Pääkaupunkiseudulle 30 kuntaa?
Pääkaupunkiseudulla päätöksiä tehdään kaikkea muuta kuin demokraattisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Teknisiä rakenteita, kuten joukkoliikennettä ja jätehuoltoa hallinnoidaan epädemokraattisissa ylikunnallisissa elimissä. Pieni piiri päättää isot asiat ja valtuustoille tarjotaan "ota tai jätä" -tyyppisiä ratkaisuja. Byrokratiaa on paljon, demokratiaa vähän.
Useat ylikunnalliset päätöksentekoelimet ovat nykytilanteessa välttämättömiä. Ei olisi mitään järkeä siinä, että vaikkapa joukkoliikennettä järjestäisi neljän eri kunnan hallinnot. Tästä syystä on alettu puhua demokraattisen seutuhallinnon järjestämisestä. Asiaa pohtimaan on perustettu pk-seudun ja lähikuntien yhteinen työryhmä. Jotkut haluaisivat ulottaa uuden seutuvaltuuston ja -hallinnon peräti 14 kunnan alueelle. Minulle riittäisi pk-seudun neljä kuntaa, en kuitenkaan vastusta laajempaakaan ratkaisua.
Seutuhallinnon luominen ei kuitenkaan riitä. Seutudemokratian puutteen lisäksi pääkaupunkiseutu kärsii vakavasta lähidemokratian puutteesta. Kun 25 000 asukkaan Korson terveysaseman kohtalosta päätetään Tikkurilassa ja Helsingin valtuusto on täynnä isolla rahalla kampanjoineita ammattipoliitikkoja, muttei ketään 35 000 asukkaan Vuosaaresta, ei voida paljoa puhua lähidemokratiasta.
Selvitysten mukaan tehokkaimmin palvelut järjestetään keskisuurissa, n. 20 - 30 000 asukkaan kunnissa. Siellä on vähiten turhaa byrokratiaa ja demokratia toimii siten, että palveluista pidetään huolta. Ihmiset ovat oikeasti kiinnostuneita omista asioistaan.
Seutuselvityksen lisäksi selvitetään Helsingin ja Vantaan yhdistämistä. Edustan tässä HeVa-työryhmässä Vasemmistoliittoa. Olemme puolueessa puhuneet paljon erilaisista lähidemokratiamalleista, emmekä ole vielä luoneet yhteistä näkemystä. Esitän kuitenkin mallin, jonka itse näkisin mielelläni toteutuvan. Olen laajentanut sen koskemaan myös Espoota, vaikka sikäläisiä johtavia poliitikkoja on tähän asti kiinnostanut oma asema kuntaliitosselvityksiä enemmän.
1) Jos Helsinki ja Vantaa (ja Espoo) yhdistetään ilman todellista lähidemokratiaa, karkaa valta vielä kauemmas tavallisista kansalaisista. Yhdistämisen ehdoksi pitää asettaa kuntien jakaminen pienempiin kaupunginosakuntiin.
2) Kun budjettivaltaiset kaupunginosakunnat luodaan, jäävät vanhat kuntarajat nykyistäkin epätarkoituksenmukaisemmiksi. Turhia hallintoportaita ei pidä ylläpitää. Nykyiset kunnat pitää siinä tilanteessa lakkauttaa.
3) Sekä kaupunginosakunnilla, että uudella suurpääkaupungilla tulee olla verotusoikeus. Kaupunginosat verottaisivat lähipalveluita varten ja suurkaupunki infrastruktuuria.
4) Seudulle tarvitaan oma verontasausjärjestelmä, kuten suomalaisten kuntien välillä on. Ilman verontasausjärjestelmää kaupunginosakunnat johtaisivat nykyistäkin pahempaan epätasa-arvoon, mikä on mahdoton ajatus.
5) Lähikuntien pitää huolehtia kaikista lähipalveluista: terveydenhoidosta, peruskoulusta, päivähoidosta, kirjastosta, lähiliikuntapaikoista jne.
6) Suurkunnan pitää huolehtia joukkoliikenteestä, jätehuollosta, vesihuollosta, teiden ylläpidosta, yleiskaavoituksesta, toisen asteen koulutuksesta, erikoissairaanhoidosta, metropolitason kulttuuri- ja liikuntapaikoista jne.
Unohdin nyt varmasti monta asiaa. On varmasti myös asioita joita en ole tullut ajatelleeksi, kommentoikaa ihmeessä, siitä olisi apua.
Tein yllä olevan kartan esimerkiksi, millaisia uudet kunnat voisivat olla. Vantaan tunnen parhaiten ja jonkin verran Helsinkiäkin. Mietin esimerkiksi pitäisikö Malmin kaupunginosakunta jakaa kahtia. Espoon osalta luotin kaupungin omiin suuralueisiin. Kartalta katsoen ne näyttivät aika älyttömiltä, mutta varmasti aluejakoihin on syy.
Parasta tässä uudelleenjakamisessa olisi, että kunnat jaettaisiin todellisten luonnollisten palvelualueiden perusteella. Olin aika konservatiivinen nykyisten kuntarajojen kanssa, varmaan muitakin rajansiirtoja kannattaisi tehdä, kuin Mellunkylä-Länsimäki, Ala-Tikkurila ja Kauniaisen raja-alueet. Helsingille kuuluvaa Lounais-Sipoota en laittanut kartalle, se korostaa entisestään muutoksen järkevyyttä, onhan se Vantaan takana.
Moni pitää tällaista ajattelua haihatteluna. Heitä kehoitan katsomaan listaa uusien kaupunginosakuntien asukasmääristä. Pienin on Kauniainen, joka nykyiselläkin lainsäädännöllä on oma kuntansa! Miksi kauniaislaiset olisivat oikeutettuja lähidemokratiaan, mutta me länsimäkeläiset emme?
Asukasluvuissa on virheitä, mutta ne antavat suuntaa. Osa tiedoista tuli wikipediasta, jossa oli vanhentuneita tietoja ja epämääräisiä rajauksia. Uudet kaupunginosakunnat olisivat Suomen mittakaavassa keskisuuria kaupunkeja.
Malmi
65000
Leppävaara
58000
Espoonlahti
53000
Myyrmäki
50000
Kamppi
48000
Herttoniemi
46000
Mellunkylä-Länsimäki
46000
Oulunkylä
42000
Tapiola
42000
Munkkiniemi
38000
Tikkurila
38000
Kallio
36000
Vuosaari
35000
Matinkylä
33000
Pasila
32000
Vanha-Espoo
32000
Vartiokylä
31000
Korso
28000
Kaarela
26000
Haaga
25000
Koivukylä
25000
Töölö
25000
Viikki
25000
Hakunila
20000
Lauttasaari
20000
Aviapolis
15000
Pitäjänmäki
15000
Kivistö
10000
Pohjois-Espoo
9000
Kauniainen
8000
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Puhuppa nyt Jussi suoraan, ja sano vaaditko Helsingin seudulle kenties Tukholman mallia?
Ihan suoraan minä tuossa kirjoitin mitä haluan, miksi en olisi? Käsittääkseni Tukholman malli on aika erilainen kuin mitä hahmottelin.
En ole vielä ehtinyt perehtymään Tukholman malliin riittävästi, jotta osaisin tehdä siitä kunnollisen analyysin, mutta olen ymmärtänyt, että siinä on monia ongelmia. Kai sekin on silti parempi kuin tämä meidän nykymalli.
Onhan näissä kirjoituksissasi välillä jotain järkevääkin. Otsikointi hämää ja tekstin täysi ymmärtäminen vaatii sen lukemista huolella. Tavallisille lukijoille suunnattuna aika hazardimainen tyyli.
Enpä tiennytkään että olet Vasemmistoliiton puolesta HeVa-työryhmässä. Se onkin hienoa, koska teiltä olisi voinut lähteä sinne joku joka on näistä asioista aivan väärää mieltä. Tästä kun en kovinkaan paljoa väitä vastaan, enemmänkin suosittelisin jalostamaan tätä ideaa muuallakin kun stalinistien kanssa.
Jos kaikki päätöksenteko karkaa liiaksi asukkaista, niin byrokratia tuhoaa sen vähimmänkin demokratian. Kaupunginosakunnille ei kuitenkaan mitään omia valtuustoja ja muita kunnan rakenteita voi hahmotella koska se sitten lisää kuluja. Kun mainitsit ettei Vuosaaresta ole valtuutettuja, niin eipä siellä esimerkiksi ole edes poliisilaitostakaan vaikka asukkaita on melko lailla. Onneksi Itäkeskuksesta on suhteellisen lyhyt matka.
En silti lähtisi yrittämään kaupunginosakuntia kuitenkaan, ellei aivan pomminvarmaa järjestelmää siihen keksittäisi. Tietysti jos Helsinki, Vantaa ja Espoo yhdistyisivät, niin jotain olisi keksittävä lähidemokratian säilyttämiseksi. Olisiko se metropolivaltuusto ja parit pienemmät alueelliset lautakunnat, esittämäsi malli vai jotain ihan muuta, niin eiköhän sitäkin sitten selvitellä aikanaan. Mallissasi kun on gettokuntien lisäksi juuri myös Kauniaisten ongelma. Jos verotusoikeus ja muu päätäntävalta annetaan suoraan tällaiselle kaupunginosakunnalle, niin meillä on äkkiä niitä Kauniaisia kymmenen lisää.
Tämä kommentti sitten ei tarkoita, ettenkö jatkossa kirjoittaisi pahaa vasemmistoidoleista ja muusta mikä teille julmureille on pyhää. :)
Ojala (3.)
Hauskaa että olet kerrankin, ainakin osin, samaa mieltä, mutta en ymmärrä yhtään miksi sanot, että "Kaupunginosakunnille ei kuitenkaan mitään omia valtuustoja ja muita kunnan rakenteita voi hahmotella koska se sitten lisää kuluja". Sehän on nimenomaan kirjoitukseni pointti, että demokratia vähentää byrokratiaa, ja siten aikaansaa myös säästöjä. Mitä hyötyä olisi kaupunginosakunnista joissa ei olisi valtuustoa?
Voitaisiinhan eduskunta ja hallituskin lakkauttaa, ja antaa loputkin päätösvallasta Raimo Sailakselle, mutta itse haluaisin toimia päinvastoin. Minulle demokratia on tärkeää ja se saa vähän maksaakin. Nykyisin meillä pk-seudulla on maan korkeimmat kokouspalkkiot ja vähiten lähidemokratiaa.
Vaikka uudet kaupunginosakunnat lisäisivät reilusti valtuutettujen määrää, olisi päättäjinä enemmän "tavallisia" ihmisiä ja vähemmän meitä ammatikseen politiikkaa tekeviä. Kokouspalkkiot olisivat pienempiä. Eivätkä uudet valtuustot tietenkään olisi niin isoja kuin nykyiset.
Jos tutustut kuntien budjetteihin, huomaat, että valtuustot ovat marginaalinen kustannus. Jos jossain rahaa hukataan, niin ylimmässä ja väliportaan hallinnossa: yksi korkeapalkkainen virkamies voi maksaa enemmän kuin koko valtuusto.
Mitä jos kaupungin osille annettaisin omat bukjetit joissakin asioissa ja asukkaat valitsevat neuvoston, joka päättä rahoituksien painopisteet.
Hemmo Koskiniemellä tähän asiaan on mallina Yläkemijoen kylät.
Janne (5.)
Minun tarkoitukseni on muuttaa maailmaa, ei kerätä pisteitä :) Olisi mielenkiintoista, jos löydät jostain tietoa kuka on hahmotellut tällaista aluehallintoa, lähivuosien keskustelut ovat minusta olleet kovin näennäisiä.
Varmasti joitakin viranhaltijoita tulisi lisää, ja joitain toisia olisi vähemmän. Otetaan tähän karkea populistinen esimerkki Helsingistä, jonka hallinto lienee koko maan tehottomin: 30 000 asukkaan lähikunnassa ei olisi mahdollista, että sosiaalitoimenjohtaja ostaa itselleen 70 000 euron kalusteet ja piilottaa ne budjettiin.
Verotulojen tasaus tarkoittaa sitä mitä sanoinkin, eri kuntien välisten erojen tasoittamista. On kaikkien etu, ettei Suomeen synnytetä slummeja. Huono kaavoitus on aiheuttanut segregaatiota jo liikaakiin. Ei ne eiralaiset elätä kontulalaisia, päin vastoin. Kontulalaiset käyvät töissä ja ansaisevat rahaa yrityksille, jotta nämä voivat jakaa ne pääomatuloillaan eläville eiralaisille.
Esa (6.)
Osallistava budjetointi voi olla nykyistä järkevämpi hyvin toteutettuna, mutta ei se mitään lähidemokratiaa ole. Huomaa että Kemijoen rannoilla asuu yhteensä vähemmän ihmisiä kuin yhdessä Helsingin kaupunginosassa.
Kiitos Jussi Saramo! Kunpa näkisimme ideasi toteutuneena. Jos nimittäin semmoinen 20000-30000 asukkaan kunta on palvelujen kannalta tehokas, niin miksi ihmeessä jotkut haluavat yhdistää Hesan ja Vantaan?
Paksu-Paavo (9.)
Nykyisissä kunnissa lähidemokratia ei onnistu. Kuntaliitosselvitys, seutuselvitys, sekä valtioneuvoston metropoliselvitys tarjoavat meille tuhannen euron paikan uudistaa pk-seudun demokratia, siihen tarvitaan lain muuttamista.
Jos tilaisuus nyt hukataan, voi mennä taas vuosikymmen ennenkuin mitään järkevää saadaan aikaan. Siinä vaiheessa pk-seudun aluerakenne on kenties pilattu korjaamattomasti (nykyisin kaavoitus on hyvin epätarkoituksenmukaista, kun kunnat kilpailevat keskenään eivätkä katso kokonaisuutta). Euroopan metropoleissa on moniportaisia kuntarakenteita joista meidän on syytä ottaa mallia, en tiedä onko missään oman hahmotelmani kaltaista.
Olen huomannut että kuntaliitoskeskustelu menee yleensä juupas-eipäs tasolle. Lähidemokratian luominen kuitenkin vaatii Helsingin ja Vantaan, mielellään myös Espoon ja Kauniaisten yhdistämistä.
Koko Suomi on väestöltään yhden suurehkon ulkomaan kaupungin kokoinen. Hallinto on toki kooltaan kuin jossain suurvallassa eikä tästäkään asiantilasta ole mitään erimielisyyttä olekaan kok.sossujen - vasemmistoliiton - akselilla.
Johan Tranberg (11.)
Taisit puhua täyttä hatusta vedettyä mutua? Niissä suurissa ulkomaisissa kaupungeissa on yleensä kaupunginosademokratia. Meillä lähidemokratiaa on vain pk-seudun ulkopuolella. Siellä kunnat ovat usein liiankin pieniä, kun eivät pysty hoitamaan itse peruspalveluita. Joku 5000 asukkaan kepulainen Askola ei enää tee itse mitään, vaan ostaa kaiken naapurikunnilta ja yrityksiltä, ja on olemassa vain kepulaisia itseään varten.
Onneksi meidän hallinto on melko kevyt moneen muuhun maahan verrattuna. Helsingissä se on kuitenkin raskas, ja Espoossakin suhteettoman suuri palvelutasoon verrattuna.
Lähidemokratiaa en toki vastusta vaan päin vastoin, mutta sen pitäisi olla luottamustoimipohjaista ilman palkattua väkeä johtajineen ja siinä pitäisi sitten myös päättää jotain ei vain kumileimata jonkun kunnallisen suojatyöläisen jakoringissä etukäteen sovittua silkkaa kepulia.
Kokouspaikoiksi riittää jo olemassa oleva rakennuskanta koulujen auditorioineen jne. Taitaapa se sinun käsityksesi vähäisestä hallinnosta olla enempi mutua jonka itse epäsuorasti myönnätkin todeksi Askola esimerkissä. Juuri tätä minä tarkoitan arvstellessani suomalaista hallintosysteemiä: nollapäätöksiä ja kesKustan kuukausipalkattuja äänestäjiä..
Johan Tranberg (13.)
Tämä on historiallinen hetki. Me olemme samaa mieltä!
(...tosin pidän yhä kiinni siitä, että kokonaisuutena Suomi ei ole kovin byrokraattinen)
Pyh, olemmehan me olleet montakin kertaa, sun punaiset lasit vain haittaavat asioiden huomaamista :)
Demokratia on saamattomien loiseläjien keksintö. Esim. minä käyn töissä tienaamassa rahaa, jonka voin vaihtaa kivoihin asioihin, kuten vuokraan, autoon ja kaviaariin. Minulle on aivan samantekevää, rakentaako joku taloni edustalle raitiovaunu-, tai bussilinjan omilla rahoillaan.
Demokratia on puolestaan menetelmä töissäkäymättömälle nahjukselle vaatia yleisen hyvän nimissä talonsa ohitse rakennettavan raitiolinja, jotta hänen matkansa sosialitoimistoon helpottuu.
Silurus (16.)
Ilman yhteiskuntasopimusta, jonka tekemiseen demokratia on minusta paras tapa, sinulla ei olisi töitä, eikä kukaan painaisi rahaa. Elettäisiin viidakon laeilla, tosin täällä Suomessa ei varmaan juuri kukaan eläisi. Tai ainakaan vanhaksi.
Se tie millä ajat, on rakennettu niillä verovaroilla. Sinun logiikallasi kaikkien pitäisi rakentaa omat tiensä. Se tie muuten maksaa monta tuhatta euroa metriltä.
#17: Yhteiskuntasopimuksesi ei ole sopimus, vaan kiristys -- siis rikos. Sen ainoa sisältö on se, että maksamalla jollekin taholle, tämä suostuu pidättäytymään väkivallasta. Tämä, jos mikä, on viidakon laki.
Tämän 'sopimuksen' filosofinen pohja on valheellisessa käsityksessä siitä, mitä ovat oikeudet; eli tämän virheellisen tulkinnan mukaan oikeudet ovat oikeuksia johonkin materiaan tai palveluun, joka toisilla on velvollisuus hankkia.
Demokratia ei ole mikään yleistyökalu tai paras tapa toteuttaa yhtään mitään, vaan se on täydellinen arvotyhjiön ja moraalittomuuden julistus. Demokratian ydin on se, että mikä tahansa kollektiivin tahto, jolla on määrätty kannatus, on 'totta' tai uusi moraalinen mittapuu. Se, että demokratiaa on useimmiten harjoitettu valtioissa, joissa on jonkin verran vapauksia, on enimmillään sattumanvaraista. Se instrumentti, joka mahdollistaa vapauden, pääoman hankkimisen ja ansiotyön, on *tasavalta*.
Mitä rahan painamiseen tulee, kyseessä on mitä suurimmassa määrin vääryys; todellisuuden väärentäminen ja varkaus. Valtio tarvitsee aloitteellista väkivaltaa pakottamaan ihmiset käyttämään tyhjästä ilmasta tehtyä rahaa, jonka arvo lähenee asymptoottisesti paperin arvoa vapauden lisääntyessä. Vapaa yhteiskunta vaatii todellisen hyödykerahan.
Yksilön ei myöskään tarvitse tehdä omia teitä sen enempää, kuin vapaassa yhteiskunnassa on tarve tehdä oma tietokone tai oma supermarketti.
NALKALAKKO EDUSKUNNAN EDESSA 1.2 ALKAEN
AIHEENA KORRUPTOITUNUT HALLITUS
Juu, valtiolle kelpaa jätevero vaikka kunnat hoitaa työn.
Muuta asiaa:
Heinäveden kunnanvaltuutetuista eräs lähetti minulle tämän, ja pyysi laittamaan eteenpäin muidenkin kuntien valtuutetuille.
Teen nyt niin.
Huomautan samalla, että lain mukaan kunnilla on itsemääräämisoikeus, joten kovin epäiltävää demokratiaa on alkaa puhua pakkoliitoksista. Valtuutettujen lienee syytä lukaista kertauksena hieman lainsäädäntöä?
Riikka Söyring
kirje kuntalehdelle:
"Puitelaki" ei saamieni tietojen mukaan ole laki,vaikka kuntalehdessä puhuttiin pakkotoimista,miksi?
Esitys laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (jäljempänä puitelaki) ja siihen liittyvät esitykset laiksi kuntajakolain ja varainsiirtoverolain muuttamisesta muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jonka tavoitteena on antaa suuntaviivat ja puitteet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiselle.
Lakikokonaisuus on sekä valmistelutavaltaan että sisällöltään poikkeuksellinen. Puitelakiesitys perustuu poliittiseen sopimukseen, jota olivat hyväksymässä hallituspuolueitten lisäksi suurimmat oppositiopuolueet. Poliittinen sopimus oli kirjoitettu pykälien muotoon. Lakiesitys noudattaa pääpiirteissään poliittisen sopimuksen linjauksia.
Määräaikainen puitelaki sisältää oikeudelliselta luonteeltaan monentyyppisiä säännöksiä.
Ensiksi puitelaki edellyttää, että tietyistä asioista valmistellaan erikseen lainsäädäntöä ja asetetaan tavoitteita tällaiselle lainsäädännölle (ns. lainsäädäntötoimeksiannot). Tällaisia säännöksiä ovat mm. peruspalveluohjelmaa, valtionosuusuudistusta ja valtiolle siirrettäviä tehtäviä ja niiden rahoitusta koskevat säännökset. Tällainen on myös vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia koskeva kuntajakolain muutos, jossa säädettäisiin, että tiettyjen edellytysten täyttyessä kuntajakolain muuttamisesta annetaan tietynsisältöinen hallituksen esitys. Vaikka tällaiset säännökset ovat lain säännöksinä poikkeuksellisia, ne eivät valtiosäännön näkökulmasta liene ongelmallisia.
Toiseksi puitelaissa säädetään kunnille suunnitteluvelvoitteita ja asetetaan suunnittelulle tavoitteita. Tällaisina voidaan mainita esim. puitelain ja kuntajakolain mukaiset kunnan määrittelyt sekä yhteistoiminta-alueen väestöpohjatavoitteet. Lähinnä tavoitesäännöksiä ne ovat sen vuoksi, että niiden toteuttaminen tapahtuu kuntien omilla päätöksillä ilman että laissa olisi säädetty nimenomaisia velvoitteita niiden toteuttamiseen. Yhteistoiminta-alueet on tarkoitettu muodostettaviksi mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen, mutta varsinaisia toimeenpanovelvoitteita (ajoitus, sanktiot) ei niitäkään koskien laissa säädetä.
Kolmanneksi lakikokonaisuuteen sisältyy suoraan sovellettavia säännöksiä. Tällaisia ovat erityisesti kuntajakolain ja varainsiirtoverolain muutoksiin sisältyvät säännökset ja puitelain suunnitteluvelvoitteet.
__________
Lissabonin sopimusta pitäisi ruveta käsittelemään kuntalehdessä,ja siitä miten se vaikuttaa kuntien toimintaan.
Esimerkiksi itseäni järkyttää se tieto että Suomeen tuli kuolemanrangaistus sopimuksen myötä,jota asiaa on todella hankala löytää julkisuudesta.Tietävätkö monetkaan valtuutetuista näistä asioista?
ja myös:
1. "Lex Puska"
2.Codex alimentarius
3.Iso 22000-standardi vai mikä se onkaan joka puuttuu jollain tavalla pohjavesiin?!
Heinäveden kunnan virkamiehet eivät tienneet mitään liittymisestä WHO:n pakkorotus-sopimukseen josta kerroin perusturvalautakunnan kokouksessa.
Paljon kysymyksiä täältä päin,
T: Heikki Lätti, kunnanvaltuutettu, Heinävesi
________________
Tervehdys
Kiitos viestistä. Ei puitelaki sinänsä pidäkään sisällään valtion pakkotoimien mahdollisuutta. Mutta sellainen laki on nopeasti kirjoitettu ja eduskuntaan viety jos hallitus niin päättää tehdä. Pykälät on ministeriössä jo mietittyinä. Nykyhallitus siihen tuskin lähtee, mutta nyt mennäänkin jo spekulaation puolelle.
t. Olli Havu
Kuntalehti
________________________
"Kysyin kuntalehden päätoimittajalta miksi puhutaan kuntaliitosten pakkokeinoista vaikka ne eivät ole laissa mahdollisia.
Tämä kysymys heräsi mieleeni kun luin kuntalehden uusinta sähköpostiversiota ja rupesin miettimään, onko lakeja muutettu.
Lähestyn teitä tällä asialla koska jos ei tiedä lakeja ja lukee kuntalehteä,niin luulee että valtiolla on jo laki mikä määrää pakkoliitoksiin.
Olisi hyvä että kaikki uudet valtuutetut tietäisivät asian ja tutustuisivat lainsäädäntöön.Minäkään en tajunnut koko asiaa ennenkuin surffailin netissä ja kirjoitin kuntalehden päätoimittajalle.Minusta ei ole hyvä asia että kuntalehden artikkeli antaa ymmärtää väärin asioita,ja vaikeuttaa valtuutettujen työtä."
"Jos kaikki päätöksenteko karkaa liiaksi asukkaista, niin byrokratia tuhoaa sen vähimmänkin demokratian."
Tämä karun selvästi näkyy sekä valtakunnanpolitiikassa että erityisesti EU:n toiminnassa: Käytännössä ylin vallankäyttäjä komissio on jo sinänsä täysin epädemokraattisten elinten eli hallitusten valitsema ja he eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtään mistään, kenellekään.
Tämä myös päätöksenteossa näkyy, lahjonta on käytäntö eikä poikkeus ja ainoat, jotka saavat direktiivejä nopeasti läpi, ovat monikansalliset yritysjätit. Rahalla saa sellaisen direktiivin kuin haluaa, viimeksi Philips.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 20 kommenttia