Jussi Saramo 2 % ihmisistä omistaa yli puolet kaikesta. Me muut tarvitsemme Vasemmistoa.

Talous demokratisoitava!

  • Länsimaiden talous on Espoon ulkoilmaakin pahemmin pakkasella
    Länsimaiden talous on Espoon ulkoilmaakin pahemmin pakkasella

Vasemmisto on aina vaatinut taloutta demokraattiseen hallintaan. Suomessa ja Ruotsissa vasemmisto sai aikaan edistystä aina 1980-luvulle asti. Tuloerot Suomessa olivat maailman pienimmät ja ihmiset onnellisempia kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen.

Toisen maailmansodan jälkeen talous ja rahapolitiikka olivat tiukasti valtioiden hallussa muissakin läntisissä demokratioissa, johti niitä sitten vasemmisto tai oikeisto. 1960-luvun Yhdysvallat oli monin tavoin vasemmistolaisempi kuin 2000-luvun Suomi. Yhdysvalloissa demokratia alkoi taantua talouden osalta 70-luvulla Nixonin ja sittemmin Reaganin tultua valtaan. Meillä suunta kääntyi vasta 80-luvun lopulla.

Miksi hyvä kehitys loppui? Miksi tuloerot ja syrjäytyminen ovat kasvaneet Suomessa ennätysvauhtia, eikä valtio enää yritä vaikuttaa edes omien yhtiöidensä toimintaan? Kuka päätti siirtää valtaosan yhteiskunnallisesta vallasta demokraattisesti valituilta päättäjiltä omassa upporikkaiden maailmassaan eläville hallitusammattilaisille ja omistajille?

Neuvostoliiton romahtaessa liian moni alkoi uskoa, että suunnitelmatalouden toinen ääripää, vallan luovuttaminen markkinoille, on ainoa vaihtoehto. Valtionvarainministeriössä uskottiin mieluummin uusklassisen taloustieteen oppikirjoihin, kuin ikkunasta ulos näkyvään todellisuuteen.

Vasemmistoliiton ensimmäisessä ohjelmassa kaksikymmentä vuotta sitten ennustettiin laman tuloa Suomeen. Syyksi nähtiin pääoman maastaviennin vapauttaminen ja ulkomaisen lainanoton raju kasvu. Lama tulikin ja sen seurauksia maksetaan yhä periytyvänä köyhyytenä. Ratkaisuksi vasta perustettu Vasemmistoliitto vaati mm. asunto- ja opintolainojen siirtämistä yksityisiltä pankeilta valtiolle.

Laman jälkeen tuli kuitenkin talouden nousukausi. Vaikka työttömien joukko pysyi suurena, oli monilla uskoa tulevaisuuteen. Huomaamatta jäi, että länsimaiden talouskasvu ei enää juurikaan perustunut todelliselle reaalitaloudelle, vaan lähinnä velaksi rakennetulle finanssikuplalle.

Globaali finanssikupla ei puhjennut kertalaakista, vaikka niin halutaan uskoa. Suurin osa finanssitalouden mätäpaiseesta on yhä purkautumatta. Valtiot maksavat jälkikäteen pankkiirien ja omistajien jättimäisiä voittoja verovaroista valtavien pankkitukien muodossa, mutta mitä enemmän rahaa pumpataan sisään, sen epätoivoisemmaksi kokonaistilanne paljastuu.

Attac-liike on varoitellut finanssitalouden ongelmista vuosia. Attacilla on ollut myös ratkaisuja tarjottavanaan, kuuluisimpana ehkä Tobinin-verosta kehitetty yleinen rahoitusmarkkinavero, jota on nyt alkanut vasemmiston lisäksi kannattaa moni muukin poliittinen ryhmä.

Finanssikriisi on avannut myös yllättävien tahojen silmiä. Keskustapuolueesta perussuomalaisiin loikannut kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi on lisännyt ihmisten tietoisuutta rahan syntymekanismista ja yksityisten liikepankkien osuudesta siinä. Uusipaavalniemen lisäksi rahan syntymekanismia kritisoimaan on syntynyt myös talousdemokraateiksi itseään kutsuva liike.

Uusipaavalniemi ja talousdemokraatit ovat ainakin osittain hyvällä asialla. On tärkeää, että ihmiset alkavat kyseenalaistaa nykyistä pankkien ja suurpääoman pyörittämää yhteiskuntamallia.

Nykyinen eurojärjestelmä, jossa keskuspankkirahan luonti on annettu demokraattisen kontrollin ulkopuolella olevalle Euroopan keskuspankille, on täysin kestämätön.

Ei ole mitään järkeä, että kun nyt pelastetaan Irlannissa toimineita englantilaisia ja saksalaisia pankkeja, tai kun Kreikan kriisissä pelastettiin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja, laitetaan valtiot ja sitä kautta veronmaksajat ottamaan lisävelkaa. Uusipaavalniemen kannattama ajatus ”setelirahoituksesta”, eli velkojen kuittaamisesta rahaa painamalla, on paljon järkevämpi.

Sen sijaan Uusipaavalniemen vaatimus julkisten palveluiden leikkaamisesta on järjetön. Hyvinvointivaltion alasajo vain pahentaa talouden alamäkeä. Toimiva talouspolitiikka vaatii päinvastoin julkisen sektorin roolin kasvattamista tilanteessa, jossa iso osa ihmisistä joutuu työttömiksi. Sen lisäksi, että se on järkevää, se on myös oikein.

Puheet setelirahoituksesta kuitataan usein pelottelemalla inflaatiolla. Tähän on helppo vastata vetoamalla Yhdysvaltoihin, jonka keskuspankin digitaaliset setelikoneet ovat pyörineet jo vuosia täysillä, eikä mainittavaa inflaatiota ole ollut. Yhdysvaltojen tärkein vientituote on ollut viime vuosina dollari.

Euroalue voi aivan hyvin tehdä uutta keskuspankkirahaa. Samalla liikepankkien ja finanssilaitosten varallisuusvaatimuksia ja sääntöjä pitää kiristää ja luoda Vasemmistoliiton esittämä valtion ”kansanpankki”, joka ei voi lähteä tuhoisiin finanssipeleihin mukaan.

Mutta toisin kuin joissakin talousdemokraattien villeimmissä visioissa hahmotellaan, ei omasta keskuspankista miksikään loputtoman vaurauden Sampoksi ole. Edes Yhdysvallat ei voi loputtomasti elää muiden siivellä. Rahaa ei voi syödä.

Maailmantalouden vino rakenne, jossa työt tehdään Aasiassa ja hedelmät kerätään Wall Streetillä, Lontoon Cityssä ja Kauniaisissa on lähellä loppuaan joka tapauksessa. Pelkästään Yhdysvalloilla on kokonaisvelkaa yli 60 000 miljardia dollaria! Se on lähes 200 000 asukasta kohden, joista osa elää jo valmiiksi köyhyydessä.

Globaalin finanssikapitalismin saattohoito pitää tehdä taiten. Kataisen ja Suomen kansainvälisissä neuvotteluissa ajama linja, jossa finanssimarkkinoita ei haluta rajata ja laittaa vastuuseen, osoittaa uskomatonta lyhytnäköisyyttä ja suorastaan uskonnollista uusklassiseen taloustieteeseen takertumista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (93 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)

"Kataisen ja Suomen kansainvälisissä neuvotteluissa ajama linja, jossa finanssimarkkinoita ei haluta rajata ja laittaa vastuuseen, osoittaa uskomatonta lyhytnäköisyyttä ja suorastaan uskonnollista uusklassiseen taloustieteeseen takertumista."

Lahjotut politiikot toimivat juuri niin kuin lahjotuttujen poliitikkojen kuuluukin toimia. Mitä järkeä niitä olisi lahjoa jos ne vaatisivat asiaan kuuluvat takeet ja asiaan kuuluvan koron.

Markkinakorko + lisämaksut + kk-käsittelykulut + pankin preemiot + järjestelypalkkio + leimaverot + ja mitä kaikkea sitä tavallinenkin pankin asiakas saakaan lainastaa maksaa.

Pertti Sakari (nimimerkki)

Joo painamaan lisää rahaa vaan ja punalippu salkoon!

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Joo ja niin kuin keskuspankit ja liikepankit eivät olisi syyllistyneet rahan luomiseen tyhjästä ja holtittomaan velkaekspansioon.

Ketään nykyjärjestelmää kannattavaa ei voi kutsua rehelliseksi oikeistolaiseksi, vaan pankkistatistiksi. Aito oikeistolainen kannattaa hyödykerahaa.

Sosiaaliliberaali sen sijaan voi kannattaa hyödykerahaa, keskuspankkijärjestelmää tai talousdemokratiaa. Hyödykeraha on inflaatiovarma, mutta kankeampi. Keskuspankkijärjestelmä on rahoitussektoria suosiva ja johtaa hallitsemattomaan velkaekspansioon. Talousdemokratia konservatiivisuudella höystettynä voisi toimia ainakin nykyistä järjestelmää paremmin.

Hyödykeraha ei ole kuitenkaan huono vaihtoehto sekään.

Vieras (nimimerkki)

" Aito oikeistolainen kannattaa hyödykerahaa."

Onko ainoa oikeistolainen keskustalainen, joka kannattaa omavaraistaloutta tai ainakin kansallista oravannahkataloutta?

Jotenkin on ilmeistä, se, että dollari on ollut aina ja nyt myös euro pelkkää haitakerahaa.

Marko Sihvonen

Miksei vasureille kelpaa suora demokratia?

Visitor (nimimerkki)

Toinenkin kysymys, miksi kaikki pikkupuolueet, jotka ajavat suurin piirtein samoja asioita hieman eri painotuksilla ehkä, miksi eivät tee vaaliliittoja/vaaliliittoa, nyt kun tämä viimeisen kerran on mahdollista?

Käyttäjän jarisuominen kuva
Jari Suominen

Vasureilta kysyttiin joten Suominen vastaa. Olen sitä mieltä että "Suora Demokratia" toteutuessaan merkitsisi päätöksenteolle samaa kuin uusliberalismi taloudelle. Kuten esimerkiksi Facebookin Yleislakkovillityksestä nähtiin on sopivilla iskulauseilla helppo luoda nopeita mielipidepurkauksia joilla ei kuitenkaan ole pitkäjänteistä kestävyyttä. Sama asia tuli esille Tv2:n homokeskustelun jälkeisessä kirkosta eroamismuodissa ja se tulee esiin myös maahanmuuttokriittisyyden nousussa.
Hallinnon ylläpitäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Se ei voi perustua muoti-ilmiöihin joita toteutetaan pikaisesti, tunteiden ollessa ojaksissa. Yhteiskunnan rakentaminen on vuosisatoja kestänyt prosessi ja sitä ovat toteuttaneet, ainakin viimeiset sata vuotta, poliitikot joilla on toiminnassaan jokin ajatus siitä millainen yhteiskunnan tulisi olla. Esimerkiksi Vasemmistoliitto jatkaa edeltäjiensä perinnettä, se rakentaa oikeudenmukaista ja kestävää yhteiskuntaa joka on mahdollisimman turvallinen luonnolle ja ihmiselle luonnon osana.
Tämä pitkäjänteinen työ on vaikeaa ja hyvin monimutkaista. poliitikot, parhaimmat heistä jotka nousevat korkeisiin asemiin, ovat ihmisiä jotka ymmärtävät mahdollisimman paljon mahdollisimman monelta alalta. He opiskelevat jatkuvasti tunteakseen yhteiskunnan mahdollisimman hyvin, ymmärtääkseen esimerkiksi sen mitä vaikuttaa Joensuun lukioiden toimintaan rduskunnassa tehty päätös perustaa Aaltö-yliopisto. Tällaisia asioita ei voi miettiä kansanäänestyksissä, niillä ei voi luoda lakeja.
Suora demokratia onmahdoton toteuttaa. Henkilökohtaisesti kannatan kaikkia ideoita jotka lisäävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kannatan esimerkiksi kunnanosavaltuustoja jotka voisivat omalla budjetillaan puolustaa alueensa palvelutasoa kun kunnat muodostuvat yhä isommiksi ja reuna-alueet näivettyvät.
Mikään ei siis korvaa poliitikkoja paitsi hallinnon antaminen yksityiselle konsulttifirmalle. Sen tehtävä taason tuottaa voittoa omistajalleen, ei hyödyttää yhteiskuntaa.
Sitovat kansanäänestykset joista suorassa demokratiassa lähinnä olisi kysymys ovat mahdottomuus, utopiaa joka perustuu harhaan että olisi olemassa hyvä ja rehekkinen kansa ja että ongelmat aiheutuvat epärehellisistä poliitikoista. Toivon että mahdollisimman moni kantaisi vastuuta, sillä vaikka olen vain mitätön varajäsen yhden kaupungin muutamassa hallintokunnassa on työtaakkani silti hirveä. Joka viikko saan kilokaupalla esityslistoja. Paavo Arhinmäki kirjoitti joskus että hän sai viikossa 8 kiloa papereita jotka olivat täynnä luettavaa asiaa...Maailma ei ole yksinkertainen paikka.

Marko Sihvonen

Ai mahdoton toteuttaa, harhaa?

Ok, sovitaan niin, jatkakaa untanne monimutkaisessa maailmassa....varokaa ettei mene vielä monimutkaisemmaksi, se voi olla hyvinkin mahdollista tuolla ajattelumallilla :)

Uskon kuitenkin että yli 90% vasureista haluaisi itse vaikuttaa useammin kuin kerran 4 vuodessa itseään koskeviin asioihin vaikka se mielestäsi onkin mahdoton harha toteuttaa...meille se ei ole, joten muut vasurit, tervetuloa Muutos 2011 liikkeeseen mukaan, meillä ei ole mahdottomia harhoja!

Vinkki kuitenkin sinullekin, -se toteutuu kun äänestää sen puolesta, ei sen hankalampaa :)

Tosin onhan nykypolitiikka tehnyt äänestämisestäkin mahdottoman harhan, sen tähden lähes 40% ei äänestänytkään viimeksi.

Käyttäjän jarisuominen kuva
Jari Suominen

"Ai mahdoton toteuttaa, harhaa?

Ok, sovitaan niin, jatkakaa untanne monimutkaisessa maailmassa....varokaa ettei mene vielä monimutkaisemmaksi, se voi olla hyvinkin mahdollista tuolla ajattelumallilla :)

Uskon kuitenkin että yli 90% vasureista haluaisi itse vaikuttaa useammin kuin kerran 4 vuodessa itseään koskeviin asioihin vaikka se mielestäsi onkin mahdoton harha toteuttaa...meille se ei ole, joten muut vasurit, tervetuloa Muutos 2011 liikkeeseen mukaan, meillä ei ole mahdottomia harhoja!

Vinkki kuitenkin sinullekin, -se toteutuu kun äänestää sen puolesta, ei sen hankalampaa :)

Tosin onhan nykypolitiikka tehnyt äänestämisestäkin mahdottoman harhan, sen tähden lähes 40% ei äänestänytkään viimeksi."

Olisi tietysti hyvä jos maailma olisi mustavalkoinen. Olisi helppo tehdä ratkaisuja. Hitlerin suosio perustui siihen että hän loi puolueen joka oli olevinaan epäpuolue. Samaa metodia käyttää esim. Kokoomus joka on onnistunut luomaan mielikuvan että sen politiikka ei ole politiikkaa. Myös perussuomalaiset ovat Göbbelsin viitoittamalla tiellä tehden politiikkaa politiikanvastaisuudella. Puhe vanhoista puolueista uppoaa kuin häkä, meillehän on opetettu että uusi on aina parempaa kuin vanha...

Siis: Politiikka paha-kansa hyvä.
En vain oikein ole löytänyt sisältöä tuosta M2011 sanomasta. En sitä kyllä sinnkaan vastauksestasi löytänyt, löysin vain tiedon avulla järkytetyn uskon jota seurasi uhmakas julistus.
Maailma tosiaan menee koko ajan monimutkaisemmaksi. Työelämässä pysyäkseen tarvitsee monia taitoja, trukkikuskin on osattava myös sihteerin työ jotta Pyhä Pääoma säästäisi palkkakustannuksissa. Töissä olevilla onkin monen ihmisen työt harteillaan ja siksi he uupuvat, sinnittelevät kovasti pärjätäkseen ja ennen pitkää syrjäytyvät työelämästä vaikka miten ponnistelisivat. Viime voimillaan he haluavat muutosta ja keksivät pyörän uudelleen. Suomessa on 17 puoluetta ja suurin osa niistä on yrityksiä jotka on perustettu yhden asian varaan kuten Muutos joka luulee keksineensä demokratian vaikka vastaavia liikkeitä on ollut historia tulvillaan.

Yli 90 % vasureista vaikuttaakin asioihin enemmän kuin että he kerran neljässä vuodessa äänestävät. Työn ja oman elämän lisäksi he osallistuvat järjestötyöhön aktiivisesti enkä usko että he ovat kovinkaan pettyneitä vaikutusmahdollisuuksiinsa. Saat ihan vapaasti yrittää saada heitä muuttamaan kantaansa, en usko että he Muutokseen tulevat, muutoksen puolesta he ovat koko elämänsä pyhittäneet.
Demokratia ei ole enemmistön diktatuuria. Sen olemukseen kuuluu keskustella asioista ja äänestää jos syntyy tarvetta siihen. Hävinnyt osapuoli ei usein kärsi totaalista tappiota vaan osa sen tavoitteista toteutuu keskustelun tuloksena. Oletko koskaan kokeillut vaikuttaa asioihin? Kutsun sinut mielelläni oman yhdistykseni kokoukseen tutustumaan järjestötoimintaan ihan käytännössä. Siellä ei sitten saa loukkaantua vaikka saisi arvostelua osakseen. monet suomalaiset syrjäytyvät ihan arkanahkaisuuttaan.
Miten suora demokratia toteutettaisiin käytännössä? Jos pitäisi palkata kuntan uusi ekäinlääkäri tulisiko siitä ääbestys ehdokas A:n ja ehdokas B:n välille ja muut ehdokkaat olisivat Heikoin lenkki-säännöin ulosäänesteetyjä jo ennen sitä? Kuka maksaa kaikki nämä vaalit joita koko ajan käydään? Vai olisiko niin, että kuntaa johtava yksityinen firma vain palkkaisi eläinlääkärin ja tämä tekisi töitä firmalle eikä kunnalle? Hän varmaan sitten virassaan suosisi tätä firmaa? Entä jos samalla firmalla olisi vaikka teurastamo ja pomo käskisi eläinlääkärin katsomaan läpi sormien pilaantunutta lihaa ja päästämään sen markkinoille?

Suora demokratia ei toteudu äänestämällä sen puolesta vaan osallistumalla järjestöjen toimintaan.

On hyvä että politiikka kiinnostaa. Voi olla että osallistumistaso nousee kiinnostuksen myötä.Ehkä tämä kiinnostus tuo uusia vastuunkantajia myös järjestöihin.

Visitor (nimimerkki)

Jotain kuitenkin, kansan valitsemaa ja äänestämää malliksi...

”Rikollisista liian moni ulkomaalaisia” - Sveitsi äänestää karkottamisesta"

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/107044-%E2%80%9Dr...

Ja karkoittaminen hyväksyttiin kansanäänestyksessä.

Entä palkat? Voisiko niistä järjestää kansanäänestyksiä? Hyvinkin voidaan...

"Sveitsin ay-liike ajaa lähes 16 euron vähimmäistuntipalkkaa

Sveitsissä ammatillinen keskusjärjestö SGB esittää lakia, joka määrittelisi alimmaksi tuntipalkaksi 22 Sveitsin frangia eli 15,7 euroa.

SGB:n odotetaan yhdessä eräiden muiden ay-järjestöjen kanssa ryhtyvän ensi syksynä keräämään kansalaisten nimiä minimipalkkaa koskevaan kansalaisaloitteeseen. Kansanäänestyksen järjestämiseen vaaditaan 100 000 nimeä."

http://www.artto.kaapeli.fi/ay-uutiset/AY2010/pam/...

Maalaismummo (nimimerkki)

Kiitos, Suominen, puheenvuoroistasi!
Ilman tällaisia jalat maahan tasapanottajia lukija tulee täällä hulluksi.

Vieras (nimimerkki)

"Esimerkiksi Vasemmistoliitto jatkaa edeltäjiensä perinnettä, se rakentaa oikeudenmukaista ja kestävää yhteiskuntaa joka on mahdollisimman turvallinen luonnolle ja ihmiselle luonnon osana."

Vasemmistoliitto on menetetty homoille, kasvissyöjille ja tuulivoiman kannattajille jo paljon ennen kuin stubbismi kohtasi "Kansallisen" Kokoomuksen.

Jopa niin toivoton perusvoima kuin Esko-Juhani Tennilä, on ryhtynyt vastustamaan Fennovoimaa osana saksalaista imperialismia Outokummusta välittämättä.

Osaavatko Saramo ja Suominen laskea, miten monta 3 MW:n tuulivoimalaa vaaranalelle tarvittaisiin, että Outokumpu pyörisi tammi-helmikuussa täysillä vaikkapa Torniossa?

Vasemmistoliittolaiset ovat hylänneet Kekkosen perinnön ja SKDL:n muistot. Vasemmistoliitossa on paljon vanhoja jääriä, joille ei ilmeisesti olisi pitänyt maksaa Hertta Kuusisenkaan lapsilisiä.

Kasvihuoneilmiö on sitä, että ulkoma on -25 C:n sää, ilmasto lämpenee ja miehet pehmenevät - ainakin puheissaan.

Vieras (nimimerkki)

Onpa yllätys, että vasurit pitävät kansaa liian tyhmänä päättämään itse omista asioistaan. Surullista on, että Suomessa on pelkästään vasemmistopuolueita (mukaanlukien tuo Suomisen idioottimaisesti natseihin rinnastama Kokoomus), joille demokratia tarkoittaa sitä, että kansaa on holhottava mahdollisimman paljon ja päätäntävaltaa kansalle on annettava mahdollisimman vähän. Siitähän meidän puoluekentässäkin on oikeastaan vain kyse, kaikki haluavat olla niitä holhoajia. Varsinaisesti itse asioista ei ole suuriakaan mielipide-eroavaisuuksia. Muutos 2011 on siinä mielessä kieltämättä raikas poikkeus. Ja raikas poikkeus siinäkin mielessä, että se on lähtenyt liikkeelle kansalaisliikkeenä ja juurikin tarpeesta muuttaa asioita. Tarpeesta tuoda demokratia lopultakin tähän maahan. Toivottavasti Muutos menestyy hyvin vaaleissa. Itse en todennäköisesti kyseistä puoluetta äänestä, mutta ehdokas, jota ajattelin äänestää, vaikuttaa olevan kanssanne aika pitkälti samoilla linjoilla demokratiasta.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Pikku korjaus: "Yhdysvalloissa demokratia alkoi taantumaan talouden osalta 70-luvulla Reaganin tultua valtaan."

Reagan tuli valtaan vasta 80-luvun alussa.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Hups, hyvä huomio, ajatus kulki nopeammin kuin sormet näppäimistöllä. Nixon tosiaan aloitti säätelyn purkamisen 70-luvulla, jota Reagan vauhditti melkoisesti. Korjaan tekstin saman tien.

Käyttäjän LasseRyti kuva
Lasse Ryti

Kuka osaisi sanoa, miten talous toimisi oiken, kun tuo neukkulan systemikin ei oikein toimiut ja nyt seuraavaksi nähdään jenkkilän olevan konkursissa. Hämmentävää siinä mielessä, että ennen ensimmäistä maailmansotaa ei ollut suuria ongelmia. Onkohan uudet nuo vipua vivulle systeeemit aiheuttaneet sen, että mikä tahansa pieni häiriö aiheuttaa katastrofin. Ainakin siltä se näyttää sivulliselle tarkkailijalle.

Visitor (nimimerkki)

Hyvinhän tuo talous toimi Suomessakin ennen ulkomailta käskytetyn 1800-luvun ideologiaan perustuvan uusliberalismin maihinousua.

"Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990"

http://ehdokas8blogituusisuomifi.puheenvuoro.uusis...

Vieras (nimimerkki)

Kasvu ilman velkaa oli mahdollista koska toisessa maailmansodassa oli pistetty paikat palasiksi ja rakentamista riitti. Lisäksi Suomi oli käytännössä kehitysmaa 1950-luvun alussa vielä, joten oli mistä kasvaa.

Lisäksi kannattaa aina muistaa, että Suomessa kuoltiin nälkään vielä reilu sata vuotta sitten, joten ihan hirveästi ei menneisyyttä kannata romantisoida tässä maassa.

Visitor (nimimerkki)

"Kasvu ilman velkaa oli mahdollista koska toisessa maailmansodassa oli pistetty paikat palasiksi ja rakentamista riitti. Lisäksi Suomi oli käytännössä kehitysmaa 1950-luvun alussa vielä, joten oli mistä kasvaa."

Ja höpö höpö, nyt siis velkaa EU-tasolla hillitessään leikkaavat kasvua ;-)

Tuo tietenkin on totta, että suljetussa ja suojatussa taloudessa köyhä maa teollistui ja pystyi kasvamaan. Sitten mentiin globalisaattorien mukaan talouteen joka vedättää kaikenlaisia "vatipäitä", ennen sitä talouskasvu oli hyvää sekä tasaista ja mikä tärkeintä, ei velkavetoista, näin ympäri maailmaa. Tutkimusta ja tilastoa asiasta, linkissä lisää:

"Vuoden 2000 toukokuussa kansaivälinen valuuttarahasto julkaisi raportin nimeltä "Maailmantalous 1900-luvulla" johon kuuluva käyrä-se oli painettu hyvin pienellä tekstillä, ehkä siinä toivossa, ettei kukaan huomaisi sitä-että vuosien 1950 ja 1973 välinen ajanjakso oli ylivoimaisesti 1900-luvun menestyksekkäin. Tälle aikakaudelle olivat luonteenomaisia pääoman kontrolloiminen, kiinteät vaihtokurssit, voimakkaat ammattiliitot, laaja julkinen sektori ja se, että hallituksen rooli kysynnän säätelyssä hyväksyttiin yleisesti. Todellisen bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu asukasta kohti oli kautta maailman 2,9 prosenttia-täsmälleen kaksi kertaa suurempi kuin sen jälkeinen keskiarvo..."

http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010...

Thomas Makinen

Mitä hvettiä tarkoittaa "demokraattinen talous"? Se ei ainakaan tästä kirjoituksesta käy ilmi, eikä voikaan käydä, sillä markkinatalous ei kilpailuun perustuvana koskaan voikaan olla "demokraattista", paitsi SKD(V)L:n jälkineuvostolaisissa dejavuissa, joiden pitäisi olla huomattu jo olevan harhaisia.

"Huomaamatta jäi, että länsimaiden talouskasvu ei enää juurikaan perustunut todelliselle reaalitaloudelle, vaan lähinnä velaksi rakennetulle finanssikuplalle".

Voi pyhä Prole! Marxismi-leninismin materialistisen maailmankuvan mukaan talous toki perustuu johonkin "reaalitalouteen", mutta kai nyt jokaisen jo ainakin NL:n romahdettua oli pitänyt tulla tietoiseksi että se on harhaa. Mieti nyt hyvä mies edes mitä on "raha". Eikun ihan tosissaan mieti.

Ja vielä: viimeistään 1200-luvulta lähtien, ja kiihtyvästi 1700-luvulta lähtien, maailman historia on ensisijaisesti finanssi-instrumentien kehityksen historiaa, ei materiaalisten tuotantovälineiden kehityksen historiaa. Harva teollinen keksintö olisi nähnyt päivänvalon, jollei sellaisia keskeisiä markkinatalouden elementtejä kuten "laina" tai "rajavastuuyhtiö" olisi ollut investointien mahdollistajana olemassa.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Kannattaa tosiaan ottaa selvää mitä on raha ja mikä on nykyisen finanssitalouden luonne.

Maailman viime vuoden bkt eli kaikkien maailmassa viime vuoden kuluessa ostettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo oli vähän päälle 60 biljoonaa dollaria. Koronvaihtosopimuksia, korko-optioita ja -futuureja ja muuta virtuaalirahaa oli yli 600 biljoonaa!

Tämä kehitys alkoi toden teolla vasta 90-luvulla, kun Yhdysvalloissa alettiin ottaa velkaa finanssitalouteen enemmän kuin reaalitalouteen. Velalla tehtiin uutta velkaa ja rahaa.

Aika sokea pitää olla, jos ei näe eroa viime vuosituhannen talousjärjestelmien ja nykyisen globaalin finanssirikoksen välillä.

intrigööri (nimimerkki)

Suomen piti "päästä EU:n ytimiin ja päättäjien pöytiin", vaati Mooses aikoinaan. Profeetan tahto tapahtui. Siellä se Jyrkikin nyt juoksentelee kaveeraamassa päättäjien kanssa. Eikä sen enempää. Rahaliittoon meno oli virhe, mutta sehän on jälkiviisautta.
Suoraa demokratiaa voisi hyvin käyttää tärkeissä asioissa, mutta esim. euroon mentäessä sellainen ei tullut päättäjien mieleenkään. Natoonkin varmaan liitymme lähivuosina ihan vain edustajiamme välityksellä?
Puolueiden paikallinen "demokratia" ulottui takavuosina kaikkiin kunnan virkoihin ja toimiin asti. Mm. laitosmiesten, rakennusmiesten ja siivoojien hommelit olivat poliittisessa jaossa. Ainakin isommista viroista käydään edelleen kova vääntö, elleivät ne ole jo valmiiksi yhden puolueen, kuten maalaiskunnissa kepulien vallassa. Pätevyys ja kokemus ei puolueiden yksinvaltaisessa demokratiassa ihmiselle riitä, pitää olla myös "sopiva".
Suomi on täynnä tällaisia sopivia ihmisiä, heitä on julkipuolen alimmilta oksilta latvaan asti. "Kansalta" ei todellakaan kysellä mitään kuin kerran neljässä vuodessa. Elämme lumedemokratiassa.
Maailman palauttaminen edes lähelle reaalitaloutta on giganttinen tehtävä. Ellei sitä tehdä, valtiot pyörivät loputtomasti muutamien pelureiden narussa kuin pässit. Me tavikset olemme vain ruohoa, mitä pässit näykkivät ja kaluavat.
Pankit ja ja muut rahapelurit saataisiin kyllä kuriin, mutta tehdäänkö sitä koskaan. Uskalletaanko sitä edes oikeasti yrittää? Nyt EU kuulema meinaa tehdä sen tempun omalta osaltaan 2013? Näkis vaan!
Mutta nyt tunnustuksen sanoja: Nämä nykyiset vasemmistoliiton kaverit, kuten Saramo, ovat taitavia ja heidän kanssaan on usein helppo olla samaa mieltä. Hitto, Arhiskin vaikutti yksi aamu tellussa ihan viksulta nuorelta mieheltä!

Maalaismummo (nimimerkki)

Nuohan OVAT fiksuja nuoria miehiä!

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Jari Suominen:

Olen aiemmin ideoinut täällä US:ssä sellaisesta suorasta demokratiasta, jossa äänivaltaa voi tienata perehtymällä. Selväähän on se, että henkilö joka on täysi uuno valtiontaloudesta on vähemmän valistunut henkilö äänestämään siihen liittyvistä asioista kuin tilastoihin ja selitysmalleihin perehtynyt henkilö.

Siis ratkaisu olisi se, että äänivaltaa saisi lisää tenttimällä joitakin kirjoja. Näin saataisiin karsittua suoran demokratian hölmöyttä pois ja samalla poistettua edustuksellisen demokratian korruptoituneisuus.

Tuossa ideasta tarkemmin: http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/3829...

Maalaismummo (nimimerkki)

Niinpä.
Alkuperäisessä kreikkalaisessa demokratiassakin torilla sai äänestää vasta kun oli perehtynyt asioihin.

Kari Arvola (nimimerkki)

Jussi Saramo kuuluu Vasemmistoliiton nuoreen kaartiin, jota ei enää marxilainen taloustiede rasita. Siksi hän tyynesti peesaa perussuomalaisten uuden talousgurun setelirahoitusoppia sen ilmiselvästä virheellisyydestä piittaamatta.

Talous perustuu yhä edelleen uusien arvojen luontiin ja vaihtoon. Raha on edelleen arvon mitta, arvon kantaja ja vaihdon välinekin. Jos pyörität setelimyllyä huoletta, voit saada aikaan samankaltaisen hetkellisen piristymisen, kuin se kuuluisa pissi sukassa.

Jos piristysruiske ei käynnistä taloudellista toimeliaisuutta, uusien arvojen tuotantoa ja lisääntyvää vaihtoa, uhkaa entistä syvempi taantuma. Setelien lisääminen markkinoille ei lisää rahan kiertonopeutta, ellei samanaikaisesti kysyntä ja sen takana oleva taloudellinen toimeliaisuus ala kasvaa. Siihen puolestaan vaikuttavat monet tekijät.

Siksi setelinannon, kuten rahapolitiikan yleensäkin, tulee kulkea käsikädessä talouden muiden kasvutekijöiden kanssa, niitä tukien. Yksinkertaiset reseptit eivät syvien talousongelmien voittamiseksi voi olla kovin tuloksekkaita.

Pelkästään euroalueen kriisin ylittäminen edellyttäisi rahaliiton rakenteen muuttamista ja epäilemättä myös päätöksenteon demokratisoimista. Nythän koko firmaa pyörittää muutama komissaari, jotka ovat lähes yksinvaltaisia.

Kreikan ja Irlannin kriisin ratkaisu komission tapaan luo maksuautomaatin, jota finanssipääoma pyörittää omien tarpeidensa mukaan. Lystin maksajista ei ole epäselvyyttä.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Kari: kannattaa tutustua vaihtoehtoiseen vasemmistolaiseen taloustieteeseen paremmin. Globaalin finanssikapitalismin ongelmista ja ratkaisuista on puhuttu paljon ennen Uusipaavalniemeä. Kuten kirjoituksessa totean, on Uusipaavalniemi oikeassa lähinnä rahan syntymekanismista ja setelirahoituksen tarpeesta puhuessaan. Se taas ei ole mielipide vaan fakta. Talouspolitiikasta olen hänen kanssaan perustavanlaatuisesti eri mieltä.

Kuten kirjoituksessa totesin, olen eri mieltä niiden kanssa, jotka uskovat setelirahoituksen mahdollisuuksiin loputtoman vaurauden lähteenä. Se on kuitenkin välttämätön rahapolitiikan instrumentti ja valtioille paljon velkaantumista järkevämpi vaihtoehto.

Rahaliitosta olen samaa mieltä, kuten kirjoituksistani käy ilmi.

Kari Arvola (nimimerkki)

Uuspaavalniemi, talousdemokraatit, perussuomalaiset ja sinä yksinkertaistatte luvattomasti rahaproblematiikkaa, se on fakta.

Ajatuksesi, jonka mukaan setelinanto ja lainaraha voitaisiin asettaa tuolla tavoin vastakkain ja toistensa vaihtoehdoksi, osoittaa pelkästään asiantuntemattomuutta.
Kuten jo totesin, setelinanto ei lisää rahan kiertoa ja taloudellista toimeliaisuutta, ellei samalla tapahdu hyvin monenlaisia ja erityyppisiä muutoksia. Ja tämäkin on taloustieteellinen fakta.

Voi olla, että "vaihtoehtoinen vasemmistolainen taloustiede" ei tällaisia faktoja tunne. Mutta se ei ole minun ongelmani, vaan sen vasemmiston, joka sellaisen teorian mukaan suuntaa politiikkansa.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Kari Arvola: keskustelisin mieluummin faktoja hyväksikäyttäen, tyhjät heitot eivät vie keskustelua minnekään.

Suosittelen lukemaan Laurin ja Jussin hyvän kirjoituksen http://rahajatalous.wordpress.com/2010/11/20/valti...

Expat (nimimerkki)

"luoda Vasemmistoliiton esittämä valtion ”kansanpankki”, joka ei voi lähteä tuhoisiin finanssipeleihin mukaan"

Minkä ihmeen takia? Meillä on "kansanpankkeja" pilvin pimein tämänkokoiseen maahan. Vaikka asiakkaidensa omistamat Osuuspankki tai Tapiola pankki, tai sitten alueelliset Säästöpankit.

Mikä voi olla enemmän kansanpankki kuin se, minkä asiakkaat itse omistavat? Ai niin, pitäähän tämäkin asia toki vasemmistolaisen perinteen mukaan saada politisoitua ja valtion pitäisi varmaan olla jotenkin byrokratioineen mukana...

Expat (nimimerkki)

Tämäntyyppinen lainsäädäntö kannattaisi kyllä tehdä sääntelemään pankkitoimintaa yleensäkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Glass%E2%80%93Steagal...

Maalaismummo (nimimerkki)

Eikös se meidän kansanpankki ole EKP?

Maalaismummo (nimimerkki)

Eläkerahani ovat Tapiolassa, siksi ei tarvitse pelätä mitään.

Xerxes (nimimerkki)

Tämä Saramon "hyvä kehitys" päättyi Bretton Woodsin järjestelmän loppumiseen 70-luvulla. Koko systeemi perustui siihen, että maailman valuuttakurssit oli määritelty suhteessa dollariin, ja dollari suhteessa kultaan, mikä sekin käsittääkseni mahdollisti USA:n massiivisen velkaantumisen vailla valuuttariskiä. Lopulta USA:lla ei ollut enää varaa ylläpitää Bretton Woodsia, joten siitä luovuttiin ja siirryttiin markkinaehtoisiin valuuttakursseihin.

"Euroalue voi aivan hyvin tehdä uutta keskuspankkirahaa. Samalla liikepankkien ja finanssilaitosten varallisuusvaatimuksia ja sääntöjä pitää kiristää ja luoda Vasemmistoliiton esittämä valtion ”kansanpankki”, joka ei voi lähteä tuhoisiin finanssipeleihin mukaan."

Siis mikä ihme estää tätä "kansanpankkia" kusemasta asioitaan? Miksi antaisin rahani mieluummin "kansanpankille" kuin vaikka Sampo-pankille? Liikemiesten ja pankkiirien tilalla siellä olisi hääräämässä poliitikot ja ties mitkä taloudesta tietämättömät taloudemokraatit, mikä ei ole yhtään parempi vaihtoehto.

"Maailman viime vuoden bkt eli kaikkien maailmassa viime vuoden kuluessa ostettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo oli vähän päälle 60 biljoonaa dollaria. Koronvaihtosopimuksia, korko-optioita ja -futuureja ja muuta virtuaalirahaa oli yli 600 biljoonaa!"

Vaikuttavia lukuja, totta. Mielessäni on vain yksi, aika aiheellinen kysymys: So? Onko sillä mitään käytännön merkitystä, että maailmassa on ns. virtuaalirahaa se 600 biljoonaa?

Kari Arvola (nimimerkki)

Vielä Saramolle:

Esitin väitteen, jonka mukaan setelinannon lisääminen ei merkitse rahan kierron ja taloudellisen toimeliaisuuden paranemista. Tämä ajatus on jokaisen taloustiedettä opiskelleen helppo hyväksyä. Kansantaloudesta pitää kuitenkin tietää ainakin sen verran, että osaa problematisoida kysyntään, kulutukseen ja investointeihin liittyviä ongelmia.

Setelipankki säätelee kierrossa olevan rahan määrää. Sen sijaan se ei kykene sanelemaan yrittäjille ja kotitalouksille niiden ratkaisuja, ei säästämisastetta, ei tarvittavia investointeja ei myöskään ostettavien joululahjojen määrää ja laatua.

Faktoja, jotka osoittavat kyseisen toimintamallin ongelmallisuuden (setelinanto) on rutkasti kansantalouden ja talouspolitiikan historiassa. Tämä mitä tässä harrastan on argumentointia eli todistelua. USA:ssa tehdään parhaillaan jälleen uutta koetta, jossa keskuspankki johtajansa Bernanken teoriaa noudattaen ahertaa setelielvytyksen parissa.

Sikäli kuin minä talouden faktoja tunnen, sen tulokset ovat kehnoja, koska talouden muut reunaehdot eivät ole setelinannolla manipuloitavissa. Riittävän voimaperäisen setelimyllyn pyörittämisen avulla saadaan lopulta aikaan inflaatio ja vajoaminen uudelleen taantumaan.

Ja tällä on puolestaan vaikutuksia koko maailmantalouteen. Se faktoista. Ne eivät ole sama asia kuin viittaus johonkin kirjoitukseen "vasemmistolaisessa taloustieteessä".

Henry Bjorklid

Antamastani TalousSanomien linkistä:
"Keskuspankit tilastoivat omiin rahamääreisiinsä "oikean" rahan lisäksi ainoastaan osan kaikista mahdollisista luotoista.
Sen sijaan varsinaisen pankkijärjestelmän ulkopuolella vellova "korvikeraha", kuten luottoarvopaperit ja varsinkin johdannaissopimusten luoma likviditeetti, puuttuu virallisista rahatilastoista."

"Independent Strategyn mukaan kaiken erityyppisen likviditeetin määrä on parin viime vuosikymmenen kuluessa kasvanut räjähdysmäisesti.
Kaikkein eniten on kasvanut johdannaissopimuksin luotu "virtuaaliraha".
Käteistä ja muuta "oikeaa" rahaa oli vuonna 1990 nelisen prosenttia maailman silloisesta bkt:stä, eli vajaat tuhat miljardia dollaria.
"Korvikerahaa", kuten pankkiluottoja, arvopaperimuotoisia luottoja ja johdannaissopimuksin synnytettyä likviditeettiä oli parikymmentä vuotta sitten liikkeessä yhteensä hieman alle 30 000 miljardia dollaria."

Parin vuosikymmenen aikana maailman bkt on kasvanut noin kaksinkertaiseksi.
"Oikean" rahan määrä on vähän yli viisinkertaistunut.

Erityyppisiin luottoihin perustuvan "korvikerahan" määrä on noin 25-kertaistunut."

----------------------

OOPS! Tuo edellinen vastaus tuli väärään paikkaan. Tässä kuitenkin linkki:

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/05/2...

Henry

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Kari: Puhut koko ajan ohi aiheen. Minä esitin setelirahoitusta valtioiden lainanoton sijaan, en minään elvyttävänä kaikki ongelmat ratkaisevana taikakonstina. EKP käyttikin sitä pienimuotoisesti Kreikan kriisissä. Inflaatiokammoinen EKP ei kuitenkaan halua ja voi tehdä sitä riittävällä volyymilla, koska se ei ole yhdenkään valtion hallittavissa. Näin ollen Euroopalta puuttuu rahapolitiikka.

Henry Bjorklid

Katso TalousSanomien julkaisemaa kuvaa.
Ehkä se antaa osviittaa tästä mitä olemme nyt lunastelemassa.

http://www.taloussanomat.fi/files/panorama_Rahoitu...

Tai lue koko juttu täältä:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/05/2...

Voidaan tietysti kysyä: Ketä tämä höpöraha ja sen epävakaisuus hyödyttää? Eikö kaiken rahan pitäisi perustua työhön, oikeisiin arvoihin?

Henry

Tuomas Taivasaho

Hyvä kuva jonka jokaisen pitäisi tulostaa seinälle. Nauroin pitkään.

Asiallisesti ottaen, useimmat eivät tiedä ettei enää eletä markkinataloutta vaan finanssitaloutta. Se pankkijärjestelmämalli joka sopi markkinatalouden aikaiseen elämän menoon, ei ole riittä finanssitalouden vaatimuksiin. Ei virtuaalirahalla kaupankäynti hyödytä kuin keinottelijoita. Tappiot maksatetaan veronmaksajilla.

Maalaismummo (nimimerkki)

Kiitos osapuolille ihan oikeasta keskustelusta tähän blogiin! Tälla tavalla ymmärryskin voi kasvaa. Sitä ei ole koskaan liikaa.

Kimmo Tuomaala

SKP:n sijoituspäällikkö ajoi valkoisella mersulla ja sijoitti KGB:n lahjoittamat SKP:n miljoonat niin taitavasti, että kaikki meni sen siliän tien Koiton taloa myöten. Se oli SKP:n panos laman syntymiseen. Suomen laman aiheuttivat persaukinen Neuvostoliitto ja presidentti Koiviston, Suomen Pankin pääjohtaja Kullbergin ja Suomen pankin johtaja Puntilan pakkomielle vahva markka, joka piti lainakoron kuuden vuoden ajan 13 prosentin tasolla, minkä päälle pankit lisäsivät 2 prosenttia: lainakorko 15 prosenttia. Korko on pidettävä korkealla, etteivät valuutat karkaa maasta, sanoi presidentti Koivisto. Tappavan lainakoron vuoksi 100 000 pk-yrittäjää ja taksiyrittäjää otti halpaa valuuttalainaa ulkomailta. Ennestään vahva markka revalvoitiin vuonna 1989.

Persaukinen Neuvostoliitto lopetti Clearing-kaupan yksipuolisella ilmoituksella vuoden 1991 alkupuolella. Tavarat oli toimitettu, maksua ei saatu. Ne 3 miljardia markkaa olivat poissa vientiyrityksiltä ja Suomen kansantaloudesta. Se kaatoi suuriakin vientiyrityksiä ja kauppahuoneita. Idänkauppakatastrofi oli Suomen laman merkittävin aiheuttaja.

EY:n valuuttakurssimekanismi romahti syksyllä 1992. Se johti myös Suomen markan devalvointiin ja kelluttamiseen. Devalvoitumisprosentti 27. Se vei välittömästi konkurssiin 100 000 pk-yrittäjää ja taksiyrittäjää.

Visitor (nimimerkki)

"Suomen laman aiheuttivat persaukinen Neuvostoliitto"
"Persaukinen Neuvostoliitto lopetti Clearing-kaupan yksipuolisella ilmoituksella vuoden 1991...Idänkauppakatastrofi oli Suomen laman merkittävin aiheuttaja."

Tuo on jo vanhaa ja virheellistä tietoa, asia kun tutkittiin Suomen akatemiaa kolmevuotisessa lamatutkimuksessa reilun sadan tutkijan voimin, siinä todettiin, että Idänkauppa ei ollut laman syy, eikä edes vaikuttanut juuri laman syvyyteenkään.

Myös muissa Pohjoismaissa oli samaan aikaan lama, mutta ei niin syvä kuin Suomessa, laman pääsyy oli se, että rahamarkkinat avattiin, eikä kukaan hallinnut seurauksia, samaan aikaan Suomi yritti täyttää EU-kriteerejä ja töppäsi muutenkin raskaasti taloudessaan...siitä enemmän linkissä.

http://hannu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/04/26/m...

Vieras (nimimerkki)

Talouden "demokratisoiminen" on huonoin idea mitä olen kuullut aikoihin. Moni haluaa tietysti uskoa kasvottoman valtion olevan kaiken pelastaja, kun taas ihmiset jotka nykyisiä pankkeja johtaa on itse saatanoita. Talousdemokratia on kaunis ajatus, siinähän kaikki päättää asioista, eikä yksittäiset pankkiirit, jotka ajavat vain omaa etuaan. Sääli vain, että jos talousvalta siirretään poliittiselle johdolle se on entistä harvempien käsissä. En mitenkään näe sitä hyvänä asiana. Lisäksi päivänselväähän on, että poliittisten päättäjien talousosaaminen on korkeintaan keskitasoa. Ei siihen riitä se, että vasemmistonuorten kokouksissa samalla tavalla ajattelevat ihmiset päätyvät samoihin lopputuloksiin ja taputtelevat itseään selälle, kun ovat löytäneet oikeat ratkaisut joka asiaan.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Ei talouden demokratisointi tietenkään tarkoita keskuskomiteassa päätettävää leivän hintaa tms.

Jos luit kirjoituksen, huomaat, että siinä haikailtiin lähtötilanteeksi etenkin viime vuosisadalla Pohjoismaissa käytettyä sekatalousjärjestelmää, ei mitään suunnitelmataloutta.

Henry Bjorklid

Tämä vastaus on tarkoitettu nimimerkille "15:42 Vieras (ei kirjautunut)".

Tällaisia yleistäviä väitteitä, ilman pohjaa, ilman ratkaisuja tulee jatkuvasti.
Sokea-Reettakin näkee, että jotain on pahasti pielessä kun meidän täytyy lähettää ulkomaille rahaa, jotta sellaiset pankit pelastuisivat, joista emme ole ikinä kuulleetkaan.

Eli kerropa ratkaisusi. Lähettää lisää rahaa?

Henry

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Minä kannattaisin kyllä kaikkein mieluiten taloutta, joka perustuisi lähituotantoon ja lähikulutukseen. Wall Streetin nopanheittäjien antaisin pelata keskenään. Minusta tämä olisi järkevä vaihtoehto sekä ihmisen että ympäritön kannalta.

Vieras (nimimerkki)

EU:lla ei ole varaa samanlaiseen seteleiden painamiseen kuin Yhdysvalloilla, johtuen siitä ettei ole aseita ja öljyä takana. USA pakottaa sotilasmahdillaan öljymaat myymään vain US dollareissa, minkä vuoksi kaikilla maailman pankeilla täytyy olla suuret dollarireservit. Myös asejärjestelmät myyvät dollareissa ja sotilasmahti siten pitää dollaria pystyssä. Euron vahvuus taas on ollut siinä, että sopimukset kieltävät keskuspankkia ostamasta valtioiden velkakirjoja. Siitä kun lipsutaan, euro sukeltaa, ja meillä on huima inflaatio.

Käyttäjän Talousdemokratia kuva
Lars Österman

"Uusipaavalniemen lisäksi rahan syntymekanismia kritisoimaan on syntynyt myös talousdemokraateiksi itseään kutsuva liike.

Uusipaavalniemi ja talousdemokraatit ovat ainakin osittain hyvällä asialla. On tärkeää, että ihmiset alkavat kyseenalaistaa nykyistä pankkien ja suurpääoman pyörittämää yhteiskuntamallia."

Muuten hyvä paitsi että Talousdemokratia on ollut esillä mielipiteineen jo keväästä 2007 alkaen. Alotin blogin ja järjestin yleisöluentoja siellä täällä.

TD-Yhdistys perustettiin syksyllä 2009.

TD-Puolueeksi on nyt yritetty pian 7-8 kk ajan. On todella hankalaasaada 5000 korttia mm koska kenttäorganisaatio puuttuu.

*

Lisäksi haluan muistuttaa siitä että C.H.Douglas joka on "Economic Democracy" idean takana oli KAIKKEA muuta kuin vasemmistolainen.

Hänen ideoistaan 1930-lvulla noussut, lähes maailmanlaajuinen Social Credit liike oli nimenomaan vastaveto sosialismille. Tätä Douglas itsekin painotti. Ja SC /ED "national dividend" (perustulo) sekä " Compensated Price" (valtion hintatukijärjestelmä) olisivat pienyrittäjän unelma joka mahdollistaisi yrittämisen joka peräkylässä ja jopa tappiollisen ihan vain jo itsensä työllistämiseksi.

TD ei kannata Uusipaavalniemen leikkauksia eikä välttämättä sitäkään että EKP rahottaisi euroalueen alijäämät nostamalla tasettaan. Tämä jos mikään olisi talousoligarkiaa.

TD haluaa demokraattisemman ratkaisun missä alijäämät rahoitettaisiin valtiotasolla tai lähidemokratian nimissä jopa kunta/kaupunkitasolla uusien julkisomisteisten kuntapankkien keinoin.

On hienoa että Vasemmistonuoret tukee näitä "talous demokraattisemmaksi"-ajatuksia - vaikka ammattiyhdistysliike onkin perustuloa vastaan.

Tuomas Taivasaho

"Esitin väitteen, jonka mukaan setelinannon lisääminen ei merkitse rahan kierron ja taloudellisen toimeliaisuuden paranemista. Tämä ajatus on jokaisen taloustiedettä opiskelleen helppo hyväksyä."

Ei Uuspaavalniemen mallissa ideana ole käsittääkseni rahan kierron nopeuttaminen ja taloudellisen toimeliaisuuden paraneminen. Pointtina on kai se, ettei ole mitään järkeä luoda uutta rahaa valtion velan muodossa, kun ei ole pakko.

Talouden taantuessa markkinoilta häviää rahaa, kun taloudellista toimeliaisuutta ei ole. Julkiselle taloudelle syntyy rahoitusongelma, kun pitää hoitaa mummut, palvelut, jne.

Ongelma hoidetaan nykyään siten, että valtio ottaa markkinoilta lainaa. Liikepankit saavat valtion velkakirjoja vastaan keskuspankkirahaa. Jokaista euroa kohti yksityiset liikepankit voivat itse luoda uutta rahaa markkinoille kadonneen tilalle.

Fakta kai on se, että raha kiertää jos on taloudellista toimintaa. Jos ei ole niin raha ei kierrä, vaan makaa missä makaa. Raha ei ole varallisuutta vaan määre jolla varallisuutta mitataan. Rahaa itsessään on olemassa sen seurauksena kun on finanssitoimintaa ja reaalitaloudellista toimintaa kuten tavarakaupankäyntiä.

Uusiksen idea on ymmärtääkseni se, että tarvittava raha luodaan valtion kautta, eikä velkaannuttamalla se markkinoille joilloin joudutaan vielä lahjoittamaan korko. Valtion budjettia ei tietenkään voi kasvattaa äärettömiin, vaan kun rahaa syntyy kiertoon likkaa sitä on säädeltävä samaa kautta kuin on synnytettykin.

Yksityiset liikepankit ovat olemassa tässäkin järjestelmässä, mutta niiden roolina ei ole rahan luonti markkinoille vaan kaupankäynti sillä ja yksityisten toimijoiden palvelu kuten nytkin.

Kiinassa nämä asiat ymmärretään ja osataan huomattavasti paremmin, minkä pitäisi saada puritaanikapitalistitkin ajattelemaan. Nykyinen pankkijärjestelmän periaatteet on joskus luotu tämmöttiseksi sattuman oikusta lupiaskin kanteen hahmotellen, eikä muuta ole koskaan ajateltukaan.

Vieras (nimimerkki)

Jep, noin minäkin olen ymmärtänyt.

Bogreol (nimimerkki)

Nykyisen taloustieteen arvostelua opiskelijapiireissä. Saanut alkunsa Berkeleyn kampukselta.
http://www.adbusters.org/campaigns/kickitover
Kick it over manifesto
"Vallitsevan taloustieteen ulosheittomanifesti. Me allekirjoittaneet syytämme, että te neoklassisen taloustieteen opettajat ja teidän kouluistanne valmistuneet, olette jatkaneet suunnatonta huijaustanne maailmaa kohtaan. Väitätte, että te teette työtä puhtaan tieteen kaavojen ja lakien mukaan, mutta työnne on yhteiskuntatiedettä sen mukanaantuomien epävakaisuuksien ja epävarmuuksien myötä. Lymyilette toimistoissanne suojautuneena matemaattisen ammattikielenne taakse, kun samaan aikaan todellisessa maailmassa, metsät tuhoutuvat, lajit kuolevat sukupuuttoon ja inhimillistä elämää vastuuntunnottomasti tuhotaan. Syytämme teitä planeettamme taloudenhoidon törkeästä laiminlyönnistä. Olette tienneet alusta asti, että yksi teidän mittareistanne talouskehitystä mittaava BKT on pohjimmiltaan puutteellinen ja epätäydellinen, kuitenkin te olette sallineet sen kehittymisen maailmanlaajuiseksi standardiksi, mikä on jatkuvasti esillä mediassa. Me syytämme teitä holtittomasta kehityksen illuusion esillä pitämisestä. Olette aiheuttaneet paljon vahinkoa, mutta teidän aikanne on kulumassa umpeen. Järjestelmänne ovat romahtamassa, virheenne tulevat yhä enenevässä määrin päivänvaloon. Talousvallankumous on alkanut, toiveikkaana ja päättäväisenä niin kuin monet muutkin vallankumoukset historiassa. Aiheutamme taloudellisten paradigmojen yhteentörmäyksen, saamme omat totuuden hetkemme ja siten syntyy uusi talous - avoin, kokonaisvaltainen ja ihmisen mittakaavassa. Kampukselta kampukselle jahtaamme teitä vanhoja pukkeja ulos vallasta. Sitten seuraavina kuukausina ja vuosina työskentelemme uudelleenohjelmoidaksemme tuomiopäivän masiinanne."

Anomuumi (nimimerkki)

"Puheet setelirahoituksesta kuitataan usein pelottelemalla inflaatiolla. Tähän on helppo vastata vetoamalla Yhdysvaltoihin, jonka keskuspankin digitaaliset setelikoneet ovat pyörineet jo vuosia täysillä, eikä mainittavaa inflaatiota ole ollut."

Vuoden 2002 dollarilla oli sama ostovoima kuin vuoden 2010 1,22 dollarilla. Dollarin arvo laskenut yli 20% kahdeksassa vuodessa. Vuoden 2002 eurolla oli sama ostovoima kuin vuoden 2010 1,11 eurolla. Euron arvo on siis laskenut vain puolet siitä mitä dollarin. Ehkä vasureille kaksinkertainen inflaatio ei vielä ole "mainittava".

Inflaatiosta kärsivät kaikkein eniten ne, jotka ovat riippuvaisia palkastaan tullakseen toimeen. Käytännön seuraus inflaatiostahan on, että kaikki kallistuu. Sijoitusten tuottoon inflaatio taas ei mainittavasti vaikuta.

Setelirahoituksella teette eniten hallaa köyhille ja vähiten rikkaille.

"Mutta toisin kuin joissakin talousdemokraattien villeimmissä visioissa hahmotellaan, ei omasta keskuspankista miksikään loputtoman vaurauden Sampoksi ole."

Miksi ei? Miksi emme voisi vain painaa lisää rahaa? Ensin sanot ratkaisuksi rahan painamisen, ja sitten sanot, ettei se toimikaan. Eli olet oikeassa joka tapauksessa, teki kummin päin tahansa. Olet oikein hieno poliitkon alku.

"Maailmantalouden vino rakenne, jossa työt tehdään Aasiassa ja hedelmät kerätään Wall Streetillä ... Pelkästään Yhdysvalloilla on kokonaisvelkaa yli 60 000 miljardia dollaria!"

Eli ei niitä hedelmiä kerätä, vaan velkaa. Samaan aikaan Aasian maat ovat rikastuneet ja niillä ei ole lainaa juuri ollenkaan. Ota tästä sitten selvää. Laitat suomen kielen sanoja peräkkäin, mutta sanojen muodostama ajatus on täysin älytön.

Olen kyllä luopunut toivosta löytää järkeä tai logiikkaa kenenkään poliitikon sanomisista. Et siis eroa oikeistosta tässä suhteessa ollenkaan. Tiedä sitten, onko se hyvä vai huono asia.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

On totta että euro on hieman vahvistunut suhteessa dollariin. Tästä kärsii mm. suomalainen metsäteollisuus. Suomen kannalta olisikin toivottavaa, ettei euro vahvistuisi.

Jos euro ei ala inflatoitumaan, kasvavat paineet sisäiseen devalvaatioon ennestään. Kreikassa, Portugalissa, Irlannissa näin tehdään jo, Saksassakin tehtiin palkan alennuksia. Suomessa asia on tähän asti hoidettu lomautuksilla.

"Luonnollinen" inflaatio on palkansaajalle paljon parempi kuin nykyinen sisäisen devalvaation paine joka myös estää palkkoja nousemasta.

Vaikka setelirahoitus ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, eikä sitä voi harjoittaa loputtomasti, on se velkaantumista parempi vaihtoehto. En ymmärrä mikä tässä on ristiriidassa.

Wall Streetillä ja London Cityn velat on kaadettu meille veronmaksajille, viimeksi Irlannin pankkien pelastusoperaatiossa. Eivät hyötyjät itse jää velkaa.

Maalaismummo (nimimerkki)

Eiköhän se raha pidä tehdä näiltä pohjilta:
www.tekes.fi/fi/document/42823/suomen_vienti_ppt

mikaat (nimimerkki)

Luottoekspansio ja korko pitäisi kieltää kokonaan ikiajoiksi. Se tietysti tietäisi loppua nykymuotoiselle pankkijärjestelmälle, pörssille ja nalle wahlroosseille, mutta miksi kenenkään pitäisi tienata tekemättä lainkaan tuottavaa työtä?

Kaikki muu on vain ripulin parantelua pierulla. Jos näitä kahta rahajärjestelmän kusetusta ei kielletä, niin aikojen saatossa jokainen fiat-valuutta etenee vääjäämättä paperin arvoiseksi.

Petri Kivikangas

"Toimiva talouspolitiikka vaatii päinvastoin julkisen sektorin roolin kasvattamista tilanteessa, jossa iso osa ihmisistä joutuu työttömiksi. Sen lisäksi, että se on järkevää, se on myös oikein."

Ei välttämättä. Meillä on tietyillä aloilla työvoimapulaa, joten eikö olisi järkevämpää uudelleenkouluttaa työttömät tällaisille aloille, kuin perustaa valtion toimesta uusia suojatyöpaikkoja?

"Vasemmisto on aina vaatinut taloutta demokraattiseen hallintaan."

Onko "demokraattinen" hallinta yhtä kuin valtion hallinta? Valtionkapitalismi voi toimia tiettyyn pisteeseen asti, mutta Kiinassakin ollaan havaittu, että talouden vapauttaminen valtion kontrollista on ollut edellytys talouskasvulle.

Kokonaisuudessaan olen sitä mieltä, että valtion tulisi puuttua mahdollisimman vähän talousasioihin. Lähinnä valtion tehtävä on ehkäistä epätervettä taloudellista kehitystä (tyyliin suuryritysten harjoittama asemansa kohtuuton hyväksikäyttäminen) ja luoda puitteet, jossa järjestelmä korjaa itse itsensä. Tämä edellyttäisi esim. sitä, että pankit pakotettaisiin perustamaan kriisirahastot, joista voitaisiin tarvittaessa pelastaa yksittäiset kriisiin ajautuneet pankit. Jokaisen riskisijoitustoimintaa harjoittavan pankin olisi tällöin pakko kuulua tällaiseen rahastoon. Samaa käytäntöä voidaan soveltaa myös muille potentiaalisille kriisialoille, kuten ydinvoimateollisuuteen.

Toinen vaihtoehto on nostaa pankkien vähimmäisvarantovaatimuksia merkittävästi, jolloin yksittäisen pankin likviditeettikriisin riski vähenee.

Kolmas vaihtoehto on, että annetaan nykymenon jatkua, mutta korvauksena pankin pelastamisesta, pankki velvoitetaan antamaan valtiolle osakkeitaan, tai muulla tavalla varmistamaan, että valtio saa ennen pitkää korvauksen pankin pelastamisesta.

Tobinin vero kuulostaa hyvältä keinolta verottaa suurten ylikansallisten tahojen varojensiirtelyä, vaikkakaan en tiedä, tulisiko se käytännössä toimimaan, ja olisiko lain valvonta kovinkaan tehokasta.

Arcimedes (nimimerkki)

Kokonaisuudessaan olen sitä mieltä, että valtion tulisi puuttua mahdollisimman vähän talousasioihin. Lähinnä valtion tehtävä on ehkäistä epätervettä taloudellista kehitystä (tyyliin suuryritysten harjoittama asemansa kohtuuton hyväksikäyttäminen)
Kyllä! Aloitetaan Keskosta ja S-ryhmästä, jatketaan Fortumilla ja Teleroperaattoreilla. Sen jälkeen Lääketeollisuus ja apteekit, yksityiset lääkäriasemat ja vakuutusyhtiöt. Suomessa lähes jokainen ala josta kansa on riippuvainen on joko monopoli, oligopoli tai kartelli ja valtio ei tee asialle yhtään mitään. Pieni mutta kuvaava esimerkki oli autokatsatuksen yksityistäminen jonka piti lisätä kilpailua, mutta kas kummaa hinnat nousivat n. 100 % heti
Ainoa tapa opettaa ryöstökapitalisteja Wall Street'llä ja muualla on antaa pankkien kaatua, niin on tapahtunut aikaisemminkin eikä maailma siihen kaatunut. EU:n raha-automaatti johtaa vain yhä syvenevään kierteeseen, sanoivat perässähiitäjät Katainen ja Kiviniemi mitä haluavat.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Tämä oli jännä puheenvuoro. Ensin sanot, että valtion tulisi puuttua mahdollisimman vähän ja sen jälkeen luettelet liudan aloja, joihin tulisi puuttua nykyistä tiukemmin.

Näin ajateltuna minäkin haluan puuttua mahdollisimman vähän talouteen. Kaikilla niillä aloilla, joilla markkinatalous toimii hyvin ilman sääntelyä, sen pitää antaa toimia. Valitettavasti niitä on vähän ja sekatalousjärjestelmä on osoittanut ylivertaisuutensa.

Minustakin pitäisi päästä järjestelmään, jossa pankkien annettaisiin kaatua tarvittaessa. Nykyisin samalla menevät eläkerahat ja monet reaalitaloudenkin työpaikat, koska pankit on päästetty tekemään itsestään korvaamattomia.

Vieras (nimimerkki)

"Suomessa ja Ruotsissa vasemmisto sai aikaan edistystä aina 1980-luvulle asti."

Unohtuiko, että edistyksen eteneminen loppui kun maan talouden kantokyky petti edistyneiden järjestelmien painon alla? Ei se lama ollut seurausta oikeistovoimien ilkeästä salaliitosta, vaan siitä että vasemmisto- ja NL-vetoinen talous yskähteli uudessa maailmassa.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Lama oli ylikansallinen, mutta Suomessa poikkeuksellisen syvä johtuen oikeistolaisesta politiikasta ja talouden vapauttamisesta.

Visitor (nimimerkki)

Ruotsi ja varsinkin Norja hoitivat omat lamansa fiksusti vailla isompia vahinkoja, Suomi teki sitten ihan jotain muuta, tuolla edellä on linkki, miten lamaa syvennettiin yhdellä tapaa ja sitten on erinomainen kokoilma Suomen lamasta koottuna Erkki Ahon sivuille, tylyä luettavaa.

"Taloudellinen lama ja pankkikriisi

Perehdy asioihin yksityiskohtaisemmin tässä nettipäiväkirjassa seuraavien kirjoitusten avulla..."

http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?content=det...

Maalaismummo (nimimerkki)

Mistä tulee käösitys, että Norja ja Ruotsi lsivat oitaneet "ilman vaurioita" ta jotenkin paremmin kuin Suomi?
Norjaa ei voi verrata, koska aa on niin julmetun öljyrikas, mutta Ruotsin ahainen työttömyys on noussut Suomea korkeammaksi ja velkaakin valtiolla riittää.

Visitor (nimimerkki)

"Mistä tulee käösitys, että Norja ja Ruotsi lsivat oitaneet "ilman vaurioita" ta jotenkin paremmin kuin Suomi?"

Norja otti kuralle menneet pankit valtiolle...

"Muutenkin Norja on onnistunut hyvin taloutensa hoidossa. Norjan valtio kansallisti pankit 90-luvun alussa ja vältti mittavat pankkituet. Norjan valtio on nykyisin käytännössä veroton ja omistaa arviolta prosentin maailman pörssivarallisuudesta. Norjan valtio on panostanut uusille vientialoille, kuten uudet energian tuotantomuodot ja voinee jatkossa odottaa vahvaa vientiosuutta näillä alueille. Norja ei ole EU:n tai sen rahaliiton jäsen"

http://artolahti.blogspot.com/2010/10/kansainvalis...

Ruotsi taas kärsi 90-luvun lamasta omalla tavallaan, Ruotsi ei kuitenkaan lähtenyt potkimaan työlaisiä laajalti pois julkiselta sektorilta ja tekemään näin työttömyyttä lisää lamaa syventämään, työttömyysprosentit olivat vain vajaa kymmenen prosenttia, eikä Ruotsi kovin rajusti käyttänyt Suomessa monelle tutuksi tullutta juustohöylää.

Suomi sen sijaan lisäsi työttömyyttään ja siten syvensi lamaansa, halusivat alentaa työläisten palkkoja...kotimarkkinoiden ostovoima heikkeni melko rajusti ja konkurssit lisääntyivät entisestään, politiikot syyttelivät mitä sattuu, varsinkin työväestöä lamasta, kun eivät oikein olleet mukana, eivätkä tajunneet laman syitä, tai vaihtoehtoisesti eivät suostuneet kertomaan niistä.

http://hannu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/04/26/m...

Maalaismummo (nimimerkki)

En jaksa lukea Erkki Ahoa, joten en tajunnut, että pubhut 20 vuoden takaisista asioista - joista nyt on otettu opiksi.
Ruotsiin verrattuna on nyt pärjätty vähintään yhtä hyvin (työllisyys meillä parempi) ja Tanskaan verrattuna ylivoimaisesti paremnmin:
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article53987...

Petri Kivikangas

"Maailmantalouden vino rakenne, jossa työt tehdään Aasiassa ja hedelmät kerätään Wall Streetillä, Lontoon Cityssä ja Kauniaisissa on lähellä loppuaan joka tapauksessa. Pelkästään Yhdysvalloilla on kokonaisvelkaa yli 60 000 miljardia dollaria! Se on lähes 200 000 asukasta kohden, joista osa elää jo valmiiksi köyhyydessä."

Niin kauan, kuin lännessä on enemmän henkistä pääomaa, tilanne voi jatkua. Näyttää vain ikävästi siltä, että Intia ja Kiina ovat kovaa kyytiä saavuttamassa myös koulutuksen saralla. Tämä implikoi suoraan länsimaisten hyvinvointiyhteiskuntien romahdusta, koska meidän hyvinvointimme on rakentunut käytännössä osaamisen kuilulle, joka on ollut eurooppalaisten ja kehittyvien maiden välillä. Ei siis tule olemaan vasemmistolla kovin helppoa tulevaisuudessa, kun nykyisen hyvinvointijärjestelmän ylläpito käy mahdottomaksi. 80-luvulta lähtien tämä kuilu on merkittävästi kaventunut, ja samalla on myös vasemmiston kannatus lähtenyt laskuun.

USA:lla on se etu, että heidän velkansa taitaa olla dollarimääräistä, jolloin he voivat luoda rahaa mielin määrin ilman että heidän velan arvo kasvaisi. Yhdysvalloista siirtyy myös epäedullisen yuanin kurssin vuoksi varallisuutta väistämättä Kiinaan. Ei ole mikään ihme, että USA on väläytellyt tuontitullien käyttöönottoa Kiinaa vastaan. Toinen, kenties poliittisesti korrektimpi, vaihtoehto on valuuttakurssikilpailu. Tämä näyttäisi toteutuvan, ja suurena häviäjänä on EU, tai paremminkin EMU-maat.

€gonomisti (nimimerkki)

"Tuloerot Suomessa olivat maailman pienimmät ja ihmiset onnellisempia kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen."

Millä perusteella ihmiset olivat tuolloin onnellisimpia kuin koskaan?

"Yhdysvalloissa demokratia alkoi taantua talouden osalta 70-luvulla Nixonin ja sittemmin Reaganin tultua valtaan. Meillä suunta kääntyi vasta 80-luvun lopulla."

Millä perusteella talouden demokratia alkoi taantua Nixonin aikakaudella?

"Puheet setelirahoituksesta kuitataan usein pelottelemalla inflaatiolla. Tähän on helppo vastata vetoamalla Yhdysvaltoihin, jonka keskuspankin digitaaliset setelikoneet ovat pyörineet jo vuosia täysillä, eikä mainittavaa inflaatiota ole ollut."

Tämän hetkinen tilanne Yhdysvalloissa on poikkeuksellinen, joten se ei voi todellakaan olla vasta argumentti setelirahoituksen aiheuttamaan inflaatioon. Inflaation ja rahanmäärän kasvuvauhti on varmasti yksi tunnetuimmista empiirisistä suhteista. Lisäksi vaikka ns. quantative easingiä on käytetty Yhdysvalloissa ei se ole tarkoittanut, että Fed olisi ostanut kaiken syntyvän valtion velan. Anna edes yksi esimerkki milloin valtionvelan kokonaan tai lähes kokoonaan rahoittaminen setelinpainamisella olisi onnistunut?

"Yhdysvaltojen tärkein vientituote on ollut viime vuosina dollari."

Mitä veikkaat olisiko suomen markka, joka olisi "demokraattisen keskuspankin" hallinnassa menestyvä vientituote? Täten ymmärrät varmaan miksi analogia dollariin on järjetön.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

En ehdi nyt kaivaa viitteitä onnellisuustutkimuksiin. Nixonin merkittävin rahapoliittinen teko oli Bretton Woodsin lopettaminen.

Euron arvoa olisi syytäkin laskea kohtuullisesti. Dollari lienee vielä euroa vahvempi perusarvostukseltaan, mutta kyllä eurokin kestäisi keskuspankkirahoituksen järkevän käytön.

Luitko koko kirjoituksen? "Mutta toisin kuin joissakin talousdemokraattien villeimmissä visioissa hahmotellaan, ei omasta keskuspankista miksikään loputtoman vaurauden Sampoksi ole. Edes Yhdysvallat ei voi loputtomasti elää muiden siivellä. Rahaa ei voi syödä."

En ymmärrä mihin viittaat suomen markan viennillä.

Petri Kivikangas

"Tämä oli jännä puheenvuoro. Ensin sanot, että valtion tulisi puuttua mahdollisimman vähän ja sen jälkeen luettelet liudan aloja, joihin tulisi puuttua nykyistä tiukemmin."

Lähinnä tarkoitan fokuksen siitämistä paikasta toiseen, ja tämä tarkoittaa samalla myös keskimäärin valtion kontrollin vähentämistä. Pk-yritysten elämä pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi valtion taholta, ja näille pitäisi antaa paremmat mahdollisuudet mm. osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Valtion ei pitäisi myöskään ottaa kantaa siihen, mitä yritykset saavat tuottaa/rakentaa, kunhan nämä täyttävät perusvaatimukset, kuten ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät. Ei ole valtion tehtävä esim. puuttua energiayritysten ydinvoimaloiden rakentamiseen, koska valtion ei tarvi näiden maksamiseen osallistua.

En myöskään tarkoita, että valtioiden pitäisi pyrkiä rajoittamaan suuryritysten toimintaa sinänsä, vaan lähinnä estää epätervettä kilpailua. Suuryritykset ovat usein varsin positiivinen asia kuluttajan kannalta, ja nimenomaan suuryritysten ansiosta monilla aloilla tuotantokustannukset on saatu ajettua äärimmäisen alas, jolloin myös kuluttaja on saanut tuotteensa mahdollisimman edullisesti.

"Näin ajateltuna minäkin haluan puuttua mahdollisimman vähän talouteen. Kaikilla niillä aloilla, joilla markkinatalous toimii hyvin ilman sääntelyä, sen pitää antaa toimia. Valitettavasti niitä on vähän ja sekatalousjärjestelmä on osoittanut ylivertaisuutensa."

Sääntelyä tarvitaan, mutta olennaista on, että mitä asioita säännellään. Ei nyt ehkä suoraan liity aiheeseen, mutta minua ärsyttää erittäin paljon se, että museovirasto (ymmärtääkseni jonkin sortin valtiollinen organisaatio) toimii kehityksen jarruna estämällä uusien rakennusten rakentamista jäätävän rumien (esim. makkaratalo) tilalle.

Samaan tapaan kehitystä estää työvoimalainsäädäntö, jonka vasemmistolaiset ovat onnistuneet ryssimään siten, että pk-yritykset välttävät rekrytointia, koska uuden työvoiman palkkaamisessa on liian suuret riskit. Syytän siis osittain vasemmistoa työttömyydestämme. Mikäli työntekijät on helppo potkia tarvittaessa pihalle, ja mikäli palkkaamiseen ei liity merkittäviä kustannuksia, toimisivat työmarkkinat paljon joustavammin, ja työttömyyttäkin olisi vähemmän. Valtion pitäisi siis vähentää kontrollia työvoimapolitiikan suhteen.

"Minustakin pitäisi päästä järjestelmään, jossa pankkien annettaisiin kaatua tarvittaessa. Nykyisin samalla menevät eläkerahat ja monet reaalitaloudenkin työpaikat, koska pankit on päästetty tekemään itsestään korvaamattomia."

Ei pankkien tarvitse antaa kaatua. Parempi ratkaisu saattaisi olla pankkien takavarikoiminen valtion hallintaan. Nämä voitaisiin sitten parempien aikojen tullessa taas yksityistää. Samaa voitaisiin soveltaa muillekin aloille. Esim. jos tuottava tehdas/vastaava ollaan lakkauttamassa, valtio voisi puuttua peliin ja ostaa tuon liiketoimen. Tämäkin voitaisiin sitten parempina aikoina taas yksityistää. Tämä edellyttää tosin, että valtio ei puutu liikaa yritysten hallintaan.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

"Lähinnä tarkoitan fokuksen siitämistä paikasta toiseen, ja tämä tarkoittaa samalla myös keskimäärin valtion kontrollin vähentämistä."

Minustakaan turhaa kontrollia ei pidä koskaan olla. Talouskriisi kuitenkin osoittaa, että osin on menty aivan liian pitkälle sääntelyn purkamisessa. Ilman hallintoa eläisimme barbariassa, mutta byrokratia ei tietenkään saa olla itseisarvo.

"Pk-yritysten elämä pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi valtion taholta, ja näille pitäisi antaa paremmat mahdollisuudet mm. osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin."

Tästä olemme samaa mieltä. Suomalaisen yrityksen kohtaama byrokratia on kuitenkin jo poikkeuksellisen vähäistä maailman mittakaavassa ja hyvä niin. Vasemmistoliitto on kai ensimmäinen suomalainen puolue, joka vaatii ohjelmassaan tarjouskilpailujen todellista avaamista pienyrityksille.

"Ei ole valtion tehtävä esim. puuttua energiayritysten ydinvoimaloiden rakentamiseen, koska valtion ei tarvi näiden maksamiseen osallistua."

Käytännössä Suomen valtio osallistuu merkittävimmällä panoksella, miljardiluokan vakuutuksella. Jos Suomessa vaadittaisiin ydinvoimaloiden todellista vakuuttamista vapailla markkinoilla, ei yhtiöillä olisi varaa rakentaa voimaloita. Valtion pitää myös suojella kansalaisiaan.

"En myöskään tarkoita, että valtioiden pitäisi pyrkiä rajoittamaan suuryritysten toimintaa sinänsä, vaan lähinnä estää epätervettä kilpailua."

Suuryritykset synnyttävät useimmilla aloilla väistämättä monopoleja ja kartelleja, jos niiden annetaan toimia vapaasti. Pääoman kasautuminen on totisinta totta.

"Samaan tapaan kehitystä estää työvoimalainsäädäntö, jonka vasemmistolaiset ovat onnistuneet ryssimään siten, että pk-yritykset välttävät rekrytointia, koska uuden työvoiman palkkaamisessa on liian suuret riskit. Syytän siis osittain vasemmistoa työttömyydestämme."

Periaatteessa kaikki työsuojelu aiheuttaa paperilla työttömyyttä. Minusta on silti hyvä, että ay-liike on taistellut inhimillisen työn, eivätkä suomalaiset ole jääneet hikipajakansaksi. Talouspoliittisesti pienituloisten olojen ja tulojen parantaminen on myös järkevää, maissa jossa kaikki kuluttavat myös talous pyörii paremmin.

"Ei pankkien tarvitse antaa kaatua. Parempi ratkaisu saattaisi olla pankkien takavarikoiminen valtion hallintaan."

Näin Irlannissa ollaan jo toimittu. Se ei kuitenkaan riitä, koska kansallistaminen ei ulotu kuin ensimmäiselle portaalle, eikä väärin perustein maksettuja bonuksia ja osinkoja saa takaisin. Nyt annettavat pankkituet eivät oikeastaan mene Irlantiin vaan Britanniaan ja Saksaan.

€gonomisti (nimimerkki)

"En ehdi nyt kaivaa viitteitä onnellisuustutkimuksiin."

Niin taitaa olla, että subjektiivinen onnellisuus/elämään tyytyväisyys on suuremi 2000-luvulla kuin 80-luvulla. Kaiva ihmeessä esiin viite, koska se olisi päinvastaista mitä olen tähän mennessä itse lukenut.

"Nixonin merkittävin rahapoliittinen teko oli Bretton Woodsin lopettaminen."

Ja mitenköhän se on sitten talouden epädemokratisoimista? Bretton Woods järjestelmän romahtaminen oli vain ajankysymys. Se järjestelmä ei ollut kestävällä pohjalla.

"Luitko koko kirjoituksen?"

Luin ja jäin siihen käsitykseen, että mielestäsi keskuspankin itsenäisyys tulisi purkaa ja keskuspankin setelirahoittaa syntyvät valtion velat. Vaikka siitä ei "vaurauden Sampoksi ole". Ilmeisesti ymmärsin sitten väärin?

Maalaismummo (nimimerkki)

Mielenkiintoinen juttu ja tietoa siitä, että on olemassa erilaisia ihmisiä!
Älä aliarvioi Tampereen yliopisto-opiskelijoita.

Maalaismummo (nimimerkki)

Sorry, tämä ei kuulunut tänne.

Joonas Kokko

Hei Jusssi,

en oikein ymmärrä kirjoitustasi - enkä talousdemokraattien enkä Uuspaavalaniemen puhetta, joten voisitko selventää seuraavaa:

Miten niin rahaa voidaan vaan painaa tyhjästä ilman, että jokin taho jää siitä velkaa? Eihän tällaisella rahalla ole mitään merkitystä, koska sen määrään ei voi luottaa? Rahan arvohan perustuu juuri käsitykseen määrällisyydestä ja sen mukana tulemasta luotosta siihen, että rahaa voi vaihtaa muihin hyödykkeisiin.

Yhdysvalloissa painokone on kyllä ollut toki päällä, mutta sen vastapainoksi valtio on myös velkaantunut - aivan kuten Euroopassakin, eikö totta? Ei sielä ole katteetonta rahaa tehty - ainakaan periaatteessa.

Jos rahaa painetaan tyhjästä, heikkenee kaikki muu olemassa oleva raha. Etenkin Euro, koska sillä ei ole samanlaista maailmanvaluutan arvoa kuin dollarilla.

Nykyisessä tilanteesas euron arvo laskee joka kerta kun maita on pelastettava. Tosin tämä arvon alennus ei näy heti, vaan arvo laskee hiljalleen tasolleen noin kahden vuoden päästä. Näin myös velkamäärä tosiasiallisesti laskee, vai mitä?

Joonas Kokko

Niin ja lisättäköön vielä, että väitteet Suomalaisten onnellisuudesta ovat kyllä kummalliset perustelemattomina. Yleinen käsitys nimittäin on, että suomalaiset ovat juuri nyt onnellisempia kuin koskaan aiemmin: meillä on parempi koulutustaso kuin koskaan, meillä en enemmän rahaa kuin koskaan ja meillä on enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Hei Joonas,

Yhdysvallat on toki velkaantunut koko ajan. Jos ymmärsin oikein mitä tarkoitit, he ovat kuitenkin myös tehneet paljon määrittelemääsi "katteetonta rahaa". EKP ei voi käyttää suoraa setelirahoitusta, koska sen säännöt kieltävät sen (Kreikan osalta tehtiin silti vähän). Niinpä EKP:n raha kiertää liikepankkien kautta valtioiden taseisiin, jolloin liikepankit pääsevät aina vetämään välistä, eikä tilanne ole suvereenien valtioiden hallussa.

Euro on liian vahva eikä nykyistä kriisitaloutta voi varmaan pitää kovin hyvänä tapana laskea sen arvoa.

Joonas Kokko

Mutta eikö tilanne ole Yhdysvalloissa periaatteessa aivan samankaltainen? Valtio laskee liikkeelle velkakirjoja, joita pankit ostavat rahalla jonka saavat keskuspankilta?

Vai voiko keskuspankki FED ostaa velkakirjoja valtiolta suoraan?

Samalla tavalla tässä Yhdysvaltain mallissa jokatapauksessa jää kate rahalle, eli valtio jää velkaa jonka sen on makettava takaisin (se maksaako on tietysti spekulaatiosta, mutta periaatteessa näin kuitenkin on, ja tilannehan on Euroopassa tässäsuhteessa aivan samanalainen). Rahan arvo ja inflaatio ovat siis suhteessa siihen odotukseen, että velat maksetaan.

Jos tämä odotus murtuu, pitäisi inflaation alkaa laukata ja rahan arvon romahtaa. Arvon romahdus onkin tulevaisuudessa odotettavissa, samoin kuin inflaatio kiihtyminen, sillä tavalliset kansalaiset eivät ole vielä ymmärtäneet, että näitä velkoja ei ehkä maksetakkaan heti takaisin. Arvon muutos kestää siis huomattavasti enemmän kuin valtion velanottopäätökset.

Olen samaa mieltä, että valtioiden tulisi voida lainata rahansa keskuspankilta suoraan, mutta olen kyllä ollut myös siinä uskossa että tämä on mahdollista. Olenko ollut väärässä? Käsittääkseni nyt on käynyt niin että yksityiseltä sektorilta on saanut niinikään edullista lainaa, eikä EKP ole voinut näinollen kontrolloida valtioiden lainaamista. Valtioiden on kannattanut ottaa lainaa sieltä josta sitä a) saa b) saa edullisesti. Nyt sitä vain on voitu ottaa liian paljon, ja valtio ja sitä edustavat kansalaiset on laitettava siitä vastuuseen.

Tällöin Yhdysvalloissa ei siis käytettäisi puhdasta setelirahoitusta, kuten väitit, mikä siis tarkoittaa rahan määrän lisäämistä katteettomasti.

Päätelmäsi kriisitaloudesta on sikäli hankala, että yhteisen rahan kontrollointi tuottavuudeltaan hyvin erilaisten maiden kesken lienee mahdotonta. Espanjalaisen insinöörin työtunti ei nyt vain ole yhtä arvokas kuin suomalaisen. Niinpä ei oikeastaan ole mitään muuta mahdollisuutta kun antaa yhteisvaluutan arvon määräytyä reilusti työnteon mukaan. Toinen vaihtoehto olisi irtaantua yhteisvaluutasta, tai kehittää niille maille jossa työtä tehdään vähemmän tai tuottamattomammin oma valuutta. Kannatatko jotakin näistä vaihtoehdoista?

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

Tilanne on hyvin erilainen. EKP on itsenäinen toimija, jonka säännöissä setelirahoitus on kielletty. Sen sijaan Fed puolivaltiollisena toimijana toimii käytännössä valtion setelipainona, rahaa ei tarvitse kierrättää yksityisten pankkien kautta. Yhdysvaltain perustuslaissa rahapolitiikka on liittovaltion tehtävä.

Minäkin olen varma, että Yhdysvaltain korttitalo ja dollarin yliarvostus tulee romahtamaan. Se ei tarkoita, että kaikki järjestelmän osat olisivat väärin.

Pitää juosta kokoukseen, mutta EKP:n uudelleenjärjestely on niin tärkeä aihe, että siihen on palattava.

HeroOfTheDay (nimimerkki)

"Sen sijaan Fed puolivaltiollisena toimijana toimii käytännössä valtion setelipainona, rahaa ei tarvitse kierrättää yksityisten pankkien kautta."

Ei pidä paikkaansa. FED on yksityinen, sääntöjensä mukaan hallinnosta riippumaton (tarkoittaa oikeasti toki ihan yhtä vähän sitä, kuin EKP:n osalta); mutta erityisesti kaikki FED:n ostamat valtion bondit ovat nimenomaan kierrätetty pankkijärjestelmän kautta.

"Yhdysvaltain perustuslaissa rahapolitiikka on liittovaltion tehtävä."

Ja perustuslakia ei tältä(kään) osalta kyseisessä valtiossa noudateta.

HeroOfTheDay (nimimerkki)

Maaseudun tuevaisuuden viittauksesta:

"Fed ilmoitti ostavansa markkinoilta joukkovelkakirjoja 600 miljardilla dollarilla ensi vuoden kesäkuuhun mennessä."

Näinhän asian sanoin olevankin. Muuta asiaan liittyvää en siitä sitten löytänytkään. Setelirahoituskin on itseasiassa virheellinen termi, siitä mitä tapahtuu. Se mitä USA tekee on toki lähimpänä setelirahoitusta, mitä ilman rahanpainantaa pystyy tekemään, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti sitä.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo

On eri asia myöntää keskuspankkirahoitusta pankeille (EKP) kuin ostaa valtion velkakirjoja (FED).

Setelirahoitus on yleisesti käytettävä termi, vaikka se ei enää nykyään tarkoita varsinaista setelien painamista.

Petri Kivikangas

"Tilanne on hyvin erilainen. EKP on itsenäinen toimija, jonka säännöissä setelirahoitus on kielletty. Sen sijaan Fed puolivaltiollisena toimijana toimii käytännössä valtion setelipainona, rahaa ei tarvitse kierrättää yksityisten pankkien kautta. Yhdysvaltain perustuslaissa rahapolitiikka on liittovaltion tehtävä."

Olen kyllä eri mieltä. Fed on yksityinen organisaatio, joka ei ole juurikaan sidoksissa valtioon, kun taas EKP on periaatteessa jäsenvaltioiden kontrolloitavissa - vaikkakin toistaiseksi jäsenvaltiot eivät ole juurikaan pyrkineet EKP:n toimiin puuttumaan. Fedin omistajarakenteesta löytyy netistä kyllä tietoa (http://whistleblowers.freehosting.net/federal_powe...), ja sen perusteella on vaikea sanoa, että Fed olisi edes puolivaltiollinen organisaatio.

"Minäkin olen varma, että Yhdysvaltain korttitalo ja dollarin yliarvostus tulee romahtamaan. Se ei tarkoita, että kaikki järjestelmän osat olisivat väärin."

Meidän kannalta ongelma ei ole dollarin yliarvostus, vaan euron korkea kurssi suhteessa dollariin ja muihin valuuttoihin. Näyttää siltä, että valuuttakurssisota tästä on väistämättä syttymässä.

Joonas Kokko

Olen kyllä nyt hieman pettynyt. Toivoisin Jussi, että kirjoittaisit uuden selkeästi kirjoitetun kirjoituksen jossa asiaa käytäisiin läpi. Keväällä tilanne on nimittäin se, että joka osaa selittää taloustilanteen selkokielisesti, ja tarjota äänestäjille oikeita toteutettavissa olevia vaihtoehtoja, on vaalivoittaja.

Nostan tässä esille nyt pari pointtia, joiden kautta vastauksesi on ollut ainakin minulle sekava:

1. Setelirahoitus - termi.

Setelirahoitus on oikeaa kieltä ja se tarkoittaa rahan painamista valtiolle katteettomasti. Tämä ei ole yleiskieltä, ja sitä tulee käyttää vain tässä tarkoituksessa. Jos mitä tahansa rahanalainaamista/ luomista sanotaan setelirahoitukseksi tippuu ymmärtämättömämpi samantien kelkasta. Yhdysvalloissa ei siis todella harjoiteta oikeaa setelirahoitusta, vaan velkakirjojen ostoa, joka on huomattavasti hyväksyttävämpää kuin setelirahoitus siitä syystä, että tällöin toiminta on avointa ja kansalaiset voivat varautua tilanteeseen.

2. Setelirahoituksen käyttöönotto.

On sinällään harhautusta verrata Suomen ja EU:n tilannetta Yhdysvaltojen tilanteeseen. Hyvä Jussi, jossa haluat verrata näitä järjestelmiä, on selkesti täsmennettävä mitä verrataan. Yhdysvalloissa tilanne on huomattavan erilainen ennenkaikkea liittovaltio muodon vuoksi. EU ei tarjoa samoja palveluita, joita liittovaltio Yhdysvalloissa, joten EKP:n ei ole tarvetta edes rahoittaa EU:ta näin. Yksittäisen EU-jäsenmaan tilannetta pitäisi verrata vain Yhdysvalatojen osavaltioiden tilanteesee, jolloin huomataan, että tilanne yksityispankkien kautta tapahtuvasta rahoitukseta onkin atlantin molemmilla puolilla samantyypinen. Väittely FEDin ja EKP:n toiminnasta on siksi turhaa, sillä samanlaista mallia ei Eurooppan voida tuoda ennenkuin EU on selkeä liittovaltio joka ajaa selkeää omaa talouspolitiikkaansa. Toivon, että jos kirjoitat tästä, tuot esille, tämän yhtenä vaihtoehtona, ja mielläni kuulen tähän myös kantasi! Pitäisikö siis EU:ta ajaa sumeilematta kohti liittovaltiota, jotta tämänkaltaista talouspolitiikkaa voitaisiin harjoittaa?

3. Voisiko Suomi siirtyä ns. Ruotsin ja Iso-Britannina malliin?

Em. mailla on oma valuutta ja oikea käyttökelpoinen keskuspankki (Eikä vain sivukonttori niikuin Suomenpankki on), ja ne ovat kykeneviä tekemään omaa rahapolitiikkaa. Olisiko tästä Suomelle hyötyä? Miksei? Sekä Ruotsissa että Iso-Britanniassa asiat ovat yhtä huonosti kuin Suomessa nyt, mutta olisko pidemällä tähätäimellä tällainen vaihtoehto järkevä.

4. Mitä vaihtoehtoja meillä oikeasti on (yhteenveto)

Eli lyhyesti, mitä vaihtoehtoja meillä on ja mitä se tarkoittaa ihmisten arkipäivässä. Mitä vaihtoehtoa itse kannatat?

Olisi hienoa lukea selkeä kirjoitus tilanteesta ja kuulla järkevää pohdintaa aiheen tiimoilta. Suurinosa politikoista alka tässävaiheessa vaihtaa puheenaihetta tai takertuu yksittäisiin käsiteisiin sen sijaan, että oikeasti selittäisi mikä tilanne on ja mitä vaihtoehtoja on. Itse tulen äänestämään sellaista tahoa, joka osaa puhua näistä asioista selkesti niikuin ne ovat, riippumatta puoluekirjasta. Uskon että monet nykyiseen eduskuntaan pettyneet tulevat tekemään samoin.

Vieras (nimimerkki)

Henry kyseli kiivaasti onko oikein, että Suomesta syydetään rahaa pankkien pelastamiseksi, joiden nimiä ei ole koskaan edes kuultu. Ihan rehellisesti, onko tämä argumentti talousdemokratian puolesta? Alkaa jo kuulostaa Timo Soinilta.

Nykyinen järjestelmä tosiaan on sairas, mutta en minä ainakaan osaa siihen suoraa lääkettä antaa. Se, että kuvittelee osaavansa on minusta melko huolestuttavaa. Jussin kanssa olen samaa mieltä siitä, että pankkien todellakin pitäisi antaa kaatua. Nykysysteemissä pankit eivät kanna vastuuta kun valtiot juoksevat niitä aina pelastamaan. Miksi ne eivät ottaisi niin paljon riskiä kun voivat? Tämä on mielestäni enemmän valtioiden vika kuin pankkien. On turha odottaa pankeilta sitä korkeaa moraalia mikä esim poliitikoilla on (kröhmmm :) )

Poliitikot haluavat aina peitellä omia virheitään kaatamalla ne jonkun kasvottomien tekijöiden niskaan, kuten "markkinatalouden" tai "kapitalismin". Esimerkiksi subprime-kriisihän oli seurausta julkisen vallan puuttumisesta asuntomarkkinoihin. Mutta mitä ihmiset muistavat kriisistä? Helvetin pankkiirit ja ahneet siat.

Poliitikkojen pitää lisäksi miellyttää kansalaisia. Onko tämä hyvä lähtökohta tehdä vaikeitakin talouspoliittisia päätöksiä? Jos jo pelkästään Suomen mittakaavassa se tuottaa ongelmia, en halua lisätä koko maailmanlaajuista talousvaltaa samojen ihmisten käsiin.

Maalaismummo (nimimerkki)
Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Rahaa, rahaa, huutaa mailman lapset. Kun tämänkin ketjun lukee, tulee vain mieleen, että yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäistä. Ei ole edes yhtenäistä käsitteistöä, jolla ajatuksia vaihtaa.

Minusta Petri Kivikankaan puheenvuoro kulkee siihen suuntaan, johon minäkin toivoisin keskustelun kulkevan. Tämä tie on nyt selvästi, jos ei loppua, niin ainakin lopun alkua. Se, mikä kiinnostaisi olisi todellisten vaihtoehtojen saaminen keskusteluun.

Uusipaavalniemen talousosaamisesta kertoi eilen A-studio.

Vieras (nimimerkki)

Ok kirjoitus, mutta tuskin aukeaa niille, joiden kannattaisi äänestää vasureita (duunarit ym.). Lyhyempää ja ytimekkäämpää tekstiä tyyliin "missä EU, siellä ongelma". Se ei ole ihmisten aliarvioimista vaan heidän huomioimistaan.

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

EU:ssahan se Soini nimenomaan istuu ja osa ongelmaa.

Eivät ihmiset ole lainkaan niin tyhmiä kuin Soini näyttäisi luulevan.

Täällä hyvä analyysi Soinista:
http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/5265...

Tuomas Taivasaho

Ei kannata kopioida Soinin iskulausetta. Valitkaa mieluummin oma joka voisi olla esimerkiksi "missä ongelma, siellä EU". Vastaa enemmän tämän päivän arkea.

Vieras (nimimerkki)

Viimeinkin! Kiitos tästä kirjoituksesta. Olen jo ihmetellyt, missä ne todelliset vasurit piileskelevät.

En tajua, miksi rahasta ei puhuta -- se sentään oli Yhdysvalloissa keskeisimpiä puoluepoliittisia aiheita vaivainen vuosisata sitten. On se kumma, että pankit saavat tuosta vain laskea rahaa liikkeelle velanannon yhteydessä ilman minkäänlaista kontrollia, mutta kansaa edustava valtiovalta muka aiheuttaisi välittömästi hyperinflaation. Kukkua.

Nyt täytyy puhua hyvinvointivaltion puolesta! Se on vieläkin mahdollinen.

€gonomisti (nimimerkki)

"En ehdi nyt kaivaa viitteitä onnellisuustutkimuksiin."

Niin taitaa olla, että subjektiivinen onnellisuus/elämään tyytyväisyys on suuremi 2000-luvulla kuin 80-luvulla. Kaiva ihmeessä esiin viite, koska se olisi päinvastaista mitä olen tähän mennessä itse lukenut.

"Nixonin merkittävin rahapoliittinen teko oli Bretton Woodsin lopettaminen."

Ja mitenköhän se on sitten talouden epädemokratisoimista? Bretton Woods järjestelmän romahtaminen oli vain ajankysymys. Se järjestelmä ei ollut kestävällä pohjalla.

"Luitko koko kirjoituksen?"

Luin ja jäin siihen käsitykseen, että mielestäsi keskuspankin itsenäisyys tulisi purkaa ja keskuspankin setelirahoittaa syntyvät valtion velat. Vaikka siitä ei "vaurauden Sampoksi ole". Ilmeisesti ymmärsin sitten väärin?

Toimituksen poiminnat