Hyviä uutisia Euroopasta

Euroopan talouskriisin seurauksena uutiset Euroopasta ovat olleet pääosin ikäviä. Iso-Britannian hallitus aiheutti työttömyys- ja velkakierteen leikkaamalla julkisia palveluita, Unkari on ajautumassa kohti oikeistodiktatuuria ja Portugalikaan ei meinaa päästä pinnalle.

Jotain hyvääkin on joukossa. Suomen hallitusohjelmaan kirjattu rahoitusmarkkinavero etenee Euroopassa. Rahoitusmarkkinaveron tärkein ominaisuus on haitallisen keinottelun vähentäminen ja rahavirtojen tuominen näkyviin. Sillä myös saadaan varoja hyvinvointivaltion ylläpitoon, ympäristönsuojeluun tai vaikka kehitysapuun. Ei ole oikein, että kaikkea muuta paitsi pörssikauppaa verotetaan.

Valitettavasti komission esittämässä mallissa on ongelmia, siinä kun usein haitallisia johdannaisia verotetaan muita transaktioita vähemmän. Valuuttakauppa on myös jätetty mallista pois, eli puhuminen Tobinin-verosta on täysin harhaanjohtavaa.

Komission ehdotus ei ollut kovin hyvä, joten nyt on keskityttävä täysillä mahdollisimman hyvän mallin rakentamiseen ja toteuttamiseen. Mallia on otettava kaikista niistä toimivista rahoitusmarkkinaveroista, joita jo toimeenpannaan yli 40 maassa ympäri maailman.

Toisaalta mallia pitää ottaa myös epäonnistuneista kokemuksista, kuten Ruotsin 80-luvun kokeiluista. Vaikuttaa, että komissiolle järkevää mallia tärkeämpää on kerätä rahaa käyttöönsä. Se on huono lähtökohta rahoitusmarkkinaverolle.

Ruotsi ja Iso-Britannia ovat pahimmat ökypankkiirien etua ajavat maat Euroopassa. Se on erikoista, sillä Ruotsin aiemmista huonoista järjestelyistä poiketen Iso-Britannia käyttää itse menestyksellisesti pörssiveroa. Brittienkin mallissa on pahoja aukkoja, mutta ne saadaan sitä paremmin paikattua, mitä suurempi joukko maita on uutta järjestelmää toteuttamassa. Ongelmana taitaakin olla brittien kaikkeen EU-toimintaan ulottuva vapaamatkustaja-asenne.

Valuuttakauppa on otettava rahoitusmarkkinaveroon mukaan ja vero otettava käyttöön mahdollisimman monessa maassa. Ruotsin ja brittien vastustuksen ei saa antaa kaataa yhteistä etua, pääoman vapaa liikkuvuus ei saa olla ihmisten hyvinvointia tärkeämpää. Veroprosentti voidaan pitää ensi vaiheessa matalana, mutta johdannaiskaupalle ei pidä antaa muita alempaa verotasoa.

Maailmantalouden romahdus ei ole laiskojen kreikkalaisten tai ylisuurten hyvinvointijärjestelmien seurausta. Se johtui virtuaalirahalla paisutetusta kuplataloudesta. Kun kokoomuslainen Elina Lepomäki täällä Uudessa Suomessa kysyy: "Mielenkiintoista olisi kuulla toimittajan näkemys siitä, että ilmastako pankit tuon ylimääräisen rahan taikovat" niin täytyy vain ihmetellä, kuinka vähällä ymmärryksellä taloudesta välillä puhutaan. Nimenomaan finanssisektorin velka on ongelmien ytimessä ja se velka on tehty käytännössä ilmasta.

Sen velan vakuutena ei ole ollut juurikaan reaaliomaisuutta, vain pankkien erityinen rooli, sekä kaikkien meidän veronmaksajien takuu, joka salakavalasti on levinnyt talletuspankkitoiminnasta finanssipankkitoimintaan. On uskomattoman naivia ajatella, että 0,01 % vero estäisi joko todellisia investointeja tai toisaalta nostaisi pankkien palvelumaksuja. Tuhansien miljardien bisneksessä meitä tavallisia asiakkaita tarvitaan lähinnä mahdollistamaan luotonlaajennus.

Rahoitusmarkkinavero ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se on yksi monista tärkeistä keinoista, joilla vääristyneet rahamarkkinat korjataan. On erittäin tärkeää, että keskustelua rahoitusmarkkinaverosta käydään oikein argumentein. Nyt sekoitetaan valuutanvaihtovero, pankkivero, pörssivero, leimavero jne. Sellainen ajattelu, ettei itse uskalleta tehdä mitään ennen muita, estää tässäkin asiassa kestävän kehityksen.