Mitä säätytalolla oikeasti tapahtui
-
Vasemmistoliiton ryhmäkokous säätytalolla -
Säätytalon edessä osoitettiin mieltä
Hallitusneuvotteluja käytiin eräänlaisena pitkänä keskeneräisenä kokouksena, josta ei tiedotettu ulospäin. Valittu hiljaisuus toimi itseäänkin vastaan. Kun säätytalolta joskus vuoti joku sivulause ulos, tehtiin siitä pääuutinen, vaikka sisällä olisi käsitelty jotain ihan muuta.
Koska neuvottelut venyivät parin viikon mittaisiksi, olisi ollut fiksua vaikkapa iltaisin kertoa puheenjohtajien suulla, mistä milloinkin väännetään. Kansalla on oikeus tietää mitä sen antamalla valtakirjalla tehdään.
Olin itse talousryhmässä, johon kohdistui suurin mielenkiinto. Ryhmän jäsenenä sain huomata, että lähes kaikki uutiset, joita vuotojen perusteella tehtiin, olivat vääriä. Näin esimerkiksi laajasti uutisoitu lapsilisien verottaminen, joka pistettiin meidän piikkiimme. Todellisuudessa me vastustimme sitä ja esittäjänä oli RKP.
Kokoomuksen linja oli vielä tylympi etenkin pienituloisille lapsiperheille, he kun esittivät lapsilisän leikkaamista. Mikäli vuotaja oli oikeistosta, oli vuoto harvinaisen härski. Mikäli vihreistä, ei voi kuin ihmetellä motiiveja. Nyt jälkikäteen on hankalaa korjata vääriä tietoja.
Neuvotteluissa ei kuitenkaan ollut mitään ihmeellistä, jota olisi syytä salailla. Vasemmisto ajoi juuri niitä asioita kuin lupasi ennen vaaleja. Pääosin näin tekivät muutkin puolueet. Vasemmisto teki kaikkensa tasa-arvon puolesta, kristilliset korostivat konservatiivisia perhearvoja ja oikeisto piti suurten yritysten ja pääoman puolia.
Niille, jotka uskovat vasemmiston ja oikeiston välisen vastakkainasettelun kuuluvan historiaan, olisi pitänyt saada olla kärpäsenä katossa - kun Suomen tulevaisuutta linjattiin, olivat ratkaisevat erot tällä akselilla. Ne olisivat olleet suurimpia kysymyksiä myös, vaikka neuvotteluja olisi käyty vain ”post-poliittisten” vihreiden, kristillisten ja perussuomalaisten välillä.
Vaikka Vasemmistoliitto lähti neuvotteluihin yllättäen lyhyellä varoitusajalla, ei talousryhmässä tullut ongelmia, koska pohjatyö laskelmineen oli tehty hyvin jo ennen vaaleja. Meillä oli esittää yksityiskohtaisimmat laskelmat jo neuvotteluihin tultaessa.
Neuvottelujen talousryhmä aloitti työnsä huolellisesti asiantuntijakuulemisilla ja puolueita yhdistävien sekä erottavien tekijöiden kartoittamisella. Oma työmme oli sikäli helppoa, että puoluekokouksen hyväksymä yksityiskohtainen ohjelma toimi hyvänä pohjana neuvotteluille.
Puoluevaltuuston määrittelemien reunaehtojen mukaan ohjenuoranamme oli kaksi kärkeä: pienentää tuloeroja verotuksella ja kerätä lisää rahaa perusturvan sekä palveluiden parantamiseen.
Vasemmistolle vahvan selkänojan antoivat omien selkeiden tavoitteiden lisäksi vaalipuheet, joiden perusteella Kokoomus oli jäänyt vähemmistöön talouslinjansa kanssa. Demokratiassa sen pitää näkyä myös hallituksen linjassa ja neuvotteluiden edetessä se alkoikin näkyä.
Olimme päässeet kuuden puolueen kesken jo pitkälle matkalla kohti hallitusohjelmaa, jossa valtion talous olisi saatu kestävälle pohjalle ilman tuhoisia leikkauslistoja tuloeroja pienentämällä ja palveluita parantamalla. Sitten tuli äkkipysäys. Neuvottelut katkesivat yllättäen ennen aikojaan.
Erimielisyys kiteytyi arvonlisäveron nostoon, joka vasemmisto ei hyväksynyt, sillä pienituloiset palkansaajat maksavat sitä suhteellisesti eniten ja suurituloisimmat, yleensä pääomatulojen saajat vähiten. Myös pienyrittäjien työtä alv verottaa ikävällä tavalla.
Arvonlisävero oli kuitenkin vain yksi tekijä laajassa kokonaisuudessa, jossa tehtiin kovasti töitä niin kuntien peruspalveluihin menevän rahoituksen, erilaisten verovähennysten, yritystukien, armeijan määrärahojen, yritys-, pääoma- ja tuloverojen, valtion velan ja erilaisten maksujen kanssa.
13 päivää kestänyt kova työ ei valunut hukkaan, vaikka syntyneet ohjelmapohjat siirrettiin Ö-mappiin. Neuvotteluissa kirkastui entisestään se kuva, että kestävä ja nykyistä tasa-arvoisempi talouspolitiikka on mahdollista.
Neuvotteluiden yllä roikkui kuitenkin myös valtava asia, jolle Suomen eduskunta voi lopulta kovin vähän. Euroalueen talouskriisi. Kuten Vasemmisto sanoi jo Kreikan tukipakettia vastaan äänestäessään, sillä vain siirrettiin romahdusta eteenpäin. Suunnitellut vakausmekanismit sisältävät samat ongelmat.
Suuri romahdus on tulossa ja yhä vain ostetaan aikaa ja toivotaan ihmeparantumista. Sinänsä ajan ostaminen olisi oikea teko, jos samalla olisi idea siitä, mitä ajalla tehdään. Nyt kuitenkin mennään markkinoiden ehdoilla, siirtäen pikkuhiljaa yksityiset lainat julkisiksi ja rakentelemalla paketteja, jotka perustuvat kriisimaiden julkisen omaisuuden myyntiin ja shokkidoktriiniin.
Euroalueella ollaan tilanteessa, jossa käy huonosti joka tapauksessa. Olennaista on ottaa oppia historiasta ja minimoida vahingot sekä mahdollistaa kestävä nousu. Se saadaan aikaan vain hallitulla velkasaneerauksella ja sijoittajien voittoja leikkaamalla. Pankkituen on aina oltava vastikkeellista, toisin sanoen tuettujen pankkien omistuksen tulee siirtyä valtioille.
Velkasaneerausta, Euroopan keskuspankin rakenteiden uudistamista, globaalia rahoitusmarkkinaveroa ja kestävää taloutta odotellessa ei pidä pelätä painaa euroja lisää, kuten esimerkiksi Robin Harding esittää viikonlopun Financial Timesissa. Julkisen kulutuksen alasajo johtaa entistä pahempaan tilanteeseen. Kreikka tai Portugali saadaan kestävälle polulle kitkemällä korruptio ja mahdollistamaan toimiva julkinen sektori, ei yksityistämällä ja köyhdyttämällä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kyllähän ainoa tapa saada Kreikka jaloilleen on raju julkisen sektorin kulujen leikkaus sekä samanaikainen yritystoiminnan elvytys ja maan yleisen kilpailukyvyn kohottaminen. Kaikki nämä toimet tosin vaativat myös isoa velkasaneerausta.
Ettei jäisi epäselväksi, voisi Saramokin tunnustaa, että nimenomaan Kreikka on ajanut itsensä ahdinkoon ylisuurella julkisella taloudella. Se on jakanut kansalaisilleen velkarahaa. Näin on päässyt käymään, kun kaikki Kreikan puolueet ovat kilpailleet vasemmistolaisimmasta talouspolitiikasta.
Kreikan julkinen talous on minimaalinen paremmin menestyviin valtioihin nähden. Rahat ovat valuneet keinottelijoille, eikä veroja ole paljoa makseltu.
Kreikan talouspolitiikka on ollut ongelmallisimmilta osiltaan hyvin oikeistolaista. Korruptio taas ei tunnu katsovan aatepohjaa.
Näin kai sitten, jos 5000 euroa kuukaudessa tienaavia valtion veturinkuljettajia kutsutaan keinottelijoiksi. Tai 10 vuotta sitten kuollutta valtion postinkantajaa, jonka eläkettä on maksettu (kuolemasta huolimatta) ja jopa korotettu kuoleman jälkeen. Vastaavia tapauksia on satojatuhansia.
Kreikan valtion budjetin ennustetaan olevan lähes 60 miljardia euroa tänä vuonna. Se on vain 20 miljardia alijäämäinen.
Kreikkaa on hallinnut sosialistinen Pasok-puolue vuodesta 1981 lukuunottamatta vuosia 2004-2009. Kreikan ylivelkaantuminen, korruptio ja tilastojen vääristely periytyvät jo 1990-luvulta.
Väitteesi ei pidä paikkaansa. Oikeistodiktatuurin kaaduttua Kreikkaa ovat hallinneet vuoronperään oikeistolainen Uusi Demokratia ja sosialidemokraattinen PASOK. Kokoomuksen sisarpuolue on päässyt valtaan 1974, 1977, 1989, 1990, 2004 ja 2007.
Minulle on sinänsä ihan sama kumpi huonoa järjestelmää on rakentanut enemmän. Itse äänestäisin Kreikassakin Vasemmistoliittoa.
Wikipediasta: The Panhellenic Socialist Movement, better known as PASOK (Greek: Πανελλήνιο Σοσιαλιστικό Κίνημα, Panellinio Sosialistikó Kínima, ΠΑΣΟΚ), is a Greek centre-left political party and the current majority party in the Greek Parliament. In 1981 PASOK formed the first social democrat government in Greece's history, and subsequently governed the country for most of the 1980s, 1990s and early 2000s. PASOK served as the main opposition party between 2004 and 2009.
Pääosan (60%) viimeisestä 30 vuodesta Pasok on ollut päähallituspuolue ja nimenomaan rahaliiton synnytysvaiheissa, jolloin Kreikan ylivelkaantuminen pääsi täyteen vauhtiinsa ja kirjanpitorikokset aloitettiin.
Kannattaa lukea se wikipedia tarkemmin. Muitakin vaihtoehtoja on, kuin olla pääpuolue hallituksessa tai oppositiossa.
"Korruptio taas ei tunnu katsovan aatepohjaa."
Ei katso, mutta Vasemmistoliiton korruptioon suhtauduttiin lempeämmin:
"Oikeusasiamiehelle tehtiin kaksi kantelua PRH:sta, koska Paavo Arhinmäki toimi samanaikaisesti Hebe-säätiössä ja Vasemmistonuorissa ja säätiö tuki Arhinmäkeä 7000 eurolla Vasemmistonuorten kautta, mutta silti PRH kohteli Hebe-säätiötä lempeämmin kuin Keskustan Nuorisosäätiötä".
Lainaus: http://liberalismi.net/wiki/Vasemmistoliitto#Paavo...
Suomessa korruptioon olivat vaarirahakriisissä sotkeutuneet ainoastaan oikeisto, kokoomus ja keskusta.
Liberalismi.net ei ole ennenkään esiintynyt edukseen totuuden kertomisessa.
Hebe-säätiöön on siirretty aikanaan Vasemmistonuorten OMA varallisuus, jonka jälkeen sinne on kerätty Vasemmistonuorten saamat lahjoitukset perinnöt yms. Hebe-säätiö ei ole saanut julkista rahaa, eikä sen tuessa Vasemmistonuorille ollut mitään väärää, se on koko säätiön perusajatus.
Nuorisosäätiö sen sijaan käytti Keskustan tukemiseen RAY:n tukirahaa, joka oli tarkoitettu nuorten asumiseen.
On eri asia käyttää omaa rahaa kuin yhteistä. Tämä taisi mennä kyllä osalta toimittajistakin ohi vaalirahakriisin kuumentuessa.
...jutussa on muuten kaikki loputkin "faktat" väärin, Arhinmäki ei ollut päättämässä vaalirahoista, koska oli jo jättäytynyt pois nuorisoliitosta.
Jussi
On se hienoa, että tulkintoja asiasta on tarjolla, nauruun asti?
Tulkintoja on niin paljon, että minusta oli hyvä kirjoittaa mitä oikeasti tapahtui. Neuvottelujen katkeamisen osalta tosin en osaa kertoa muuta kuin arveluita ja niitä on ollut kosolti muuallakin tarjolla.
Mitäs mieltä Saramo on tällaisista teeseistä?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/56336-saatyt...
"Vaalirahaskandaalin jälkeen poliitikot vannoivat isoon ääneen muuttavansa tapojaan.
Siitä eteenpäin kaiken piti olla avointa ja läpinäkyvää. Mitään ei jätettäisi kertomatta, vaikka miten kirpaisisi. Taisivat siinä hötäkässä vahingossa unohtaa mainita, että uusi poliitikkojen julkisuuskulttuuri ei kuitenkaan koske hallitusneuvotteluja."
- - -
"Se siitä politiikan avoimuudesta ja lasinkirkkaasta läpinäkyvyydestä. Totaalinen uutissulkuhan se on. Mahdollisena pääministerinä Katainen ei voi samalla linjalla jatkaa. Se ei nyky-Suomessa yksinkertaisesti käy!"
- - -
"Koko maalle kai hallitusta tehdään, eikä vain poliitikoille ja puolueille. Säätytalon salaseuralle esitän toiveen: avatkaa ovet ja ikkunat. Kertokaa mitä siellä tapahtuu. Raitista ilmaa tekin kaipaatte. Pysyisi ajatuskin kirkkaampana."
Minkä takia Kreikka etc. tarvitsevat rahaa omiin saneerauksiinsa ??
Miksi Suomi tarvitsee ulkomailta lainaa rakentaakseen vaikkapa sairaalan?
Ei riitä, että valtio ostaa osan tarvikkeista ja työvoimasta ulkomailta - sen pitää ostaa jopa rahat ulkomailta, koska valtio ei osaa itse tuottaa bittejä tietojärjestelmässä, joten siitä pitää maksaa pankeille.
Pitäisikö kuitenkin sitoa rahan arvo kultaan, öljyyn jne ja kieltää yksityisiltä pankeilta toisilleen ja valtioille lainaaminen.
Valtiot hankkikoon tarvittavat rahat omistamastaan pankista, lainaamalla rahaa yksityisille pankeille korkoa vastaan, ja tietenkin verottamalla alamaisiaan.
En luottaisi kirjoituksen väitteisiin. Lisäksi kirjoitus sivuuttaa seuraavat seikat.
Arvonlisäverokorotuksesta huolimatta paketti tukikorotuksineen olisi kaventanut tuloveroja paljon nykyistäkin enemmän, mutta Vasemmistoliitto ja Sdp sanoivat paketille ei, joten sitä ei tullut.
Kokoomus jousti törkeän paljon. Vasemmistopuolueet tuskin saattoivat vakavissaan kuvitella, että Kokoomus olisi joustanut enemmän. Veronkorotuksia oli järkyttävän paljon ja menonleikkauksia vain minimaalisesti verrattuna edelliseen vasemmistojohtoiseen kauteen. Silti pakettia ei hyväksytty.
Oliko halu tukea ammattiliittoja köyhien kustannuksella syynä siihen, että paketti piti kaataa?
Niin kyllähän kirjoituksen näkökulma oli hyvin puolueellinen, mutta jotain hyvääkin siinä oli EU-kriisin suhteen hyvää analyysiä.
Tässä on FINLEX:istä kaivettu vuoden 2011 tuloveroasteikko valtionverotuksessa:
Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
15 600 – 23 200 | 8 | 6,5
23 200 – 37 800 | 502 | 17,5
37 800 – 68 200 | 3 057 | 21,5
68 200 – | 9 593 | 30,0
Mikä oli Vasemmistoliiton esitys hallitusneuvotteluissa tähän kohtaan vuodelle 2012? Entä muut veronkorotukset, joilla Vasemmistoliitto oli valmis paikkaamaan kestävyysvajetta ja pysäyttämään Suomen valtionvelan kasvun?
Veromallissamme on suunta: http://www.vasemmisto.fi/images/ohjelmat/Vasemmist...
Toki neuvotteluissa käytiin läpi kaikkia mahdollisia tuloja ja menoja, joiden yksilöiminen tässä olisi mahdotonta, koska neuvottelut eivät koskaan edenneet loppuun saakka.
Kiinnitin erityistä huomiota tuohon kohtaan siksi, että se on suunnilleen ainoa merkittävä verotuskohde, joka jää jäljelle, kun leikkaukset ja ALV:n korotukset suljetaan pois ja siinä kohtaan olisi pitänyt esittää konkreettisia tylyjäkin lukuja katu-uskottavuuden pelastamiseksi. Olen toki nähnyt erilaisissa artikkeleissa seikkoja, joiden mukaan Vasemmistoliitto kuuluu niiden joukkoon, jotka vähättelevät kestävyysvajetta ja Suomen velkaongelmaa ja yrittävät tuputtaa lisää erittäin alijäämäisiä budjetteja.
Vahvistamattomien tietojen mukaan Espanjassa on vaalien jälkeen uusi oikeistolainen maaherra "avautunut" siitä, että vasemmisto olisi törsännyt kyseisen maakunnan edelliskaudella konkurssiin. Hyvin ikävää, jos se on totta.
Meidän veromallimme vähensi eniten velkaantumista eri puolueiden malleista, jotka ennen vaaleja julkistettiin. Se myös pienensi eniten tuloeroja ja toi eniten lisärahaa palveluihin. Kannattaa lukea se.
Espanjalaisista maaherroista en osaa sanoa. Vasemmistolaisimmat maakunnat (Katalonia ja Baskimaa) muuten taitavat olla rikkaimpia?
Miten luulet työmotivaation käyvän jos entisestään kiristätte progressiota ja jaatte työtä tekemättömille lisää rahaa?
Kyllähän se hullulta tuntuu jos vasta elokuussa alat tienata itsellesi maksettuasi koko alkuvuoden valtion kirstuun kaikki rahasi.
Ja nyt sinä siis haluat viedä nuo syksylläkin tienatut rahat? Ei hyvää päivää teitä vasureita...
Edit: Autotypo.
Kannattaa lukea se veromalli. Se hyödyttää suurinta osaa työllään elävistä, kun pääomillaan elävien verotusta nostetaan kohti työllään eläviä. Tämä on muuten käytäntö jopa Yhdysvalloissa, vaikka sielläkin kaikkein rikkaimpia on hyysätty viimeisinä vuosikymmeninä.
Ehkäpä tarpeeton kommentti. Pahoittelut.
Osmo Soininvara on esittänyt, että vasemmiston hylkäämä Kokoomuksen veroesitys olisi ollut lievästi tuloeroja tasaava. Onko Vasemmistoliitossa arvioitu Soininvaaran väitettä? Tekikö vasemmisto neuvotteluissa virhearvioinnin, vain arvioitiinko tuloerojen kaventuminen liian vähäiseksi?
Lopullisia tietoja ei ole kenelläkään, koska neuvottelu loppui yllättäen kuin seinään ja moni asia oli auki. Esityksissä, joita ei hyväksytty, olisivat tuloerot joko kasvaneet tai korkeintaan vähentyneet vain hyvin vähän.
Juuri saamani tiedon mukaan - "Saksan valtiovarainministeri Schäuble on juuri vaatinut Kreikan velkojen uudelleenjärjestelyä ja pankkien osallistumista Kreikan pelastamiseen. Hän sanoo että maata uhkaa ensimmäinen euroalueella tapahtuva hallitsematon valtion joutuminen maksukyvyttömäksi." FB-kaverini H.S.
saksankielinen lähde: http://www.spiegel.de/wirtschaft/soziales/0,1518,7...
Siellä varmaan ryypiskeltiin...
Spekulaatiostasi puuttuu pohdinta entä, jos vuoto oli demareista tai vasemmistosta? Näin pääsisi myöhemmin mustamaalaamaan... Saattaa olla jopa toimittajankin oma moka. Totuus taitaa jäädä hämärän peittoon.
Miksi vasemmisto ajaa verovapautta lapsilisälle, mutta muuten pyrkii pois verovapaista eduista? (Näin komeasti kärjistäen.)
Sillä pääsee varmasti äänestäjien epäsuosioon.:D
Kumpaa vanhempaa verottaisit? Mielestämme lapsilisä on hyvä universaalina tukena, jota voi verrata esim. universaaleihin palveluihin.
Verottaisin pienempituloista. Universaalit tuet ovat tavallaan askel kohti tasaveroa, samoin kuin alv:kin.
Tarkennuksena vielä. Nostaisin lapsilisää hiukan nykyisestä, joka tietenkin söisi verotuksesta (valtion kassaan) saatavaa hyötyä.
On verottamisessa se järki, että suurempituloiset maksaisivat lapslisästä enemmän veroa. Se vaatisi kuitenkin tulorajan ja lapsilisän korotuksen, jotta pienituloiset lapsiperheet eivät kärsisi vaan päinvastoin.
Nimenomaan se järki, että suurempituloiset maksaisivat enemmän. Mielestäni mitään tulorajoja ei tarvita vaan verotuksen normaali progressio hoitaa "reilun pelin". Jos tulot lapsilisineen ovat verovapaalla vyöhykkeellä niin sillä saletti. Pienistä tuloista maksetaan pientä veroa.
Kataisella läsähti vallanhimo reisille. Koko viime vaalikauden oli kokoomus hykerrellyt galluppien kärjessä ja odotti pääsyä sanelemaan seuraavien vaalien jälkeisen politiikan suunnan. No, vaalivoitto jäi tyngäksi, paikkaluku pieneni eikä määräävää asemaa tullut.
Tämän nieleminen osoittautui Kataiselle ylivoimaiseksi. Päälle iski kova himo toimia niin kuin plakkarissa olisi ollut isompikin vaalivoitto, jollaista oli viimeiset neljä vuotta odotettu kieli pitkällä.
Kun sitten demarit ja vasemmistoliitto, joiden yhteinen kannatus vaaleissa oli paljon kokoomusta suurempi, eivät suostuneet apupuolueiksi, loppui Kataisen suhteellisuudentaju ja hän otti harkitsemattoman riskin. Hän ryhtyi tavoittelemaan keskustaa apupuolueeksi, jollaista vasemmistosta ei löytynyt.
Nyt näyttää siltä että Katainen teki kaikkien aikojen emämunauksen ja ajoi puolueensa oppositioon sen ainoan kerran, kun kokoomuksella olisi ollut edes niukka suurimman puolueen asema. Todella mittavaa töpeksintää, jollaista en tiedä Suomessa tapahtuneen sitten "hölmön tölväyksen" v.1939.
Miten Vasemmistoliitto, tai Jussi Saramo, suhtautuu Ruotsin malliin? Ruotsi on luopunut lahja- ja perintöverosta. Mitä on tapahtunut Ruotsin tuloeroille? Köyhimmille? Työttömyydelle?
Onko uutinen Ruotsin paremmasta taloudellisesta menestyksestä tuulesta temmattu?
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/06/0...
Ruotsin maksuttomat peruspalvelut, jotka ovat paljon suomalaisia laadukkaampia suuremmasta julkisesta sektorista johtuen, ovat tietysti mahtava juttu. Kääntöpuolena ne rahoitetaan paljon Suomea korkeammalla veroasteella, jossa on hyvät ja huonot puolensa.
Sellaisenaan en haluaisi kopioida Ruotsin verojärjestelmää. Veropohja ei siellä ole yhtä tiivis kuin meillä. Lahja- ja perintöverosta luopuminen on ollut suurimpia virheitä siellä. Suuren verotuoton lisäksi kyse on oikeudenmukaisuudesta Ranskan liberaalin vallankumouksen hengessä - on oikeudenmukaisempaa verottaa vanhempien periyttämää omaisuutta kuin omaa työtä.
Muuten hyvää pohdintaa mutta olen eri mieltä perintöveron oikeudenmukaisuudesta. Perinnöstä on maksettu jo verot vanhempien elinaikana ja esimerkiksi perittävä asunto on yleensä maksettu itse tienatuilla rahoilla, joista on maksettu tuloveroa. Lisäksi yritysten sukupolvenvaihdosten kohdalla perintövero on järjetön, koska se vaikeuttaa nimenomaan pienten yritysten toiminnan jatkuvuutta ja saattaa kaiketi hankalimmissa tapauksissa jopa estää sukupolvenvaihdoksen ja tappaa jo olemassa olevan yrityksen (korjatkaa jos olen aivan väärässä). Yrityksen olemassaolon ja perustamisen aikana on kuitenkin maksettu niin paljon rahaa valtiolle veroina, että minusta ylimääräinen perintävero silloin, kun seuraava sukupolvi haluaa jatkaa TYÖTÄ yrityksessä, on jo aika riistoa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) on 56,3 prosenttia (Lähde: Tilastokeskus: Julkiset kokonaismenot kasvoivat 5,7 prosenttia vuonna 2009). Ruotsissa vastaava luku on 53 prosenttia (Lähde: Statistiska centralbyrån: Offentlig ekonomi 2011 sivu 20).
Suomen julkinen sektori on kasvanut Ruotsin yli.
Jos Suomessa olisi suhteessa yhtä paljon työntekijöitä julkisella sektorilla kuin Ruotsissa, olisi niitä 200 000 enemmän. Suomen historian suurin bkt-romahdus vääristää tuollaiset tilastot.
"Jos Suomessa olisi suhteessa yhtä paljon työntekijöitä julkisella sektorilla kuin Ruotsissa, olisi niitä 200 000 enemmän."
Suomessa oli 2 457 900 työllistä vuonna 2009, joista julkinen sektori työllisti 612 500 ihmistä eli 25%:ia koko työvoimasta. Mikäli lasketaan valtioenemmistöiset osakeyhtiöt luku nousee 70 000 ihmisellä ja prosentti lähelle 28%:ia. (lähde: EVA Hyvinvointi numeroina). Ruotsissa vastaavasti 34%:ia koko työvoimasta, mikäli mukaan lasketaan valtiolliset yritykset. Ilman viimeksi mainittua luku tippuu alle 30%:n (Lähde: Statistiska centralbyrån: Offentlig ekonomi 2011, sivu 22).
Totta. Ruotsin julkinen sektori työllistää suhteessa enemmän työvoimasta.
Mitä järkeä on vuotaa Säätytalossa tapahtunutta? Moni on vuotanut, ja jokainen väittää kertovansa "mitä todella tapahtui". Kehenkään ei ole syytä uskoa.
Jos joku epäitsekkäästi työskentelee lapsensa eteen, miksi on oikein verottaa sitä kovemmin (tulovero + lahja/perintövero) kuin niitä, jotka työskentelevät egoistiseksi omaksi hyväkseen (tulovero)?
Eikö varallisuusvero ole oikeudenmukaisempi tapa verottaa pääomia kuin se, että kotiin astelee viikatemiehen perässä verokarhu ja edelliseltä välttyvät kodit välttyvät jälkimmäiseltäkin?
Markkinatalous on sellainen malli, että kaikki toiminta on lähtökohtaisesti "itsekästä". Se että sinulla ja rahan vastaanottajalla on puolittain samat geenit, ei muuta asiaa.
Verotettava on muuten aina rahan vastaanottaja (vaikka tietenkin verovelvollisuus nostaa usein summaa.)
Tuloveron maksaa tulon saaja, lahjaveron maksaa lahjan saaja, tämä taas ostaa ehkä rahalla jotain jossa on arvonlisävero mukana ja sen veron maksaa arvon lisän saaja, voitto-osuudesta veron maksaa pääomatulon saaja, osa tuotosta saattaa mennä palkkoihin, joista palkan tuloveron maksaa tulon saaja...(siirry kohtaan 1)
8.6.2011 13:20 Kalevi Kämäräinen
Saramolla on aikaa heitellä kommentteja muihin keskusteluketjuihin, mutta tähän ei löydy vastausta?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Pahoittelut, oletin että kysymys on retorinen, koska asiaa käsiteltiin itse blogimerkinnässä. Avoimuutta kaivataan lisää, ainakaan meillä ei ole ollut mitään syytä salata omia esityksiämme.
Meillä oli neuvotteluissa pohjana julkiset paperit: yksityiskohtainen tavoiteohjelma, mitä tekisimme jos itse saisimme päättää, ja minimitavoitteet, joista emme tule tekemään kompromisseja. Niitä sitten ajettiin täysillä eteenpäin.
Jani, kiersit kysymyksen ja Saramo vältteli.
Jos työskentelen jonkun muun hyväksi, siitä peritään enemmän veroja kuin itsen hyväksi työskentelemisestä.
On väärin, että vähintään yhtä eettisestä teosta rangaistaan enemmän kuin muusta ahkeroinnista. Verotekniset seikat eivät muuta etiikkaa. Lahjaveron poistaminen poistaisi ongelman. Varallisuusverossa ei olisi samaa ongelmaa.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 49 kommenttia