahanat kiinni ja aina hävisivät. Tietenkin siksi että ongelma oli syvemmällä eli itse neuvostotaloudessa. Kun hallituksella on alusta saakka väärä työkalu väärine käyttötapoineen, ei lopputulos voi olla kuin yhdenkaltainen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ihmekkös että sipilän puheesta ja itsensä nimittämisestä kansan isäksi tuli ekana mieleen, vaikka myöhemmin luin pääministerin ottaneen mallia kekkoselta. Se asia kuitenkin on varma että sipilä yrittää johtaa maata kuin yritystä, laittaa julkisen puolen saneeraukseen, leikata valtion sivukuluja ja järjestää koko yhteiskuntaa koskevat yt-neuvottelut.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Myönnetään nyt vain se, että Suomessa ay-liike on vuosien mittaan ajanut asiaansa niin hyvin, että palkkataso Suomessa on yksinkertaisesti nousseet liikaa suhteessa työn tuottavuuteen ja jalostusarvoon. Tämä on yksityisellä puolella johtanut työttömyyteen ja julkisella puolella raskaaseen alijäämään / velkaantumiseen.

Kun tuo yksinkertainen tosiasia tunnustetaan, tarvittavat korjaustoimet on helppo toteuttaa.

Jukka Nieminen

"Kun tuo yksinkertainen tosiasia tunnustetaan, tarvittavat korjaustoimet on helppo toteuttaa."

Totta! Tosiasiat kannattaa aina tunnustaa mutta valitettavasti esittämäsi asiat eivät ole tosiasioita ollenkaan vaan jonkinlaista eekoolaista propagandaa. Todellisuudessa kotimainen palkkataso edustaa kutakuinkin eu-maiden keskitasoa.
http://demokraatti.fi/miten-ne-tyovoimakulut-meniv...

Palkkakulujen leikkaamisella ei aikaansaa muuta kuin kotimaisen kysynnän vähäisenkin putoamisen ja sitä seuraavan massatyöttömyyden. halvemmalla tai jopa ilmeiseksi voisi saada jotakin bulkkitavaraa ulkomaille mutta silloin välistä puuttuu vain se kate eli liikevoitto. Korostetaan nyt sitäkin että vientisektorilla palkkakustannukset ovat se pienin paha.

Jos taas on tarkoitus supistaa julkista menoa niin minkään talousopin mukaan julkiset menot ja yhteiskunnan nousu- ja laskukaudet eivät korreloi keskenään. Paras esimerkki Ruotsi jonka julkinen sektori on maailmanennätysluokkaa (53%) mutta joka silti elää nousukautta ja täystyöllisyyttä.
Julkista sektoria on muuten hyvin vaikea leikata niin kauan kun täytyy ylläpitää 85% työvoimasta leivän syrjässä kiinni, eli jonkun on siitä huolimatta opetettava lapsille kertomataulua, tehdä eläkepäätöksiä tai sammuttaa tulipaloja.

Vastaus mitä pitäisi tehdä on koko ajan ollut olemassa: Elvyttää! tai kuten se kiertoilmaisn ilmaistaan: investoida. Tässä asiassa vasemmistoliitto on kiistatta kunnostautunut.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

#9
Kirjoituksessa oli useita asiavirheitä - itse asiassa jokaisessa kappaleessa (ensimmäistä lainausta lukuunottamatta :)

Myös johtopäätös oli virheellinen, paitsi siinä suhteessa, että vasemmistoliitto on siinä kunnostautunut.

Palaan vielä asiaan myöhemmin - pitää välillä tienata niitä veroeuroja julkisen sektorin ylläpitämiseksi ...

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo Vastaus kommenttiin #13

Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä mahdolliset asiavirheet ovat. Jokaisen faktani olen perustanut uusimpaan saatavilla olevaan tilastoon. Toisin kuin pääministeri Sipilä, jonka väitteet ovat yksi toisensa jälkeen paljastuneet vääriksi.

Jukka Nieminen Vastaus kommenttiin #16

" Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä mahdolliset asiavirheet ovat. Jokaisen faktani olen perustanut uusimpaan saatavilla olevaan tilastoon. "

Se taisi olla minulle tarkoitettu mutta vähintään olen yhtä utelias tietämään mitä nämä virheet ovat. Tuoksuu että tulossa on älyllinen keskustelu taloussaralla ja minähän en sitä aio missata

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Viittaako mustonen nyt siihen että ay-liike onnistui sitomaan korotusten indeksin elinkustannuksiin joskus 1970- /1980- luvuilla?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Niin, sitähän tässä pähkäilevät useammat puoluekannoista riippumatta, mistä näitä yksityisrahoitteisia yritysten tarjoamia työpaikkoja nousisi lisää. Itse asiassa tämä kysymys on kaikkien kysymysten äiti ja tärkein kaikista. Muut asiat ovat täysin sivuseikkoja tämän rinnalla. Suomen kohtalo siitä, millaista hyvinvointia täällä voidaan tarjota ja saavuttaa seuraavalla vuosikymmenellä huoltosuhteen siirtyessä karmaisevaan suuntaan riippuu ainoastaan ja vain näiden uusien yksityisrahoitteisten työpaikkojen synnystä.

Pelkästään viimeisen vuoden sisällä tuli 27.000 uutta työtöntä lisää. Pelkästään kortistosta löytyy jo 350.000 työnhakijaa.Kuinka paljon työttömiä ja vajaatyöllistettyjä kaiken kaikkiaan sitten lopulta onkaan.

PS.Jos kortistossa on tuhansia työttömiä parturi-kampaajia, koulutukseta vastuullisten tuli tehdä tästä jo johtopäätöksiä.

Jukka Nieminen

"Niin, sitähän tässä pähkäilevät useammat puoluekannoista riippumatta, mistä näitä yksityisrahoitteisia yritysten tarjoamia työpaikkoja nousisi lisää"

Tämä on ihan hyvä ja perusteltu huomio, mutta valitettavasti asia ei toimi noin. kapitalismissa - käytetään nyt tätä termiä - yritykset ja yhtiöt eivät olemassaolonsa ajan ole tarvinneet kuin murto-osaa työväestä. Keskimäärin 5-12% työvoimasta riippuen tietenkin yhteiskunnan luonteesta. Loput työvoimasta ovat sille tarpeetonta työvoimaa. Joskin yritysmaailma on tietenkin otettu jos näillä lopuilla 80-90% on ostovoimaa ostaa ko. yhtiön tuotteita.
Sanomattakin on selvää että mikään yritys ei pestaa itselleen turhaa väkeä vain "isänmaallisista syistä" sillä niiden tehtävä on takoa voittoa omistajille eikä muuta.

Tämän takia on sitten olemassa julkinen sektori. Sen tehtävä on ylläpitää valtaosa työpaikoista (80-90%)ja näin se on ollut aina. Julkisen sektorin supistaminen ei voi johtaa muuhun kuin työttömyyteen ja tietenkin myös heikentyviin palveluihin - kehnompaan vanhustenhoitoon jne. Onkin ironista että hallitus yrittää luoda työpaikkoja lisäämällä työttömiä.

Tähän on tietenkin yritetty kehittää vaihtoehtoja. takavuosina kokeiltiin josko useammastakin olisi yrittäjäksi kuin palkansaajaksi. Yritysten perustamisia helpotettiin ja tukia myönnettiin auliisti. Seurauksena oli muutaman vuoden päästä mittava konkurssiaalto sillä ei se oman firman ylläpito aivan yksinkertaista olekaan ja näin meidän kesken - se vaatii ihan oman luonteenlaatunsa. Yleensä se on sit just ALV-veron nostaminen joka antaa sen armoniskun - yleensä taksikuskeille ja partureille.

Selvää on että tuottavuushypyllä ei ole mitään tekemistä yleisten taloussuhdanteiden kanssa. sen tarkoitus on yksinomaan lihottaa yhtä yhteiskunnallista toimijaa - eliittiä - muiden kustannuksella. Se vain rikkoo sen tasapainon joka syventää lamaa entisestään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos nyt väitteesi perustaksi mainitsisit esimerkkejä maista, joissa

1. Vain 5 - 15 % työvoimasta tarvitaan yrityksissä ja yhtiöissä ?

2. 80-90 % työpaikoista ylläpitää julkinen sektori ?

Onko maan nimi Vasemmistoliitto ?

Jukka Nieminen

Jos nyt väitteesi perustaksi mainitsisit esimerkkejä maista, joissa
1. Vain 5 - 15 % työvoimasta tarvitaan yrityksissä ja yhtiöissä ?
2. 80-90 % työpaikoista ylläpitää julkinen sektori ?

Kohta 1 on voimassa lähes kaikissa maissa ja tietenkin se on suhteutettu väkilukuun, teollisuuden kokoluokkaan jne. Loput työvoimasta sitten toimivat julkisella puolella sillä jotenkinhan valtion on taattava toimeentulo muillekin.

Nämä ovat monimutkaisia asioita. Wanhaan aikaan kun minäkin aloittelin työuraani tehtaiden nurkissa oli vielä ukkoontuneita kuuroja, sotainvalideja ym tekemässä jotain jonninjoutavaa hommaa. vaikka paikkaamalla kumiletkuja ikään kuin uusia letkuja ei olisi ollut kaupan mutta se pitää ymmärtää että aikanaan tehtaanjohtajat - ainakin niiden joiden sydän oli kultaa - toimivat myös sosiaalitoimistoina.

Tietty tuo vanha keynesiläinen aika nojasi johtajistoonsa joka oli kunnostautunut toisen maailmansodan massa-armeijoiden kenraaleina ja eversteinä. heille oli ilmiselvää että tehtaan pitää muistuttaa armeijan organisaatiota eli olla divisioona tai rykmentti. Tehdas oli kokonaisuus joka jakaantui useaan eri "aselajiin" ja sillä oli omat keittiöt ja lääkärit jne. Työttömiin suhtauduttiin kuten käpykaartilaisiin.

Sitten tuli se uusi polvi ja sen myötä saneeraajat jotka näkivät saman minkä useimmat työntekijätkin tiesivät; periaatteessa isoissa tuotantolaitoksissa vain 10% hoitaa kaiken työn ja loput vaan lorvii tai tekee jotain puolivillaista. Ne sit kuiskutteli uuden johtajan korvaan että mitä tommosia äijiä kattelet jos kerran 10% palkkakulungilla saat saman tuloksen...
Tällä on sitten menty ja tällä mennään edelleen. ajatus siitä että palattaisiin vanhaan rykmentti -ajatteluun on toivotonta utopiaa.

Kehitys on pikemmin mennyt armeijan ehdoilla. Nykyisin on muodissa nopeat täsmä- ja yllätysiskut, pienten erikoisjoukkojen käyttö ja suoraan strategiseen voittoon tähtääminen. Yritysmaailma noudattaa periaatteessa jo samaa mallia; loputonta alihankintaa, äkillisiä voittoja ja vaalii vain muutamaa erikoisosaajaa.

Tästä aiheesta allekirjoittaneella riittäisi sarkaa mutta jos nämä ovat uusia asioita, kannattaa pohjaksi vaikka lukea Nalle Wahlroosin kirja niin ymmärtää että yritykset eivät ole mitään hyväntekeväisyyslaitoksia eikä isänmaa merkitse niille mitään. Se on vain pelikenttä joka kuuluu nopeimman teurastaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Useimmisa maissa, josta nyt taidat muistella wanhaan aikaan, on kylläkin talouskäytäntö muuttunut 1990-luvulla vain yhtä poikkeusta lukuunottamatta, eivätä sieltäkään kantautuneet uutiset juurikaan kovin mairittelevia ole.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Jos maailmaa ajattelisi yhtenä maana, niin kyllähän kehitysmaiden työläisten palkkatason tulisi nousta ja kehittyneiden laskea, jotta ne joskus kohtaisivat. Eikö tavoiteltavaa ole ihmiskunnan tasa-arvo?

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Kyllä - markkinataloudessa se edellyttää että tuottavuus kasvaa samaa vauhtia. Muuten syntyy työttömyyttä. Jos Suomessa tehdään 5 eurolla 5 polkupyörää ja Bulgariassa 3 eurolla 2 polkupyörää, siirtyy tuotanto helposti Suomeen.

Kokonaisuus on tietysti monimutkaisempi. Polkupyörissä on laatueroja ja sitten pitäisi vielä osata markkinoida. Kuten kirjoituksessani totesin, Suomen hintakilpailukyky suhteessa tuottavuuteen (jossa myös laatu mukana) on erittäin hyvä. Meillä yrityksiä siis johdetaan huonommin tai omistajat ovat ahneempia ja lyhytnäköisempiä. Etenkin jälkimmäiseen voidaan vaikuttaa veropolitiikalla. Mutta kumpaankaan ei auta palkkojen laskeminen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ei hevillä siirry ellei suomessa alettaisi tekemään 10 polkupyörää 5 eurolla tai romaniassa tekevät 5 pyörää 2 eurolla. Toinen asia on sitten kuka nämä pyörät ostaa esim kuinka monta pyörää luulet maailman nellejen ja steve jobsien päivittäin ostavan?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Täällä puheenvuorossa kommenteilla keskustellessa olen huomannut ettei kyse ole siitä että ruotsi ja saksa olisivat suomen kilpailijoita työvoimakustannuksista, vaan siitä että vientiyritysten työpaikat valuvat romanian, intian, bangladeshin, ja thaimaan kaltaisiin hikipaja halpatyömaihin joissa työntekijöiden palkat ovat paljon pienemmät. Suomen on vaikea kilpailla työpaikoista näiden maiden kanssa. Toinen ongelma on yritysten talouden hoidon siirtyminen veroparatiiseihin ja veronkiertoon verrattava verokikkailu. On puhuttu myös paljon siitä ettei suomessa ole vuosiin ollut mitään sellaista mitä muut haluisivat ostaa ja kuinka suomen johtamisen, markkinoinni, innovinin ja investoinnin taidot ovat ruosteessa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Muutama oikaisu J. Niemisen kommenttiin #9 kuten lupailin aikaisemmin:

1) Palkkakulun leikkaaminen:

Julkinen sektori Suomessa ei nyt pysty maksamaan palkkakulujaan, vaan ne maksetaan osittain velkaantumalla. Eli palkkojen alentaminen siltä osin ainoastaan vähentää keinotekoisesti, velkaantumalla, aikaansaatua ostovoimaa - se tie olisi kuljettu loppuun joka tapauksessa lähivuosina

Yksityisellä puolella taas palkkakuljen alentaminen parantaa työllisyyttä pitemmällä aikavälillä, jolloin ostovoima ei suinkaan heikkene, vaan paranee, kun entistä useammilla ihmisillä on töitä. Tämän on ruotsalainen ay-liikekin ymmärtänyt jo vuosia sitten.

2) Julkiset menot korreloivat Suomessa talouden nousu- ja laskusuhdanteiden mukaan. Laskusuhdanteessa esim. työttömyysmenot kasvavat voimakkaasti.

3) Johtopäätös (elvytys - investoinnit)

Järkevät investoinnit toki ovat aina kannatettavia, myös julkisen puolen toteuttamina.

Sen sijaan 'elvyttäminen' siinä mielessä, kuin sitä on tehty viimeiset 7 - 8 vuotta Suomessa on pääosin vain lykännyt välttämättömiä julkisen sektorin ja työmarkkinoiden rakennemuutoksia eikä ole ollut järkevää investoimista.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Suomi on elvyttänyt kahtena vuotena 2009 ja 2012. Muina vuosina menoja on leikattu (automaattiset vakauttajat ovat kasvattaneet budjettia, kuten toteat kohdassasi 2). Pahiten menoja leikattiin 2015 ja sen takia työttömyys räjähti käsiin ja ensi vuonna velkaantuminen pahenee.

Raipe Asikainen

Ihan vaan uteliaisuudesta kysyisin, että mitä on punavihreä tuotanto?

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Vihreä tuotanto on tulevaisuuden puhtaita teknologioita. Punainen on tulevaisuuden sosiaalisia innovaatioita.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Mitä ovat puhtaat teknologiat? Monet sosiaalisista innovaatioista eivät tunnu vasemmistoliittolaisille kelpaavan. Esimerkiksi yksityisissä terveyspalveluissa tehdyt kokeilut joissa kustannuksia on säästetty. Eikös teidän mielestä terveyspalvelut pidä tuottaa kustannustehottamasti julkisella puolella?

Jukka-Pekka Makkonen

Tiettyjen alojen suosiminen on pidemmässä juoksussa melko vaarallista.

Yksi Suomen valtion ongelmista on työpaikkojen katoaminen ja nykypäivänä näin kuuluukin olla. Koneet ja automatio korvaavat suorittavaa työtä. Tällöin Valtion tulisi mahdollistaa kaikille mahdollisuus tienaamiseen. Itse näkisin että jokaiselle maksettava ( tietyin reunaehdoin) valtion perustulo joka verotetaan +- nollaksi tietttyyn tulorajaan asti olisi pelin avaus valtiolta. AY-liikkeiltä tämä vaatisi lähes nollatuntisopimuksiin suostumista. Tällä hetkellä nämä ovat suurimpia työmarkkinoiden jäykistäjiä koska AY ja Työnantaja puoli ovat ns asemasota asetelmissa. Työnantajapuolelta tämä vaatisi sitoutumista ja näin ollen myös valtion isompaa kaitsemista väärinkäytösten suhteen.

Koska Suomen rahapolitiikka ja keskuspankin itsenäisyys on kauan sitten luovutettu pois, ei erästä merkittävää itsestään säätävää komponenttia
ole käytettävissä. Juhana Vartiaisen sanoin " Suomen kustannustaso on kilpailukykymme ongelma. Olemme EU:n sisällä liian kallis maa." Hän on oikeassa, että Suomelle Euro valuuttana on liian vahva samalla kun Saksalla se on liian heikko. Normaalioloissa markkinamekanismi hoitasi itseään kuntoon tämän osalta. Tästä johtuen Saksalla on myös valtavat vaihtotaseylijäämät. Saksassa tuskin tullaan nostamaan palkkoja 10% mikä tasottaisi tätä EU:n sisäistä epätasapainoa.

Suomen valtiolla on hämmästyttävän paljon ns. systeemin vuotokohtia joissa valtion rahaa valuu pois esim Viroon verotuksen muodossa. Alkoholi on tästä ehkä räikein esimerkki.

Lisäksi virolaiset yms rakennusalan vuokratyöläiset tulisi tarkistaa että mihin maahan he maksavat veronsa. Vuokratyöfirman työnkijät Virosta eivät maksa veroja Suomeen mikäli kyseessä on aliurakoitsija. Työvoimanvuokrauksessa työvoimaa vuokraava ulkomainen yritys luovuttaa vastiketta vastaan työntekijöitään suomalaisen käyttäjäyrityksen käyttöön. Työntekijän palkan maksaa ulkomainen työnantaja. Työ tehdään suomalaisen käyttäjäyrityksen (työn teettäjän) johdon ja valvonnan alaisena. Joten jos rakennusalaa tuetaan , niin tällöin kotimaisuusaste tulisi oikeasti olla kohdillaan

Verotuloja ja uudelleen kohdentamisia saisi monesta muustakin paikasta, mutta näihin Tabuihin ei Suomessa uskalleta koskea.

Jussi Väre

Tuolla kommenttien alkupäässä kerrattiin julkisen sektorin kulujen nousseen voimakkaasti viime vuosina, olikohan jopa 16 miljardia. Pitää varmaan paikkaansa ja järkeviä säästöjä pitääkin kohdistaa joka alalle, kuten uskon tehtäneenkin jo vuosia.

Harvassa Suomalaisessa instituutiossa käydään tyhjäkäynnillä tai lorvitaan päivän loppua odottelemassa. Itse instituutioiden olemassa olo tai laajuus on sitten asia erikseen, tarvitaanko kaikkia virkamiehiä, virastoja, laitoksia, instansseja, konsultteja ?
Työllistävä vaikutus, päätöksenteon tuki, erilaisten yritys-, eu-, maatalous-, energia- jne tukien meno/hyöty vaikutus, mutta itse työtä tekevä porukka on mielestäni tuottavaa, ei ehkä Thaimaalaisen katkarapulinjaston veroista , mutta tarpeeksi tehdäkseen myös aivoilla töitä käsien lisäksi ja jaksaakseen jopa eläkeikään asti.

Mietin onko julkisen sektorin menojen nousu johdannaista esimerkiksi vanhusväestön kasvusta , nythän suuret ikäluokat jo eläköityvät kovaa vauhtia. Lisääkö kuluja ns. perusturvaverkon hataroituminen, jolloin kulut kasvavat kun lopulta tarvitseva "jää haaviin". Kansansairauksien , lähinnä masennus ja diabetes voimakas kasvu, ylipäänsä lääketeollisuuden keskittyminen hoitamaan elintasosairauksia aina vaan kehittyneemmillä lääkkeillä. Mitenkäs asuinkustannusten voimakas nousu kasvukeskuksissa, vaikuttaako sos.turvan tarpeeseen kasvavasti. Tämmöisiä tuli mieleen, toki hoitajat saivat mojovat palkankorotukset juuri laman kynnyksellä ja mielestäni ajoitusta lukuunottamatta ihan aiheesta.

Lisäksi muutama huomio sos.terveys alalta, jolla ehkä viivan alle jäisi vähemmän maksettavaa...
Työssäjaksaminen säästäisi enemmän kuin niukkojen resurssien tiukentaminen.
Tällä hetkellä terveyskeskuskäynti yms katsotaan kuluksi , mutta käytännössä kuluihin pitäisi laskea myös sairaslomien kulut, kuljetuskustannukset lääkärikäynneille , hoitoihin jne. Erityisesti voisi pohtia eli tutkia, sitä minkämoinen panostus tuottaa parhaan tervehtymisen , halvinta terveydenhoitoa on varmasti sellainen pitkällä tähtäimellä, missä potilas tervehtyy nopeasti, pääsee leikkaukseen ja kuntoutukseen nopeasti, selviää yhdellä käynnillä ja kokee tulleensä kuulluksi ja pian terveeksi. Sama koskee sosiaalipuolta avainsanoilla aikainen puuttuminen, saavutettavuus, kevyen byrokratian keinot eli käytännössä sitä, että tarpeen tullessa on oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea tarjolla, eikä raskasta tukea kun ollaan jo ongelmavyyhdessä pitkällä.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

"Hämmästyttävän vähän kyseenalaistetaan sitä, millä logiikalla Suomi nousee kun rahaa siirretään työntekijöiden palkoista omistajien osinkoihin. Siitähän 5 % palkkaleikkauksissa on kyse."

Ajatteletko, että Saksassa työntekijöiden palkanalennus oli tarkoitettu yritysten osinkovirtojen lihottamiseen, ja vielä sosiaalidemokraattisen pääministerin Gerhard Schröder johtamana?

Entäpä ne maat, jotka yritysystävällisen politiikan ansiosta nauttivat nyt korkeasta työllisyysasteesta, kuten Englanti, Yhdysvallat ja Viro?

Jotkut haikailevat devalvaatiota, joka oli aikaisemmin keino Suomen kilpailukyvyn palauttamiselle. Sekin kertoo siitä, että kustannuskilpailukyvyssä on parantamisen varaa.

Omistajien syyttäminen osinkojen tavoittelusta on helppohintainen ja populistinen heitto. Asiat voidaan yksinkertaistaa jakamalla maailma pahoihin ja hyviin ihmisiin, tässä tapauksessa pahuutta edustaisi yrityssektori. Dualismia on haettu ongelmien selitysmalliksi maailman sivu, ja kaikki kokemus osoittaa sen onttouden. Palkansaajat nimittäin eivät ole millään tavalla irti ahneudesta, sen ovat osoittaneet viime vuosien jatkuvat palkankorotusvaatimukset, jotka ovat nyt kostautumassa.

Entä julkinen sektori, joka rupeaa varmistelemaan asemiaan itseään toteuttavalla oman edun politiikalla?

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Emme ole kilpailukykyisiä, emme sinne päinkään!

Tehokkaan tuotannon ja korkean tuottavuuden lähtökohta on, että mahdollisimman vähällä pääomalla, energialla, materiaalilla ja työvoimalla on saatava mahdollisimman suuri tuotos ja arvonnousu. Mahdollisimman pienillä tuotantopanoksilla pitäisi pyrkiä saamaan aikaan mahdollisimman arvokas tuote. Arvokas ei kuitenkaan ole yhtä kuin kallis, kyse on panosten hinnan suhteesta myytävän tuotteen tai palvelun hintaan.

Talouselämässä on siis pyrittävä vähäisen energian, pääomien ja materiaalien kulutuksen lisäksi mahdollisimman vähäiseen työvoiman kulutukseen. Jos tuotannon kasvun lähtökohdaksi asetetaan korkeampi työllisyysaste, on lähtökohta täysin väärä. Tuotannon kasvun lähtökohdaksi pitää asettaa mahdollisimman pienet panokset, ja myös työvoiman suhteen on pyrittävä minimiin. Avainsana hyvinvoinnin kasvussa on tuottavuus. Vain korkea tuottavuus voi pitemmällä aikavälillä vaurastuttaa kansantaloutta kestävällä pohjalla.

Suomalaispoliitikoilla on ollut suuri halukkuus patistaa suomalaisyrityksiä työllistämään. Jos yrityksiä halutaan patistaa työllistämään, miksi hän ei samalla käsketä yrityksiä käyttämään mahdollistan paljon energiaa, materiaaleja ja pääomia tuotantoon? Tuottavuus edellyttää pyrkimystä mahdollisimman vähäiseen tuotantopanosten käyttöön, myös siis työvoiman vähäiseen käyttöön. Suomessa monet poliitikot ja ennen kaikkea ammattiyhdistysliike näkevät mielellään työnteon ja palkanmaksun osana tulontasausjärjestelmää, ei osana tuotantoa.

Tuo ajatusrakennelma on lähtökohdiltaan täysin virheellinen. Palkkatyötä ja tulonjakojärjestelmää ei pidä koska yrittää yhdistää. Järjestelmät on pidettävä täysin erillään. Tulonjakojärjestelmän sotkeminen palkkatyöhön ja palkkatyön hinnoitteluun johtaa tuotavuuden heikentymiseen. Työvoimaresurssit eivät ohjaudu sinne, missä niillä on paras tuottavuus ja arvonousu.

Tuotantopanosten käytössä - siis myös työvoiman käytössä - on pyrittävä aina suurimpaan mahdolliseen tehokkuuteen. Se on edellytys tuottavuusvauhdin riittävälle ylläpitämiselle. Jos tuottavuuden mahdollisemman nopea kasvu ei olisi päämäärämme, tässä maassa edelleen käytettäisiin ojankaivuuseen lapiomiehiä ja liikkumiseen hevosvossikoita. Työvoimatarpeemme olisi valtava ja elintasomme alhainen.

Emme siis ole kilpailukykyisiä, lisää asiasta kirjoituksessani otsikolla ”Valtionvallan tulee olla viimeinen päättäjä ensi vuoden palkkakierroksella”: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203367...

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

"Suomalaispoliitikoilla on ollut suuri halukkuus patistaa suomalaisyrityksiä työllistämään."

Kertoo ehkäpä poliitikkojen epätoivosta. Aika usein kuulee reaalimaailmasta irtautuneita esityksiä, kuten vaikkapa veroparatiisien lopettamisesta tai maailmalaajuisesta verokilpailun estämisestä. Hyvä esimerkki on eräiden poliitikkojen ratkaisuesitys investointilamaan, suomalaisten yritysten on vain investoitava Suomeen. Yritysten velvoittaminen työllistämiseen kuuluu samaan luokkaan. Nämä asiat eivät ole poliittisesti päätettävissä. Verokilpailu tai veroparatiisit olisivat, jos olisivat realistisesti ratkaistavissa. Niiden poistaminen kuulostaa vain niin naiivilta toiveajattelulta, tai sitten ikävien ja epäsuosittujen päätösten välttelyltä. Poliittisesti ja populistisesti helppo ratkaisu on ulkoistaa ongelmat, syyttää ulkoista tekijää ja haikailla meidän ulottumattomissa olevien ongelmien ratkaisujen perään, joiden ratkaiseminen on joko täysin epätodennäköistä tai muuten vain ikuisuusprojekti. Siihen voi viitata yhä uudelleen, kun haluaa kollektiivisesti unelmoida paremmasta huomisesta.

Poliitikkojen pitäisi pysyä lestissään ja vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat meidän suomalaisten vallassa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Verokilpailu tai veroparatiisit olisivat, jos olisivat realistisesti ratkaistavissa."

Vaikuttaako tämä Ruotsin veronkierron estäminen mielestäsi epärealistiselta ja ettei Suomi voi tehdä samaa?

"Fortumin epäillään kiertäneen veroja konsernin sisäisten rahalainojen avulla. Ruotsin verottaja epäilee Fortumin kierrättäneen lainoja tytäryhtiöidensä välillä ja vähentäneensä lainakorkojen verot laittomasti Ruotsissa."

"Ruotsin verottaja vaatii energiayhtiö Fortumille 415 miljoonan kruunun eli noin 47 miljoonan euron jälkiveroja. Suurin osa mätkyistä tulisi Fortumin ruotsalaisen tytäryhtiön Fortum Swedenin maksettavaksi. Asiasta kertoi ruotsalaislehti Svenska Dagbladet.

Mätkyt johtuvat Fortumin harjoittamasta verosuunnittelusta, joka on ollut kiellettyä Ruotsissa vuodesta 2009 lähtien"

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

Veronkierto? Veronkiertoa on realistista estää. Minä puhuin veroparatiiseista, ja se on kansainvälinen ongelma, joka ei kotimaisin poliittisin päätöksin ole ratkaistavissa. Se ei ole edes EU-tasolla ratkaistavissa.

Mutta aina voi esittää taloudellisten ongelmien ratkaisuksi utopioita, ja ehkä jotkut kansalaiset voivat noihin toteutumattomiin visioihin tyytyä. Talous on taas reaalimaailman asia, joka ei unelmoinnilla korjaudu.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #37

Tässä olisi keino, säädetään kansainvälinen sopupeli laki siitä että yhtiöiden on maksettava veroja kaikkiin niihin maihin joissa harjoittaa toimintaa. Valtiot tuskin kieltäytyisivät verotuloista ja ne jotka kieltäytyisivät olisivat varmaan markinaaliluku.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #37

Niin, sinä mainitsit veronkierron ja mahdottomuuden sitä estää ja minä näytin mitä Ruotsi tekee, verosuunnittelu kun on laillista Suomessa, mutta ei Ruotsissa. Ei Suomi voi veroparatiiseja estää, mutta voisi estää pääosan veronkierrosta Suomessa. Nyt Suomessa vähennetään veronkierron tutkijoita.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

En takerru tekstiisi vana ehdotuksiisi työttömyyden nujertamiseen.
Palvelualojen ALV:n pienentämisen vaikutukset ovat mitkä? Otat esille parturi-kampaajat, käyn itse parturissa 6-8 kertaa vuodessa, kuten varmaan moni muukin. Maksan parturista 25€/kerta eikä hinta vaikuta käyntieni määrään. Parturi-kampaajien työttömyys johtuu että heitä on koulutettu liikaa.

Yrityksen tehtävä ei ole työllistä vaan tuottaa voittoa. Koskee yksityisiä ja valtionyhtiöitä. Meyer siirsi pääkonttorin veroparatiisiin hankittuaan Turun telakan. Syynä oli kait yrityksen koon mukanaan tuomat velvollisuudet saksassa mutta myös veronkierto. Ja tätä pidät hyvänä esimerkkinä maksimoida hyöty?

Mitä ne tulevaisuuden alat sitten ovat? Tällä hetkellä on työttömiä medianomeja, tietotekniikan insinöörejä ja parturikampaajia koska heitä on koulutettu tulevaisuuden tarpeiden mukaan jotka ovat kulloisellakin hetkellä muotia. En kannata koulutusrahojen supistamista, etenkään ensimmäisellä- ja toisella asteella. Itse en tiedä itä tulevaisuudessa tarvitaan. 15v. sitten haettiin kovasti HTML-ohjelmoijia, mikä on heidän tarpeensa tänään?

Veronkierron voi lopettaa helpommin poistamalla matkakuluvähennykset ym.

Yritystuetko ovat väärin kohdennettuja vai tuottamattomia? Millaiseen uusiutuvaan energiaan olet tukiaisia syytämässä. Tuulivoimaan joka rakennetaan riskien välttämiseksi hyväksi todettuun ulkomaiseen tekniikkaan? Vertaapa joskus kumpi tuottaa enemmän energiaa uusiutuvilla energialähteillä, suomi vaiko saksa? Mitä on punavihreä tuotanto? Vasemmistoliiton porukan kirjoituksia lukiessa tulee ensimmäisenä mieleen paskan jauhaminen. Pitäisikö sitäkin tukea?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Näiden lisäksi voitaisiin työvoimakustannuksia pudottaa 5 %:lla.
Esimerkiksi pidentämällä vuotuista työaikaa 100 tunnilla / työntekijä. Tämä voitaisiin tehdä luopumalla pekkapäivistä.
Julkisten työntekijöiden lomien pituus tulisi saada lähemmäs yksityisten työntekijöiden lomia.

Mikään esitetyistä keinoista ei pienennä työntekijän ansioita eivätkä siis vie ostovoimaa kotimarkkinoilta.

Timo Erkinheimo

Tuo teksti lähtee heti alkulogiikaltaan pieleen: "rahaa siirretään työntekijöiden palkoista omistajien osinkoihin".

Yrittäjänä voin ilmoittaa, että yrityksen varallisuus on minun varallisuuttani. Se ei ole mitään omistajatonta rahaa joka lepäilee pankissa palkkoja varten, ja jonka riistäjäomistaja "siirtää" palkansaajien ulottuvilta omalle tililleen.

Yrittäjän olen sijoittanut rahan yritykseen siinä toivossa, että yritys tuottaa voittoa, ja että voin nostaa osinkoja. Kaikki se raha mitä yrityksessä on, on minun rahaani. Tämä pääsääntö ay-mafialta ja muulta vasemmistolta yleensä kääntyy päälaelleen.

Veli-Matti Hurskainen

Saramo pyysi lisää keinoja.

Veroremontti. Kaikki henkilökohtaiset tulot yhden progressiivisen veron piiriin tulon lähteestä riippumatta.

Nykyinen valtion progressiivinen tulovero tuottaa vain 6-7 % valtion verotuloista. Laajentamalla progressiivisen veron pohjaa (mm. pääomatulot, myyntivoitot, kunnallisvero jne) veron tuotto moninkertaistuisi, minkä seurauksena voitaisiin alentaa välillisiä tasaveroja (esim. alv), jotka rokottavat köyhiä eniten.

Progressiokäyrän paikkaa ja jyrkkyyttä säätämällä verotuksesta olisi helppo tehdä oikeudenmukainen. Tämän myötä myös kaikista verovähennyksistä voitaisiin luopua.

Tähän tietenkin lisäksi Saramon jo mainitsema sekä yritysten että yksityisten harjoittaman veronkierron estäminen (mukaan lukien yritysten "verosuunnittelu", joka on veronkierrolle vain eri termi).

Valtionyhtiö Fortum pähkäilee, mihin sijoittaa kassassa polttelevat miljardinsa, jotka tulivat sähkönsiirtoverkon myynnistä. Valtion ( = Sipilän) tulisi nyt käyttää omistajanohjaustaan ja ohjata Fortum investoimaan miljardinsa uusiutuvan energian tuotantoon ja teknologiaan. Se olisi yhtiön ydintoimialan mukaista ja toisaalta olisi merkittävä piristysruiske maan työllisyyteen. Vaihtotasekin kohenisi kun kotimaisella energialla korvattaisiin öljyn ja sähkön tuontia. Ei tarvittaisi vientiteollisuuden tekohengitystä kansaa kurjistamalla ja palkkoja alentamalla.

Toimituksen poiminnat