*

Jussi Saramo 2 % ihmisistä omistaa yli puolet kaikesta. Me muut tarvitsemme Vasemmistoa.

Joskus olisi parempi olla tekemättä mitään

  • Lähde SBU (uudempi tilasto olisi kiva, vaikkei muuta pointtia)
    Lähde SBU (uudempi tilasto olisi kiva, vaikkei muuta pointtia)

Sipilän hallitus esiintyy edeltäjiään parempana, koska se ”uskaltaa tehdä kovia päätöksiä”. Kreikan kolmatta tukipakettia lukuun ottamatta nyt on tosin nähty vasta uhoa, varsinaisia lakiesityksiä ei ole ehditty tehdä.

 

Turha vatvominen on tietysti pahasta. Minuakin suututti tapa, jolla sote-uudistus ajettiin poliittisen pelin takia jäihin Kataisen/Stubbin hallituksissa. Toivottavasti tällä kertaa onnistutaan paremmin.

 

Sen sijaan hallituksen uho talousuudistuksissa pelottaa. Koko hallituksen talouspolitiikka perustuu 10–15 % ”hintakilpailukykyvajeeseen” jota ei oikeasti ole olemassa. Palkkakustannukset ovat Suomessa selvästi Pohjoismaiden pienimmät ja vientiteollisuudessa jopa Saksankin alapuolella. Vienti kääntyikin kasvuun jo viime talvena ennen vaaleja ja kauppatase oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 500 miljoonaa plussalla!

 

Tilanne on silti kaukana hyvästä. Työttömyys on kasvanut rajusti tänä vuonna. Se ei kuitenkaan johdu vientisektorin palkoista, vaan kotimarkkinoiden romahtamisesta. Se taas johtuu Stubbin hallituksen leikkauksista. Tällaisissa asioissa sitä olisi mieluummin väärässä, sanoimme näin käyvän jo silloin kun jouduimme lähtemään hallituksesta muiden puolueiden rikkoessa hallitusohjelman ja vaatiessa yhä suurempia leikkauksia.

 

Ensi vuonna Suomi velkaantuukin tätä vuotta enemmän ja se on täysin itse aiheutettua. Vasemmisto yritti vaaleissa tuoda esiin, että laman aikana tehtyjen leikkausten aiheuttama työttömyys vähentää verotuloja ja nostaa sosiaalikuluja niin paljon, että velkaa otetaan lopulta enemmän. Tätä alkeellista talouspolitiikkaa eivät hyväksyneet muut puolueet eivätkä toimittajat, vertailtiin vaan koti- ja valtiontalouksia keskenään. Sittemmin jopa luottoluokitusyhtiö Fitch on todennut, että Suomen talouden suurin uhka on hallituksen suunnittelemat leikkaukset. Samaa ovat toistelleet maailman kovimmat ekonomistit.

 

Yhtenä esimerkkinä hallituksen ”kovista mutta välttämättömistä ratkaisuista” on ehdotus säätää ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi. Tätä on perusteltu mm. Ruotsin hyvillä kokemuksilla. Totta onkin, että Ruotsissa sairastaminen väheni tuntuvasti 1993 kun karenssi otettiin käyttöön. Mutta jo parissa vuodessa sairastaminen kääntyi kasvuun ja ohitti nopeasti päätöstä edeltävän tason. Suomessa sairastavuus ei koskaan ole noussut Ruotsin lukemiin ja se on muutenkin alhaista.

 

Käytännössä hallitus siis korjaa tässäkin asiaa joka ei ole rikki. Maksajiksi joutuvat tavalliset työntekijät sairastuessaan. Monen on pakko tulla kipeänä töihin ja samalla sairastuttaa toisia. Miten voi olla, että Suomen korkein valta keskittyy sähläämään sellaisten asioiden kanssa, jotka voi helposti todeta olevan kunnossa? Palkkojen leikkaus, tehtiin se sitten sunnuntailisistä, sairauspäivistä tai lomarahoista, ei tuo Suomeen ainoatakaan uutta vientiteollisuuden tehdasta, mutta se ajaa nurin monta kotimarkkinoista riippuvaista pientä ja keskisuurta yritystä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Antti Jokela

"Palkkakustannukset ovat Suomessa selvästi Pohjoismaiden pienimmät ja vientiteollisuudessa jopa Saksankin alapuolella."

Palkkoja voi verrata vain saman toimialan yritysten kesken. Suomen jalostusaste on laskenut erityisesti sähköteollisuuden supistumisen johdosta, joten Suomen palkkatason kuuluukin olla alempi kunnes uutta, tuottavampaa teollisuutta taas syntyy.

"Suomessa sairastavuus ei koskaan ole noussut Ruotsin lukemiin ja se on muutenkin alhaista."

Ovelaa retoriikkaa. Suomen sairastavuus ei voi nousta Ruotsin lukemiin, vaan sen pitäisi laskea, jotta sinne päästäisiin. Ruotsin sairastavuus laski Suomen alle vuonna 2007, samoin Tanskan:

http://ek.fi/wp-content/uploads/Sairauspoissaolot-...

"Palkkojen leikkaus, tehtiin se sitten sunnuntailisistä, sairauspäivistä tai lomarahoista, ei tuo Suomeen ainoatakaan uutta vientiteollisuuden tehdasta..."

Miksi alemmat kustannukset eivät lisäisi investointeja? Tämä kaipaa perusteluja...

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

PT:n Sauramo on vertaillut suomalaisia palkkoja eri toimialoilla. Olemme kilpailukykyisiä kaikilla vientisektoreilla. Kun katsotaan kokonaisuutta, pitää tietysti suhteuttaa palkat tuottavuuteen - siinäkin olemme Saksaa edellä.

EK:n tilastossa näkyy vain sen jäsenten ilmoittamat poissaolot, ei lainkaan julkista sektoria ja pieniä yrityksiäkin vähän. Mutta on totta, että Ruotsissa poissaolot vähenivät 2000-luvulla, kunnes kasvoivat jälleen vuodesta 2010 rajusti. Suomessa poissaoloja on Ruotsia vähemmän.

Alemmat kustannukset eivät lisää investointeja, koska ongelma ei ole hintakilpailukyvyssä. Jos yksinkertaistetaan niin 1) metsäteollisuus on todella kilpailukykyinen - paperin kulutus vähenee, mutta silti Suomeen investoidaan esim. Äänekosken jättisellutehdas 2) metalliteollisuus on erittäin kilpailukykyinen, mutta seuraa Euroopan trendejä perässä kuten aina 3) Suomen viennin romahduksesta yli 90% on Nokiaa. Kaikki ymmärtävät ettei sillä ole tekemistä palkkojen vaan tuotteen kanssa. Työllistyvätkö nämä ihmiset palkkoja dumppaamalla, mille sektorille? 4) Jos edellisten palkkoja leikataan, miten käy kotimarkkinainvestoinneille?

Antti Jokela

"PT:n Sauramo on vertaillut suomalaisia palkkoja eri toimialoilla."

Ilmeisesti viittaat tähän artikkeliin:

http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty22015/ty22015Sauram...

Sauramo myöntää, että kustannuskilpailukyky on laskenut 2000-luvulla, mutta historiallisessa vertailussa se ei ole huono. Hän on tietenkin oikeassa: jos meille riittää, että kilpailukykymme on kekkosajan tasoa, niin silloinhan ongelmaa ei ole. Siinäkin tapauksessa julkinen sektori ja tulonsiirrot täytyy skaalata tulojen mukaan.

Suomen Pankin Lauri Kajanoja on laatinut vastineen Sauramon artikkeliin - ilmeisesti sillä oletuksella että kuitenkin haluamme säilyttää nykyisen elintason. Johtopäätös on, että kustannuskilpailukykyä pitäisi parantaa 10-15%. Ehdotuksistaan päätellen AY-väkikin näyttää olevan samaa mieltä.

http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajanko...

"EK:n tilastossa näkyy vain sen jäsenten ilmoittamat poissaolot, ei lainkaan julkista sektoria ja pieniä yrityksiäkin vähän. [...] Suomessa poissaoloja on Ruotsia vähemmän."

Kelpaisiko sitten OECD:n tilasto vuodelta 2013? Suomi on hopeasijalla Norjan jälkeen ja - päinvastoin kuin väität - Suomessa poissaoloja on Ruotsia enemmän.

http://www.oecd.org/about/publishing/Corrigendum-M...

"Alemmat kustannukset eivät lisää investointeja, koska ongelma ei ole hintakilpailukyvyssä. Jos yksinkertaistetaan niin 1) metsäteollisuus on todella kilpailukykyinen - paperin kulutus vähenee, mutta silti Suomeen investoidaan esim. Äänekosken jättisellutehdas 2) metalliteollisuus on erittäin kilpailukykyinen, mutta seuraa Euroopan trendejä perässä kuten aina 3) Suomen viennin romahduksesta yli 90% on Nokiaa. Kaikki ymmärtävät ettei sillä ole tekemistä palkkojen vaan tuotteen kanssa. Työllistyvätkö nämä ihmiset palkkoja dumppaamalla, mille sektorille? 4) Jos edellisten palkkoja leikataan, miten käy kotimarkkinainvestoinneille?"

Kiitos, ymmärrän nyt paremmin ajatteluasi kun väität, ettei kustannusten alentaminen lisää investointeja. Kustannusten alentamisen tarkoitus onkin saada aikaan nopea parannus kilpailukykyyn. Varsinainen ongelma on teollisuuden rakennemuutos, joka vie joka tapauksessa pidempään.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo Vastaus kommenttiin #6

Ei Sauramon tarvitse "myöntää", koska koko ajatus siitä, että suhteellinen muutos määrittäisi hintakilpailukykyä, on väärä. Puhuttaessa suhteellisesta muutoksesta on historia tietysti koko homman pointti - ottamalla lähtövuodeksi 1990 on Suomi kilpailukykyisempi kuin Ruotsi. Oleellista jonkun mielivaltaisesti valitun ajanjakson suhteellisen muutoksen sijaan on absoluuttinen taso - Suomi on absoluuttisesti hintakilpailukykyisempi kuin keskeiset kilpailijat Pohjoismaat ja Saksa, koska työn hinta suhteessa tuottavuuteen on parempi. Kajanoja ja häneen vetoava hallitus ovat siis väärässä, eikä AY-liike ole hyväksynyt näitä tarkoitushakuisia lähtökohtia.

OECD:n terveystilastot löytyvät täältä http://stats.oecd.org/index.aspx?DataSetCode=HEALT...

Suomi ei ole lähelläkään kärkeä ja poissaolot ovat vielä vähentyneet selvästi viimeisen vuoden aikana.

Pitää jatkossa yrittää kirjoittaa selvemmin, mutta hyvä jos nyt olemme samalla kartalla. Hintakilpailukykyä edelleen lisäämällä ei synny lisää työpaikkoja, jos se on jo kilpailijaimaiden paras ja ongelmat ovat muualla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #8

Väitteesi Ruotsista kuitenkin ovat puutaheinää - eikö vain ?

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo Vastaus kommenttiin #11

Vastasin alle. Oma linkkisi todistaa kirjoitukseni paikkansapitävyyden.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #8

"Oleellista jonkun mielivaltaisesti valitun ajanjakson suhteellisen muutoksen sijaan on absoluuttinen taso - Suomi on absoluuttisesti hintakilpailukykyisempi kuin keskeiset kilpailijat Pohjoismaat ja Saksa, koska työn hinta suhteessa tuottavuuteen on parempi."

Väärä johtopäätös. Tuotteet ja tuotemix ovat erit, joten absoluuttista kustannusvertailua ei voi tehdä eikä Sauramo niin väitäkään. Jos kaikki verrokkimaat valmistaisivat identtisiä sinkkiämpäreitä ja vain niitä, niin silloin absoluuttinen vertailu olisi mahdollinen. Nyt joudutaan tyytymään historialliseen vertailuun.

Sauramo sitä paitsi unohtaa välituotteet analyysistaan kokonaan, vaikka tehdasteollisuudessa niiden osuus kustannuksista on 75% ja metsäteollisuudessa logistiikkakulut ovat samaa luokkaa kuin palkkakulut. Tästä ei kuitenkaan kannata jatkaa, koska juna meni jo sillä ammattiliitotkin ovat hyväksyneet kustannuskilpailukykytavoitteen.

"OECD:n terveystilastot löytyvät täältä http://stats.oecd.org/index.aspx?DataSetCode=HEALT..."

Mihin pyrit? Väitit että "Suomessa poissaoloja on Ruotsia vähemmän" vaikka näidenkin lukujen valossa tilanne on päinvastoin.

Linkkaamassasi terveystilastossa ei kuitenkaan ole vertailukelpoista tietoa Suomesta ja Ruotsista. Suomesta kerrotaan työntekijöiden raportoima 9.5 päivää ("Self-reported absence from work due to illness") ja Ruotsista taas korvattu poissaolo 9.4 päivää ("Compensated absence from work due to illness").

Näilläkin luvuilla siis Suomen poissaolot ovat suuremmat kuin Ruotsin. Edellisessä viestissäni on linkki vertailukelpoisiin lukuihin ja muutokseen 2003-2013.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo Vastaus kommenttiin #17

Miksi "joutuisimme tyytymään" muutoksen historialliseen vertailuun, kun meillä on olemassa selkeä mittari tuottavuus/hinta? Se ottaa huomioon kaiken.

Suomen hyvää kilpailukyky näkyy ihan tosielämässäkin, jopa metsäteollisuudessa investoidaan nyt, vaikka paperin kulutus vähenee.

Väität jatkuvasti että ammattiliitot ovat hyväksyneet "kustannuskilpailukykytavoitteen". Tämä ei tietenkään ole totta.

Ruotsissa sairaspäiviä oli viime vuonna yli 10, Suomessa alle 9. Historiallisesti Ruotsissa on käyty jopa yli 20, Suomessa ei ikinä yli 10.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #18

Heh, vai tuottavuus/hinta? Mitähän tuolla mitataan? Ehkä kannattaisi kerrata kansantaloustieteen perusteet (vinkki: hinta sisältyy jo tuottavuuden määritelmään).

SAK teki 24.9. esityksen kilpailukyvyn parantamiseksi:

https://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/muut-julkai...

Löysitkö jo kolmannen lähteen sairaspäiville? Ei, tietenkään ei tarvitse lähdettä mainita.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo Vastaus kommenttiin #21

Tänään oli poikkeuksellisen hyvin aikaa vastailla jopa tällaiseen jankutukseen. Ennen poistumista koneen ääreltä yritän vielä kerran, vaikka on selvää, että toisen meistä pitäisi kerrata kansantaloustieteen perusteita.

Hintakilpailukykyä mittaava YKSIKKÖTYÖKUSTANNUS kertoo, mikä on työn hinta suhteessa työn tuottavuuteen. Työn tuottavuutta voidaan mitata arvolisäyksen ja työtunnin suhteella ja työn hintaa työvoimakustannusten ja työtunnin hinnan välisellä suhteella.

SAK:n oli pakko tehdä Sipilälle vastaesitys. Se ei tietenkään tarkoita, että liitot olisivat sitä mieltä, että Sipilän lähtökohta on oikea.

Ruotsin kohonneet sairauspäivät nousivat julkisuuteen Löfvenin hallituksen 21.9.2015 esittelemässä budjettiehdotuksessa.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta Vastaus kommenttiin #18

"Suomen hyvää kilpailukyky näkyy ihan tosielämässäkin, jopa metsäteollisuudessa investoidaan nyt, vaikka paperin kulutus vähenee."

Paperin kulutus vähenee kyllä aikakaus- ja sanomalehtipaperin kulutuksessa. Olen itsekin kiinnittänyt huomion että ilmaisjakelut ovat vähentyneet viime aikoina. Paperia ei siis kulu entiseen malliin. Toista se on pehmopapereissa ja kartongeissa. Euca-sellu sopii hyvin pehmopapereihin mutta laadukkaisiin kartonkeihin kannattaa upottaa pitkäkuituista havusellua. Verkkokauppa siis kannattaa paperiteollisuudelle. Kun vielä korvaa sellutehtaan uudiskielen biotuotetehtaalla saa punaviherporukaltakin positiivisen hyväksynnän. Kummallista että sellutehtaiden sulfaattipäästöt eivät vaivaa samassa mitassa kuin Talvivaaran sulfaattipäästöt?

Niin, siis kilpailukyky ei ole tässä kohtaa mielestäni merkittävä tekijä vaan vakaa yhteiskunta ja perinteinen bulkkituotetta valmistava laitos halvan raaka-aineen vieressä. Siis hyvin perinteistä kolonialismista tuotantoa!

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kreikkalainen ministeri Ruotsissa käydessään kysyi miksi hyvinvointivaltiossa sairastetaan niin runsaasti?
Hyvinvointivaltiossa kärsitään puutteesta kaikesta!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

"Yhtenä esimerkkinä hallituksen ”kovista mutta välttämättömistä ratkaisuista” on ehdotus säätää ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi. Tätä on perusteltu mm. Ruotsin hyvillä kokemuksilla. Totta onkin, että Ruotsissa sairastaminen väheni tuntuvasti 1993 kun karenssi otettiin käyttöön. Mutta jo parissa vuodessa sairastaminen kääntyi kasvuun ja ohitti nopeasti päätöstä edeltävän tason. Suomessa sairastavuus ei koskaan ole noussut Ruotsin lukemiin ja se on muutenkin alhaista."

Voisiko Saramo liittää linkin tälle väitteelleen, ettei nyt täysin valehteluksi menisi ?

OECD:n tilastot eivät tue Saramon väitettä nimeksikään.

http://stats.oecd.org/index.aspx?DataSetCode=HEALT...

Sairauspäivät Ruotsissa:

v. 2002 20,9 kpl
v. 2010 6,7 kpl
v. 2013 9,4 kpl

OECD-maissa sairauspoissaolot ovat keskim. n. 9 vrk / a.

Suomen kuntasektorilla on jostakin syystä kaksinkertaisesti sairauspoissaoloja verraten normaaliin:

http://m.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/12/28/...

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Hyvä kun laitoit OECD:n linkin. Sieltä kaikki voivat nähdä että kirjoitukseni pitää paikkansa. Suomen sairauspoissaolojen kehitys on ollut tasaista 7,5-9,5 haarukassa. Ruotsissa on käyty jopa yli 20 ja keskimääräinen taso lähellä 15. Juuri tällä hetkellä Ruotsissa käydään keskustelua aiheesta, koska sairauspoissaolot ovat nousseet neljä vuotta peräkkäin.

Valitettavasti julkisella sektorilla mitataan niin Ruotsissa kuin Suomessakin enemmän sairauspoissaoloja.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mitä siellä Ruotsissa tehtiinkään, jonka seurauksena sairaspoissaolojen määrä puolittui ?

Toisaalta tässä kummastutta myös se, että kuinka on mahdollista, että kuntasektorin sairaspoissaolot ovat kaksinkertaiset yksityiseen avoimeen sektoriin nähden olettaen, että kansainvälisesti sairaspoissaolojen määrä on jota kuinkin se sama 9 vrk / a, kuten kansainvälisessä vertailussa ilmi käy ?

Jukka Laine

Eläkepommi iski Suomeen. Eräs professori kirjoitti, että kyseessä on luonnollinen vaihtotaseen purkauma ikääntymisen myötä. Suomi vanhenee ja askel lyhenee. Pitää säästää kun rahat menevät eläkkeisiin, eikä elvytys tuo tulosta, koska työvoiman määrä supistuu ja eläkeläisesten määrä kasvaa ja siksi pitää leikata ja korottaa veroja.

Kurjuuden kierre joka on aiheutettu vasemmalta oikealle menneinä vuosina. Suomen olisi pitänyt purkaa työmarkkinoiden sääntelyä, lisätä työvoiman liikkuvuutta ja parantaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Työreformi on 15 vuotta myöhässä.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Koko läntinen maailma eläköityy. Suomessa on maailman suurimpiin kuuluvat eläkerahastot. Ne ovat kasvaneet yhä, vaikka suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä.

Ahon/Vanhasen/Sipilän näkemys olisi edes joiltain osin oikea, mikäli meillä olisi työvoimapula. Emme ole lähelläkään sitä tilannetta. Työreformi olisi pahinta mahdollista myrkkyä taloudelle, onneksi se upotettiin viimeksi Atlantin syvänteeseen ja saimme aikaan historiallisen vaurastumisen laman jälkeen.

Jukka Laine

Jussi hyvä. Lue kommentti 9. Suomalainen suunnitelmatalous sääntelyineen estivät työvoiman kysynnän ja tarjonnan kasvua. Ajettiin lyhytnäköisesti vain muutaman suuryrityksen etua ja estettiin talouden pohjan vahvistuminen, koska ei haluttu työvoimaperäistä maahanmuuttoa kuten Saksassa ja Ruotsissa. Miten se USAn väestön keski-ikä onkaan verrattuna Eurooppaan.

Nyt kun suuret ikäluokat eläköityvät ei ole varaa työllistää nuoria, koska veropohjamme on kutistunut harjoitetun talouspolitiikan takia, jolla on yksityissektoria yksipuolistettu. Kasvua on ollut julkistaloudessa ja velalla synnytettyä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Irlanti pääsi EU:n ja IMF:n talouskuriopeilla ja sisäisellä devalvaatiolla kasvu-uralle ja myös velkasuhde laskee, kirjoittaa Anssi Miettinen Hesarissa tänään. Tosin Irlanti pelaa myös alhaisten yritysverojen kanssa ihan omaa peliään, mikä ei jutussa nouse esille.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1445838076593

Mitä tästä arvelet, Jussi?

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Kävin tutustumassa Irlantiin pari vuotta sitten. Tavallisen nuoret miehet kerjäävät kaduilla, työttömyys on yhä valtavaa, palvelut rappiolla. Pankkikriisin synnyttämiä velkoja maksetaan vielä kymmeniä vuosia, tilanne on lohduton, hyväkin kasvu-ura tarkoittaa vain velanmaksusuunnitelmissa pysymistä, hyvää tulevaisuutta ei ole näköpiirissä.

Sitten on vielä tuo yritysveropeli, jota kaikki eivät voi harrastaa, se on kilpailua kohti pohjaa. EU:n on pakko estää se Irlannilta, Luxemburgilta ja Belgialtakin, jos halutaan että meillä on kestävä tulevaisuus. Veronkierron estämistä ajaa nyt jo monen maan oikeistokin (ainakin Ranska ja osin Saksa).

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Irlannin työttömyys on kylläkin huomattavasti alemmalla tasolla, jos nyt vertaisimme vaikkapa Suomeen. Työttömänä on tiettävästi nyt n. 200.000 kpl. Työttömien määrä on pienentynyt hurjasti jopa 40.000 / vuosi vastaavasti uusien työpaikkojen avauduttua talouskasvun myötä.

Irlannissa nähtävästi tullaan saavuttamaan 5 % työttömyysaste ( täystyöllisyys ) jo seuraavien kolmen vuoden aikana.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo Vastaus kommenttiin #14

Jopa 10% nuorista työntekijöistä muutti pois Irlannista työttömyyden takia. Ilman tätä työttömyys olisi yli 20%. Tällaista ei Suomessa ole nähty sitten Ruotsin massamuuton.

"The IMF estimated 2013 that if discouraged workers and involuntary part-time workers were included, overall unemployment would have been above 24%."

Tämän hetkinen talouskasvu Irlannissa perustuu yritysverojärjestelmään jonka kaikki lähiaikojen EU-raportit haluavat tehdä mahdottomaksi.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #16

Neuvostoliitossakaan ei ollut verokilpailua. Suomessa on yritysverojärjestelmä, jossa osa yrityksistä saa tukia ja loput hakevat kasvua muualta. Ja väestö vanhenee, joten Irlanti menee Suomen ohi heittämällä. Suomi menee taas kohti Viroa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #16

"Jopa 10% nuorista työntekijöistä muutti pois Irlannista työttömyyden takia. Ilman tätä työttömyys olisi yli 20%. Tällaista ei Suomessa ole nähty sitten Ruotsin massamuuton"

Mistä ihmeestä Saramo näitä satujaan ja hölynpölyä oikein keksii ?

Hieman nyt sentään luotettavaa lähdettä mukan, eikä mitään mututuntumaa.

Kuinka monta nuorta työikäistä Irlannista muuttikaan pois ja kuinka moni on jo palannut takaisin ?

Mikä olikaan Irlannin työttömyysaste v. 2007, 2010 ja tänäpäivänä - ja mikä on ennusteena v. 2018 ?

PS. Irlannista on muuten aina lähdetty ja lähdetään edelleenkin. Ainoa Euroopan maa, jonka väkiluku on pienentynyt viimeisen sadan vuoden aikana - eikä vain pienentynyt, vaan liki puolittunut.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Vasemmistohan on ollut tekemättä mitään jo muutaman vuosikymmenen, ellei aktiivista muutoksen vastustamista, joka on turhaa, lasketa.

Jukka Laine

Lipposen-Niinistön johdolla nostettiin aikanaan yhteisöveroja, synnytettiin työvoimareservi estämään työn hinnan nousua ja verotuettiin muutamaa vientiyritystä. Kansa ei halunnut työvoimaperäistä maahanmuuttoa ja eläkepommin siemenen kasvu varmistettiin lupaamalla 3% kasvun hoitavan vajeet. Näin estettiin talouskasvua ja veropohjan kasvua kotimarkkinoilla ja 1989-vuoden täystyöllisyyttä ja siitä seurannutta kriisiä. Nyt syytetään euroa, omista virheistä. Suomi olisi tarvinnut leveämmät hartiat kantamaan eläköitymisen seurauksia. Nyt joudutaan säästämään ja leikkaamaan tulevien sukupolvien elintasoa, suurten ikäluokkien elintason nimissä.

Toinen kohtalokas virhe tehtiin Kataisen johdolla. Vaalivoitto ostettiin lupaamalla velkaelvytystä (kaikki saavat rahansa) ja julkistalouden menoja kasvattamalla ( sari sairaanhoitajalle 5 hunttia lisää liksaa kuussa). Ilman rakenteellisia uudistuksia hullun hommaa.

Esko Ahon linja oli vastuullinen aikanaan. Valitettavasti vastuuttomuus voitti ja kansan lyhytnäköinen oman edun tavoittelu valtapyrkyrien johdolla. Näinkin rumasti voisi ajatella, kun Suomen tilanne on todella synkkä. Edelleen pelataan poliittisia pelejä eli varmaan on vielä jakovaraa monen mielestä jäljellä. Taustalla on kuitenkin troikka vaanimassa korppikotkan tavoin. Mitä Suomesta voi vielä ulosmitata.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Jos Suomen kilpailukyky olisi hyvä niin miksi ulkomaalaiset investoijat eivät investoi Suomeen . Ruotsiin tulee noin kolme kertaa enemmän ulkomaisia investointeja väkilukuun nähden kuin Suomeen sama tilanne on verrattuna muihinkin pohjoismaihin. Yksi syy on tietysti pienet kotimarkkinat Suomessa ja etäisyys europasta joten viennin kannalta rahtikulut ovat suuret samoin kuljetuksiin menevä aika. En tiedä mikä nyt on tilanne mutta olisiko parikymmentä vuotta sitten Saksalaisessa paperitehtaassa saman tuotannon saavuttamiseen tarvittiin paljon vähemmän työntekijöitä kuin meillä vaikka tehtaat olivat saman tasoisia. Automaatio aste on yksi tekijä jos se on korkea voidaan maksaa parempaa palkkaa, mutta nämä suuret automaattiset tehtaat ovat syntyneet pitkän kehityksen tuloksena ja yleensä maissa joissa on isot kotimarkkinat tai ovat lähellä isoja markkina aluetta . Ruotsissakin teollisuus on pääasiassa Suomen eteläpuolella ja maantieyhteys europan keskustaan joten heillä on monia etuja meihin nähden jopa kieli kuuluu anglosaksiseen kieliryhmään. Meilläkin aikanaan oli paljon kulutustavara tuotantoa mutta nyt ei juuri ollenkaan. Suomen menestyvimpien yritysten menestyminen ei johdu siitä että niillä on tuotantoa Suomessa vaan siitä että sitä on ulkomailla ja luulen että Kemin terästehdaskaan ei ole kilpailukykyinen SSAB Ruotsin tehtaiden kanssa ja se pikkuhiljaa ajetaan alas, toisin sanoen Ruotsin työmies on tehokkaampi kuin Suomen samoin kuin Venäläinenkin nokian renkaat on hyvä esimerkki ja siellä on paljon muitakin meikeläisiä yrityksiä. Kun tänne eivät ole tulemassa ulkomailta pelastusta niin on tyytyminen omiin ja pyrittävä pitämään ne edes täällä.

Toimituksen poiminnat