Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sat, 10 Mar 2018 20:33:14 +0200 fi Sote joutumassa limboon http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252083-sote-joutumassa-limboon <p>Olen seurannut sote-uudistusta rauhallisin mielin. Realistina ja optimistina olen pitänyt selvänä, ettei Sipilän hallituksen malli voi mennä läpi. Asenteestani olen saanut monet haukut yllättäviltäkin tahoilta, kun olen erilaisissa kokouksissa kehottanut valmistautumaan erityisesti siihen, ettei sote-uudistusta tule.</p><p>&nbsp;</p><p>Olin varma, että kun Kataisen hallitus ajoi seinään kuntaliitosmallilla, Stubbin hallitus kuntayhtymämallilla ja Sipilän hallitus suuryritysmallilla (ns. valinnanvapaus), ottaisi seuraava hallitus järjen käteen ja valitsisi demokraattisimman ja vähiten byrokraattisen mallin - oikean maakuntamallin.</p><p>&nbsp;</p><p>Maakuntia vastustetaan populistisesti väittämällä, että ne lisäisivät hallintoa, tai veisivät valtaa kaupungeilta maaseudulle ja keskustapuolueelle. Oikeastihan meillä on jo maakunnallinen sotehallinto - Uudellamaalla sen nimi on HUS. Meillä on myös jo maakuntaliitto. Jos näiden kahden valtuuston sijaan olisikin vain yksi valtuusto, miten byrokratia lisääntyisi? Nykyisissä himmeleissä päättäjien valinnat tehdään puolueiden välisissä takahuoneneuvotteluissa ja vastuunpakoilu päätöksistä on helppoa. Maakuntamallissa valinnat tekisi kansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Uusi maakunta siis lähinnä yhdistäisi ja demokratisoisi nykyiset kuntien ja valtion välissä olevat hallinnot. Esimerkiksi meillä Uudellamaalla sote rakentuisi HUS:n ympärille, joka järjestää maailman huippuluokkaa olevaa erikoissairaanhoitoa kohtuuhinnalla. Jatkossa palvelut saisi siis yhdeltä, maakunnan luukulta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki puolueet vaativat sote-palveluihin &rdquo;leveämpiä hartioita&rdquo;. Sote-palvelut ovat kokoluokaltaan enemmän kuin kaikki muut palvelut yhteensä. Kyse on siitä, hallitaanko näitä demokraattisesti vai epädemokraattisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Aiemmin kaikki muut merkittävät puolueet olisivat kannattaneet maakuntamallia, mutta kokoomus ja demarit harasivat vastaan. Kokoomus ei halua, että julkisia sote-palveluita vahvistetaan. Demareiden vastustus perustuu kylmään valtapeliin ja selkärangasta tulevaan maalaisliiton maakuntamallin vastustamiseen. Mutta eivät valtasuhteet suorien vaalien maakuntamallissa suurten puolueiden välillä muutu.</p><p>&nbsp;</p><p>Vapaavuori on suurten kaupunkien kokoomus- ja demarijohtajien tuella maalannut maakuntauudistuksen kaupunkien ja muun maan vastaiseksi kamppailuksi. Tämä on absurdia. Samaan aikaan kun jopa meillä Vantaan valtuustossa taivastellaan helsinkiläisten ehdokkaiden jyräävän muut maakuntavaaleissa, väittävät samat ihmiset toisessa tilanteessa vallan siirtyvän pois kaupungeista. Millä ihmeen logiikalla? Varmasti vaikkapa Lohjalla ja Porvoossa keskitetään ääniä paikallisille ehdokkaille, mutta lopputulos ei muuta nykyisiä kuntien välisiä voimasuhteita - ainoastaan siirtää vallan takahuoneiden neuvottelijoilta kansalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Tänään optimismini sai vakavan kolauksen. Hesarin mukaan &rdquo;Oppositio haikailee nyt soteen kunta&shy;yhtymämallia&rdquo;. Demareiden lisäksi nyt jopa vihreät olivat siirtyneet kannattamaa kuntayhtymämallia. Tämä on todella surullista. Kokoomus on alusta asti jäänyt yksin suuryritysmallinsa kanssa, mutta se pystyy peluuttamaan demareita ja keskustaa keskenään niin kauan, kuin demarit sulkevat maakuntamallin vaihtoehtojen ulkopuolelle. Se ei ole surullista ainoastaan demokratian kannalta, vaan myös siksi, että odotettavissa on vaalien jälkeen taas yksi eduskuntakausi pään hakkaamista seinään sotesekoilulla. Leveämmät hartiat vaativat niiden väliin pään ja aivot. Väliportaan hallinto vaatii väliportaan demokratian.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen seurannut sote-uudistusta rauhallisin mielin. Realistina ja optimistina olen pitänyt selvänä, ettei Sipilän hallituksen malli voi mennä läpi. Asenteestani olen saanut monet haukut yllättäviltäkin tahoilta, kun olen erilaisissa kokouksissa kehottanut valmistautumaan erityisesti siihen, ettei sote-uudistusta tule.

 

Olin varma, että kun Kataisen hallitus ajoi seinään kuntaliitosmallilla, Stubbin hallitus kuntayhtymämallilla ja Sipilän hallitus suuryritysmallilla (ns. valinnanvapaus), ottaisi seuraava hallitus järjen käteen ja valitsisi demokraattisimman ja vähiten byrokraattisen mallin - oikean maakuntamallin.

 

Maakuntia vastustetaan populistisesti väittämällä, että ne lisäisivät hallintoa, tai veisivät valtaa kaupungeilta maaseudulle ja keskustapuolueelle. Oikeastihan meillä on jo maakunnallinen sotehallinto - Uudellamaalla sen nimi on HUS. Meillä on myös jo maakuntaliitto. Jos näiden kahden valtuuston sijaan olisikin vain yksi valtuusto, miten byrokratia lisääntyisi? Nykyisissä himmeleissä päättäjien valinnat tehdään puolueiden välisissä takahuoneneuvotteluissa ja vastuunpakoilu päätöksistä on helppoa. Maakuntamallissa valinnat tekisi kansa.

 

Uusi maakunta siis lähinnä yhdistäisi ja demokratisoisi nykyiset kuntien ja valtion välissä olevat hallinnot. Esimerkiksi meillä Uudellamaalla sote rakentuisi HUS:n ympärille, joka järjestää maailman huippuluokkaa olevaa erikoissairaanhoitoa kohtuuhinnalla. Jatkossa palvelut saisi siis yhdeltä, maakunnan luukulta.

 

Kaikki puolueet vaativat sote-palveluihin ”leveämpiä hartioita”. Sote-palvelut ovat kokoluokaltaan enemmän kuin kaikki muut palvelut yhteensä. Kyse on siitä, hallitaanko näitä demokraattisesti vai epädemokraattisesti.

 

Aiemmin kaikki muut merkittävät puolueet olisivat kannattaneet maakuntamallia, mutta kokoomus ja demarit harasivat vastaan. Kokoomus ei halua, että julkisia sote-palveluita vahvistetaan. Demareiden vastustus perustuu kylmään valtapeliin ja selkärangasta tulevaan maalaisliiton maakuntamallin vastustamiseen. Mutta eivät valtasuhteet suorien vaalien maakuntamallissa suurten puolueiden välillä muutu.

 

Vapaavuori on suurten kaupunkien kokoomus- ja demarijohtajien tuella maalannut maakuntauudistuksen kaupunkien ja muun maan vastaiseksi kamppailuksi. Tämä on absurdia. Samaan aikaan kun jopa meillä Vantaan valtuustossa taivastellaan helsinkiläisten ehdokkaiden jyräävän muut maakuntavaaleissa, väittävät samat ihmiset toisessa tilanteessa vallan siirtyvän pois kaupungeista. Millä ihmeen logiikalla? Varmasti vaikkapa Lohjalla ja Porvoossa keskitetään ääniä paikallisille ehdokkaille, mutta lopputulos ei muuta nykyisiä kuntien välisiä voimasuhteita - ainoastaan siirtää vallan takahuoneiden neuvottelijoilta kansalle.

 

Tänään optimismini sai vakavan kolauksen. Hesarin mukaan ”Oppositio haikailee nyt soteen kunta­yhtymämallia”. Demareiden lisäksi nyt jopa vihreät olivat siirtyneet kannattamaa kuntayhtymämallia. Tämä on todella surullista. Kokoomus on alusta asti jäänyt yksin suuryritysmallinsa kanssa, mutta se pystyy peluuttamaan demareita ja keskustaa keskenään niin kauan, kuin demarit sulkevat maakuntamallin vaihtoehtojen ulkopuolelle. Se ei ole surullista ainoastaan demokratian kannalta, vaan myös siksi, että odotettavissa on vaalien jälkeen taas yksi eduskuntakausi pään hakkaamista seinään sotesekoilulla. Leveämmät hartiat vaativat niiden väliin pään ja aivot. Väliportaan hallinto vaatii väliportaan demokratian.

]]>
9 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252083-sote-joutumassa-limboon#comments Kotimaa Sat, 10 Mar 2018 18:33:14 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252083-sote-joutumassa-limboon
Pikaratikka Sipoon sijasta Länsimäkeen http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244805-pikaratikka-sipoon-sijasta-lansimakeen <p><em>Pikaratikat ovat ilahduttavasti puheenaihe Tampereella, Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Helsingissä. </em></p><p><em>Vantaalla pikaratikka tarvitaan ainakin Hakunilaan, joka on jäänyt ilman raideyhteyttä. Muu Vantaa on jo toimivan raideliikenteen piirissä, kun kehärata yhdistää isoimmat kaupunginosat lännessä ja pääradan varrella. Länsimäen reunamille pääsee metrolla. </em></p><p><em>Vihreät ovat Vantaalla esittäneet pikaratikan kytkemistä Helsingin Sipoo-suunnitelmiin. Mielestäni se olisi virhe. Kirjoitimme Minttu Sillanpään kanssa allaolevan tekstin viikonlopun Vantaan Sanomiin.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Helsinki haluaa vetää metron Mellunmäestä itään entisille Sipoon alueille. Vantaan Sanomat uutisoi 30.9. Vantaan vihreiden esityksestä korvata metron pidennys pikaraitiotiellä, joka menisi Sipoosta sekä Hakunilaan, että Itäkeskukseen. Kimmo Kiljunen piti tätä (VS 14.10.) epärealistisena, koska asia kuuluu lähinnä Helsingille, eikä Vantaalle. Samalla Kiljunen ehdotti metron vetämistä Mellunmäestä Hakunilaan.</p><p>Kiljusen ehdotus on kannatettava, mutta valitettavasti epärealistinen, sillä kuten Kiljunen itse kirjoittaa, ei Helsinki halua pilkkoa raiteita osiin. Liikennettä jakava haarauma metrolinjaan vähentäisi metron vuoroja ja käytettävyyttä sekä Sipoossa että Hakunilassa. Nykyisen Hakunilan bussiliikenteen ahtaminen täysiin metroihin tekisi jo tiukkaa, puhumattakaan sen päälle tulevista Sipoon käyttäjämääristä.</p><p>Sen sijaan, että Vantaa keskittyisi Helsingin linjauksiin, olisi järkevää aloittaa heti Vantaan omien pikaratikkalinjausten suunnittelu. Vihreiden ehdotuksessa pikaratikan linjoja on monta ja ne yhdistyvät metroon vasta Puotilassa. Linjat kiertävät Länsimäen, Rajakylän ja Vaaralan kaukaa sekä etelästä että pohjoisesta. Järkevämpää olisi vetää yksi pikaratikkalinja Tikkurilasta Hakunilan kautta Vaaralaan, Rajakylään, Länsimäkeen ja Mellunmäkeen asti, jossa se yhdistyisi metroverkkoon. Näin meidän ei tarvitsisi odottaa Helsingin ratkaisuja seuraaville vuosikymmenille ja linja palvelisi parhaiten vantaalaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pikaratikat ovat ilahduttavasti puheenaihe Tampereella, Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Helsingissä.

Vantaalla pikaratikka tarvitaan ainakin Hakunilaan, joka on jäänyt ilman raideyhteyttä. Muu Vantaa on jo toimivan raideliikenteen piirissä, kun kehärata yhdistää isoimmat kaupunginosat lännessä ja pääradan varrella. Länsimäen reunamille pääsee metrolla.

Vihreät ovat Vantaalla esittäneet pikaratikan kytkemistä Helsingin Sipoo-suunnitelmiin. Mielestäni se olisi virhe. Kirjoitimme Minttu Sillanpään kanssa allaolevan tekstin viikonlopun Vantaan Sanomiin.

 

Helsinki haluaa vetää metron Mellunmäestä itään entisille Sipoon alueille. Vantaan Sanomat uutisoi 30.9. Vantaan vihreiden esityksestä korvata metron pidennys pikaraitiotiellä, joka menisi Sipoosta sekä Hakunilaan, että Itäkeskukseen. Kimmo Kiljunen piti tätä (VS 14.10.) epärealistisena, koska asia kuuluu lähinnä Helsingille, eikä Vantaalle. Samalla Kiljunen ehdotti metron vetämistä Mellunmäestä Hakunilaan.

Kiljusen ehdotus on kannatettava, mutta valitettavasti epärealistinen, sillä kuten Kiljunen itse kirjoittaa, ei Helsinki halua pilkkoa raiteita osiin. Liikennettä jakava haarauma metrolinjaan vähentäisi metron vuoroja ja käytettävyyttä sekä Sipoossa että Hakunilassa. Nykyisen Hakunilan bussiliikenteen ahtaminen täysiin metroihin tekisi jo tiukkaa, puhumattakaan sen päälle tulevista Sipoon käyttäjämääristä.

Sen sijaan, että Vantaa keskittyisi Helsingin linjauksiin, olisi järkevää aloittaa heti Vantaan omien pikaratikkalinjausten suunnittelu. Vihreiden ehdotuksessa pikaratikan linjoja on monta ja ne yhdistyvät metroon vasta Puotilassa. Linjat kiertävät Länsimäen, Rajakylän ja Vaaralan kaukaa sekä etelästä että pohjoisesta. Järkevämpää olisi vetää yksi pikaratikkalinja Tikkurilasta Hakunilan kautta Vaaralaan, Rajakylään, Länsimäkeen ja Mellunmäkeen asti, jossa se yhdistyisi metroverkkoon. Näin meidän ei tarvitsisi odottaa Helsingin ratkaisuja seuraaville vuosikymmenille ja linja palvelisi parhaiten vantaalaisia.

]]>
0 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244805-pikaratikka-sipoon-sijasta-lansimakeen#comments Sat, 21 Oct 2017 14:30:24 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244805-pikaratikka-sipoon-sijasta-lansimakeen
Hyvää vappua! http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236430-hyvaa-vappua <p><em><strong>Tänä vappuna sain puhua kotikulmilla Tikkurilassa kauniissa kevätsäässä, joka houkuttelikin paikalle ison joukon vantaalaisia. Tässä puheeni, joka tosin taisi hieman elää puhuttaessa.</strong></em></p><p>&nbsp;</p><p>Hyvät ystävät ja toverit</p><p><strong>Vappuna juhlitaan työväenliikkeen suuria saavutuksia.</strong> Ilman työväenliikettä Suomi ei olisi ollut lähes jokaisen kansainvälisen vertailun kärjessä, oli kyse sitten koulutuksesta, korruptiosta, lehdistönvapaudesta tai vaikkapa ihmisten kokemasta onnellisuudesta.</p><p><strong>Mutta Vappu ei ole vain muistojuhla jollekin viime vuosituhannella tapahtuneelle.</strong> Vaikka vappumenot ovat perinteisiä, ja vaikka perussanoma pysyy samana vuosikymmenestä toiseen, kunnioitamme me aiempien sukupolvien työtä parhaiten katsomalla menneisyyden sijaan tulevaisuuteen.</p><p><strong>Vappu on yhä mielenosoituspäivä. </strong>Vappuna näytetään joukkovoimaa ja vaaditaan parempaa tulevaisuutta. Mutta emme me sitä pyydä oikeistolta tai korkeammilta voimilta. Palopuheet ja rumpujen paukutus eivät karkota nälkää, eivätkä suojele pakkaselta. Meidän kaikkien on itse muutettava Vantaa, Suomi ja maailma.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvät ystävät</p><p><strong>Suomen hallitus ei edes itse kehtaa seistä aatteidensa takana</strong>, vaan esittää tekonsa väistämättöminä pakkoina. Pääministeri Sipilä toistelee, kuinka &rdquo;tekemättä ei voi jättää&rdquo;. Ministerit esiintyvät samaan aikaan sankareina ja marttyyreinä, jotka uhrautuvat &rdquo;ikävien päätösten&rdquo; edessä. Mutta eiväthän he uhraudu. Työntekijät, sairaat, lapset ja vanhukset pakotetaan uhrautumaan.</p><p>Oikeistohallitus väittää, että heidän on ollut pakko heikentää julkisia palveluita ja leikata köyhimmiltä, koska rahat ovat loppu. Samaan aikaan on kuitenkin ollut varaa antaa satoja miljoonia verohelpotuksia kaikkein kovatuloisimmille.</p><p>On muka ollut pakko heikentää sosiaaliturvaa ja rangaista työttömiä, jotka eivät ota vastaan olemattomia töitä. Samaan aikaan on ollut varaa maksaa entistäkin enemmän rikkaimpien yritysten omistajille yritystukina ja suurmaanomistajille maataloustukina. Näihin verrattuna sosiaaliturvamenot ovat pieniä.</p><p>Viimeisimpänä on pakko mahdollistaa omistusten piilottaminen verottajalta, poliisilta ja tiedotusvälineiltä hallintarekistereihin. Pakottajaksi kerrotaan EU, vaikka komissio on mustaa valkoisella vastannut europarlamentaarikko Merja Kyllöselle, että EU pitää kiinni Suomen neuvottelemasta erioikeudesta. Olin itse hallituksen erityisavustajana neuvottelemassa tästä oikeudesta. Silloinkin hallituksen oikeistopuolueet väittivät, että Suomen on pakko antaa periksi. Ei ollut silloin. Eikä ole nyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei huonojen päätösten teko ole pakollista!</p><p>Jopa valtionvarainministeriön omista perustelumuistioista voi lukea, kuinka hallituksen talouspolitiikka on hidastanut ja viivästyttänyt talouden nousua. Esimerkiksi kiky-sopimus vain pahensi kotimarkkinayritysten tilannetta ja työttömyyttä, sekä vei valtiolta ja kunnilta satoja miljoonia euroja verotuloja.</p><p>Hallituksen isoista päätöksistä suuri osa on peruttu epäonnistuneina, mutta läpimenneetkin ovat lähes järjestään olleet Suomelle haitallisia. Niitä on tehty hallituksen taustalla olevien ryhmien etua ajaen - yhteistä etua vastaan. <strong>Suomi olisi parempi paikka, jos tämä hallitus ei olisi tehnyt mitään.</strong></p><p>Hallitus kysyy aina, mikä on opposition vaihtoehto. <strong>Omaan jalkaan ampumiselle paras vaihtoehto on tietysti olla ampumatta.</strong> Mutta on selvää, että monta asiaa pitäisi myös korjata. Esimerkiksi sote-uudistus tarvitaan, jotta ihmisten pompottelu luukulta toiselle saadaan loppumaan. Mutta ei se tarkoita, että mikä tahansa sote-uudistus pitää hyväksyä. Hallituksen mallia tehdään sijoittajien, ei sairaiden ihmisten ja yhteiskunnan, ehdoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvät toverit</p><p>Hallintarekisteri on hyvä esimerkki hallituksen häpeilemättömyydestä. Ministeri Soini selitti, kuinka se tuo Suomeen ulkomaisia investointeja. Ministeri Orpo selitti, kuinka EU pakottaa. Ministeri Sipilä on jopa väittänyt, että rekistereiden avulla avoimuus lisääntyisi!</p><p>Mitkään oikeistopuolueiden julkisuuteen kertomista syistä eivät kestä päivänvaloa. Ulkomaiset sijoittajat voivat jo nyt käyttää rekistereitä, EU ei pakota meitä mihinkään ja avoimuus ei lisäänny pimittämällä. Tuntuu uskomattomalta, että hallitus <strong><em>haluaa</em></strong> helpottaa sijoittajien ja yritysten omistajien veronkiertoa. Taloustieteen alkeisiin kuuluu, etteivät markkinat toimi, jos tieto ei ole avointa.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdestä ainoasta pienestä liechtensteinilaisesta pankista löytyi parikymmentä suomalaista verohuijaria, kun pankin tiedot saatiin sattumalta Suomeenkin vuodon seurauksena. Voi vain kuvitella, mikä rahaeliitin veronkierron kokonaismäärä on, kun vastaavia, paljon isompiakin pankkeja, on satoja. &nbsp;Liechtensteinilaisen rysän päältä kiinni jäänyt, jo edesmennyt vuorineuvos Ehrnrooth esimerkiksi ei muka tiennyt, kuka oli mennyt tallettamaan hänen tililleen yli kymmenen miljoonaa verottajan ulottumattomiin. Juuri tämän takia rekisterin salliminen olisi tuhoisaa &ndash; se mahdollistaisi verojen unohtamisen aktiivisen veropetoksen sijaan.</p><p>Hallintarekisteri siis tarjoaisi kokoomuksen vaalirahoittajille tavan kiertää veroja Ehrnroothia uskottavammin puolivahingossa. Mutta yhtä vakavaa on, että se aiotaan ulottaa myös listaamattomiin yrityksiin. Sen avulla kehittyvien maakuntien huijarit voisivat korruptoida yhteiskuntaamme yhä pahemmin. Suomen kansa unohti aika pian vaalirahakohun. Vanha totuus &ndash; follow the money, seuraa rahaa &ndash; kertoo meille, kuka ministereiden naruista vetää.</p><p>On ammuttava alas oikeiston propaganda, että valtion velkaantuminen johtuu liian isosta sosiaaliturvasta tai hyvinvointivaltion palveluista. Jos veroja ei kierrettäisi, eikä niitä olisi viime vuosina alennettu, ei velkaakaan tarvitsisi ottaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvät vantaalaiset</p><p>Vantaa erityisesti on velkaantuneen maineessa, eikä aivan syyttä. Olemme yksi Suomen velkaantuneimpia kaupunkeja. Mutta se velka ei ole syntynyt turhaan. Kuulumme rakennemuutoksen ja maaseudun tyhjenemisen suurimpiin voittajiin ja velalla on rakennettu tiet, junaradat, koulut, terveysasemat ja niin edelleen. Suuren velan vastineena on valtava omaisuus. Paljon huonommin asiat ovat niillä kunnilla, joissa valoja sammutellaan pysyvästi ja jopa kokonaiset kerrostalot muuttuvat arvottomiksi ja purettaviksi.</p><p>Väestön kasvu tuo paitsi menoja, myös lisää tuloja.</p><p>Eikä Vantaa ole mitenkään huonosti menestynyt. Jopa Suomen suurimmista verotuloista nauttinut Espoo on Vantaata velkaantuneempi, kun katsotaan koko konsernia. Konsernivelka onkin ainoa järkevä mittari. Jos velkaa piilotetaan pois kunnan taseesta sen omiin yhtiöihin, tai pahimmillaan kalliisiin ostopalveluihin yksityisiltä, ollaan sillä kuuluisalla Kreikan kokoomuspuolueen tiellä. Tai kun tuottavaa omaisuutta myydään, kuten Espoo möi oman energiayhtiönsä.</p><p>Vantaan ei pidä lähetä vääristelemään talouslukujaan vuokraamalla kouluja tai muita rakennuksiaan ulkopuolelta. Se tulee kalliiksi kahdesta syystä 1) kunta maksaa yrityksiä vähemmän korkoja 2) kunnan tilapalveluiden ei tarvitse tehdä voittoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvät ystävät</p><p>Meillä oli juuri kunnallisvaalit, jossa vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit ottivat vaalivoitot. Suurimman vaalivoiton ottivat vihreät, jotka ovat viime vuosina Vantaalla olleet usein melko vasemmistolaisilla linjoilla. Suuri osa valtuustoon valituista myös muissa puolueissa ilmoitti vaalikoneissa nostavansa mieluummin veroja, kuin leikkaavansa palveluista.</p><p>Meillä on siis toivoa. Edellisellä valtuustokaudella noudatettu talous- ja velkaohjelma käytännössä tarkoitti jokavuotista juustohöylää palveluihin, jotka olivat valmiiksi aliresursoitu. Monet leikkauksista ovat tulleet kalliiksi jo lyhyelläkin ajanjaksolla, puhumattakaan pidemmästä tarkastelusta, kun ihmisiä syrjäytetään.</p><p>Viime vuonna Vantaa kasvoi yli kaksi prosenttia. Kova kasvu jatkuu myös lähivuosina. Uudet asukkaat tarvitsevat opettajia, hoitajia, lääkäreitä siinä kuin vanhatkin. Vastuullisten päättäjien on katsottava ensin, kuinka pystymme tarjoamaan vantaalaisille inhimillisen hoivan sekä turvallisen ja kehittävän varhaiskasvatuksen ja koulutuksen. Talous- ja velkaohjelman tapa, jossa ensin päätetään leikkausten suuruus, on lopetettava <strong><em>heti</em></strong>.</p><p>Kun valtuustoryhmät neuvottelevat tulevaisuudesta, vetoan kaikkiin puolueisiin, että leikkaaminen lopetetaan ja palveluihin annetaan vuosittain lähtökohtaisesti vähintään kunnan kasvun ja inflaation määrän verran lisää rahaa. On huomattava, että esimerkiksi oikeistohallituksen kiky-sopimus maksaa vuosittain Vantaalle 7 miljoonaa, koska verotulot putosivat enemmän kuin palkkaleikkauksilla säästetään.</p><p>Pelkkä nykytilanteen jäädyttäminen ei tietenkään ole järkevää eivätkä julkiset palvelut saa jämähtää paikalleen. Melko pienilläkin sijoituksilla ennaltaehkäiseviin palveluihin voidaan saada tulevaisuudessa isoja säästöjä. Kaikkea ei myöskään voi mitata rahassa. Yli kuukauden jonot joillakin Vantaan terveysasemilla ovat asia, jota ei voi hyväksyä millään selityksillä. Halvin palvelu on tietysti se, jota käytetään vain jos on aivan pakko. Vantaan ei kuitenkaan pidä jatkossa pyrkiä olemaan kaikessa Suomen halvin, vaan Suomen paras. Meillä on siihen kaikki mahdollisuudet.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvät toverit</p><p>Vaikka politiikka on usein uhkakuvien maalailua, ei meillä Suomessa ja Vantaalla ole siihen tänä päivänä syytä. Köyhyys, ilmastonmuutos ja talouskriisi ovat kaikki ihmisten toiminnan seurausta. Vastuullisella politiikalla maailma on yhä muutettavissa. Nautitaan kuitenkin ensin kauniista vapun päivästä ja aletaan huomenna töihin. Hyvää vappua kaikille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänä vappuna sain puhua kotikulmilla Tikkurilassa kauniissa kevätsäässä, joka houkuttelikin paikalle ison joukon vantaalaisia. Tässä puheeni, joka tosin taisi hieman elää puhuttaessa.

 

Hyvät ystävät ja toverit

Vappuna juhlitaan työväenliikkeen suuria saavutuksia. Ilman työväenliikettä Suomi ei olisi ollut lähes jokaisen kansainvälisen vertailun kärjessä, oli kyse sitten koulutuksesta, korruptiosta, lehdistönvapaudesta tai vaikkapa ihmisten kokemasta onnellisuudesta.

Mutta Vappu ei ole vain muistojuhla jollekin viime vuosituhannella tapahtuneelle. Vaikka vappumenot ovat perinteisiä, ja vaikka perussanoma pysyy samana vuosikymmenestä toiseen, kunnioitamme me aiempien sukupolvien työtä parhaiten katsomalla menneisyyden sijaan tulevaisuuteen.

Vappu on yhä mielenosoituspäivä. Vappuna näytetään joukkovoimaa ja vaaditaan parempaa tulevaisuutta. Mutta emme me sitä pyydä oikeistolta tai korkeammilta voimilta. Palopuheet ja rumpujen paukutus eivät karkota nälkää, eivätkä suojele pakkaselta. Meidän kaikkien on itse muutettava Vantaa, Suomi ja maailma.

 

Hyvät ystävät

Suomen hallitus ei edes itse kehtaa seistä aatteidensa takana, vaan esittää tekonsa väistämättöminä pakkoina. Pääministeri Sipilä toistelee, kuinka ”tekemättä ei voi jättää”. Ministerit esiintyvät samaan aikaan sankareina ja marttyyreinä, jotka uhrautuvat ”ikävien päätösten” edessä. Mutta eiväthän he uhraudu. Työntekijät, sairaat, lapset ja vanhukset pakotetaan uhrautumaan.

Oikeistohallitus väittää, että heidän on ollut pakko heikentää julkisia palveluita ja leikata köyhimmiltä, koska rahat ovat loppu. Samaan aikaan on kuitenkin ollut varaa antaa satoja miljoonia verohelpotuksia kaikkein kovatuloisimmille.

On muka ollut pakko heikentää sosiaaliturvaa ja rangaista työttömiä, jotka eivät ota vastaan olemattomia töitä. Samaan aikaan on ollut varaa maksaa entistäkin enemmän rikkaimpien yritysten omistajille yritystukina ja suurmaanomistajille maataloustukina. Näihin verrattuna sosiaaliturvamenot ovat pieniä.

Viimeisimpänä on pakko mahdollistaa omistusten piilottaminen verottajalta, poliisilta ja tiedotusvälineiltä hallintarekistereihin. Pakottajaksi kerrotaan EU, vaikka komissio on mustaa valkoisella vastannut europarlamentaarikko Merja Kyllöselle, että EU pitää kiinni Suomen neuvottelemasta erioikeudesta. Olin itse hallituksen erityisavustajana neuvottelemassa tästä oikeudesta. Silloinkin hallituksen oikeistopuolueet väittivät, että Suomen on pakko antaa periksi. Ei ollut silloin. Eikä ole nyt.

 

Ei huonojen päätösten teko ole pakollista!

Jopa valtionvarainministeriön omista perustelumuistioista voi lukea, kuinka hallituksen talouspolitiikka on hidastanut ja viivästyttänyt talouden nousua. Esimerkiksi kiky-sopimus vain pahensi kotimarkkinayritysten tilannetta ja työttömyyttä, sekä vei valtiolta ja kunnilta satoja miljoonia euroja verotuloja.

Hallituksen isoista päätöksistä suuri osa on peruttu epäonnistuneina, mutta läpimenneetkin ovat lähes järjestään olleet Suomelle haitallisia. Niitä on tehty hallituksen taustalla olevien ryhmien etua ajaen - yhteistä etua vastaan. Suomi olisi parempi paikka, jos tämä hallitus ei olisi tehnyt mitään.

Hallitus kysyy aina, mikä on opposition vaihtoehto. Omaan jalkaan ampumiselle paras vaihtoehto on tietysti olla ampumatta. Mutta on selvää, että monta asiaa pitäisi myös korjata. Esimerkiksi sote-uudistus tarvitaan, jotta ihmisten pompottelu luukulta toiselle saadaan loppumaan. Mutta ei se tarkoita, että mikä tahansa sote-uudistus pitää hyväksyä. Hallituksen mallia tehdään sijoittajien, ei sairaiden ihmisten ja yhteiskunnan, ehdoilla.

 

Hyvät toverit

Hallintarekisteri on hyvä esimerkki hallituksen häpeilemättömyydestä. Ministeri Soini selitti, kuinka se tuo Suomeen ulkomaisia investointeja. Ministeri Orpo selitti, kuinka EU pakottaa. Ministeri Sipilä on jopa väittänyt, että rekistereiden avulla avoimuus lisääntyisi!

Mitkään oikeistopuolueiden julkisuuteen kertomista syistä eivät kestä päivänvaloa. Ulkomaiset sijoittajat voivat jo nyt käyttää rekistereitä, EU ei pakota meitä mihinkään ja avoimuus ei lisäänny pimittämällä. Tuntuu uskomattomalta, että hallitus haluaa helpottaa sijoittajien ja yritysten omistajien veronkiertoa. Taloustieteen alkeisiin kuuluu, etteivät markkinat toimi, jos tieto ei ole avointa.

 

Yhdestä ainoasta pienestä liechtensteinilaisesta pankista löytyi parikymmentä suomalaista verohuijaria, kun pankin tiedot saatiin sattumalta Suomeenkin vuodon seurauksena. Voi vain kuvitella, mikä rahaeliitin veronkierron kokonaismäärä on, kun vastaavia, paljon isompiakin pankkeja, on satoja.  Liechtensteinilaisen rysän päältä kiinni jäänyt, jo edesmennyt vuorineuvos Ehrnrooth esimerkiksi ei muka tiennyt, kuka oli mennyt tallettamaan hänen tililleen yli kymmenen miljoonaa verottajan ulottumattomiin. Juuri tämän takia rekisterin salliminen olisi tuhoisaa – se mahdollistaisi verojen unohtamisen aktiivisen veropetoksen sijaan.

Hallintarekisteri siis tarjoaisi kokoomuksen vaalirahoittajille tavan kiertää veroja Ehrnroothia uskottavammin puolivahingossa. Mutta yhtä vakavaa on, että se aiotaan ulottaa myös listaamattomiin yrityksiin. Sen avulla kehittyvien maakuntien huijarit voisivat korruptoida yhteiskuntaamme yhä pahemmin. Suomen kansa unohti aika pian vaalirahakohun. Vanha totuus – follow the money, seuraa rahaa – kertoo meille, kuka ministereiden naruista vetää.

On ammuttava alas oikeiston propaganda, että valtion velkaantuminen johtuu liian isosta sosiaaliturvasta tai hyvinvointivaltion palveluista. Jos veroja ei kierrettäisi, eikä niitä olisi viime vuosina alennettu, ei velkaakaan tarvitsisi ottaa.

 

Hyvät vantaalaiset

Vantaa erityisesti on velkaantuneen maineessa, eikä aivan syyttä. Olemme yksi Suomen velkaantuneimpia kaupunkeja. Mutta se velka ei ole syntynyt turhaan. Kuulumme rakennemuutoksen ja maaseudun tyhjenemisen suurimpiin voittajiin ja velalla on rakennettu tiet, junaradat, koulut, terveysasemat ja niin edelleen. Suuren velan vastineena on valtava omaisuus. Paljon huonommin asiat ovat niillä kunnilla, joissa valoja sammutellaan pysyvästi ja jopa kokonaiset kerrostalot muuttuvat arvottomiksi ja purettaviksi.

Väestön kasvu tuo paitsi menoja, myös lisää tuloja.

Eikä Vantaa ole mitenkään huonosti menestynyt. Jopa Suomen suurimmista verotuloista nauttinut Espoo on Vantaata velkaantuneempi, kun katsotaan koko konsernia. Konsernivelka onkin ainoa järkevä mittari. Jos velkaa piilotetaan pois kunnan taseesta sen omiin yhtiöihin, tai pahimmillaan kalliisiin ostopalveluihin yksityisiltä, ollaan sillä kuuluisalla Kreikan kokoomuspuolueen tiellä. Tai kun tuottavaa omaisuutta myydään, kuten Espoo möi oman energiayhtiönsä.

Vantaan ei pidä lähetä vääristelemään talouslukujaan vuokraamalla kouluja tai muita rakennuksiaan ulkopuolelta. Se tulee kalliiksi kahdesta syystä 1) kunta maksaa yrityksiä vähemmän korkoja 2) kunnan tilapalveluiden ei tarvitse tehdä voittoa.

 

Hyvät ystävät

Meillä oli juuri kunnallisvaalit, jossa vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit ottivat vaalivoitot. Suurimman vaalivoiton ottivat vihreät, jotka ovat viime vuosina Vantaalla olleet usein melko vasemmistolaisilla linjoilla. Suuri osa valtuustoon valituista myös muissa puolueissa ilmoitti vaalikoneissa nostavansa mieluummin veroja, kuin leikkaavansa palveluista.

Meillä on siis toivoa. Edellisellä valtuustokaudella noudatettu talous- ja velkaohjelma käytännössä tarkoitti jokavuotista juustohöylää palveluihin, jotka olivat valmiiksi aliresursoitu. Monet leikkauksista ovat tulleet kalliiksi jo lyhyelläkin ajanjaksolla, puhumattakaan pidemmästä tarkastelusta, kun ihmisiä syrjäytetään.

Viime vuonna Vantaa kasvoi yli kaksi prosenttia. Kova kasvu jatkuu myös lähivuosina. Uudet asukkaat tarvitsevat opettajia, hoitajia, lääkäreitä siinä kuin vanhatkin. Vastuullisten päättäjien on katsottava ensin, kuinka pystymme tarjoamaan vantaalaisille inhimillisen hoivan sekä turvallisen ja kehittävän varhaiskasvatuksen ja koulutuksen. Talous- ja velkaohjelman tapa, jossa ensin päätetään leikkausten suuruus, on lopetettava heti.

Kun valtuustoryhmät neuvottelevat tulevaisuudesta, vetoan kaikkiin puolueisiin, että leikkaaminen lopetetaan ja palveluihin annetaan vuosittain lähtökohtaisesti vähintään kunnan kasvun ja inflaation määrän verran lisää rahaa. On huomattava, että esimerkiksi oikeistohallituksen kiky-sopimus maksaa vuosittain Vantaalle 7 miljoonaa, koska verotulot putosivat enemmän kuin palkkaleikkauksilla säästetään.

Pelkkä nykytilanteen jäädyttäminen ei tietenkään ole järkevää eivätkä julkiset palvelut saa jämähtää paikalleen. Melko pienilläkin sijoituksilla ennaltaehkäiseviin palveluihin voidaan saada tulevaisuudessa isoja säästöjä. Kaikkea ei myöskään voi mitata rahassa. Yli kuukauden jonot joillakin Vantaan terveysasemilla ovat asia, jota ei voi hyväksyä millään selityksillä. Halvin palvelu on tietysti se, jota käytetään vain jos on aivan pakko. Vantaan ei kuitenkaan pidä jatkossa pyrkiä olemaan kaikessa Suomen halvin, vaan Suomen paras. Meillä on siihen kaikki mahdollisuudet.

 

Hyvät toverit

Vaikka politiikka on usein uhkakuvien maalailua, ei meillä Suomessa ja Vantaalla ole siihen tänä päivänä syytä. Köyhyys, ilmastonmuutos ja talouskriisi ovat kaikki ihmisten toiminnan seurausta. Vastuullisella politiikalla maailma on yhä muutettavissa. Nautitaan kuitenkin ensin kauniista vapun päivästä ja aletaan huomenna töihin. Hyvää vappua kaikille!

]]>
0 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236430-hyvaa-vappua#comments Mon, 01 May 2017 12:33:15 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236430-hyvaa-vappua
Vantaan ei pidä olla kuntien halpahalli - meillä on varaa parempaan http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233791-vantaan-ei-pida-olla-kuntien-halpahalli-meilla-on-varaa-parempaan <p><strong>Vantaan maine velkaantuneena kriisikuntana on väärä.</strong> Paniikkia lietsovat jopa kunnan omat johtajat, jotta koulujen sulkemiset tai terveyskeskusmaksujen korotukset voidaan perustella.</p><p><strong>Vantaa kuuluu jo sijainniltaan voittajiin. </strong>Nopea väestönkasvu toki lisää menoja kun on rakennettava uusia kouluja tai palkattava lisää työntekijöitä. Samalla saamme kuitenkin myös tuloja uusilta veronmaksajilta ja tonttien myynnistä.</p><p><strong>Pääkaupunkiseudun vertailussakin menestymme hyvin.</strong> Espoota pidetään rikkaana, mutta todellisuudessa se on hassannut suuret verotulonsa oikeistolaiseen politiikkaan ja piilottanut velkansa pois kunnan taseesta. Vantaan velka näyttää paperilla isolta, mutta kun katsoo koko kuntakonsernin velkaa, on Espoolla asukasta kohden Vantaata enemmän velkaa.</p><p><strong>Suomessa onkin tullut muotiin piilottaa velkaa kokoomuksen kreikkalaisen sisarpuolueen opeilla.</strong> Kun toiminta siirretään yhtiöihin pois kunnan taseesta, tulee se lähes aina omaa työtä kalliimmaksi. Paperilla kaikki näyttää kuitenkin kivalta, ainakin jonkin aikaa. On todella huolestuttavaa, että oikeistohallitus yrittää pakottaa yhtiöittämään yli puolet kuntien palveluista sote-uudistuksessa.</p><p><strong>Vantaalla on myös valtava omaisuus.</strong> Oma energiayhtiö paitsi pitää sähkönsiirron ja kaukolämmön maksut kuntalaisille kohtuullisina, myös tahkoaa rahaa vuodesta toiseen osinkoina. Olisi hulluutta seurata Espoon esimerkkiä ja myydä kuntalaisille tärkeät verkot pois.</p><p>Helsingin omaisuus on omaa luokkaansa, mutta sielläkin velka ohittanee pian Vantaan. <strong>Vantaan suurin haaste ei olekaan taloudellinen, vaan moraalinen.</strong> Suuripalkkaiset johtajavirat keskenään jakaneet puolueet kokoomus, sosialidemokraatit ja perussuomalaiset toistavat, kuinka upeaa on, että Vantaa järjestää lähes kaikki palvelunsa halvemmalla kuin muut suuret kaupungit. Valitettavasti alhainen hinta tarkoittaa yleensä alhaista laatua.</p><p><strong>Ei Vantaan pidä olla mikään kuntien halpahalli.</strong> Meidän on pyrittävä halpuuttamisen sijaan tekemään parasta mahdollista. Se ei tarkoita tuhlaamista, vaan määrätietoisia parannuksia niin vanhuspalveluihin, kouluihin kuin terveysasemillekin. Esimerkiksi ihmisten roikuttaminen terveysasemien jonoissa ei oikeasti säästä montaakaan euroa, mutta kuntalaisten hyvinvoinnille se tulee kalliiksi.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kirjoitus on julkaistu Vantaan Vasemmiston vaalilehdessä</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vantaan maine velkaantuneena kriisikuntana on väärä. Paniikkia lietsovat jopa kunnan omat johtajat, jotta koulujen sulkemiset tai terveyskeskusmaksujen korotukset voidaan perustella.

Vantaa kuuluu jo sijainniltaan voittajiin. Nopea väestönkasvu toki lisää menoja kun on rakennettava uusia kouluja tai palkattava lisää työntekijöitä. Samalla saamme kuitenkin myös tuloja uusilta veronmaksajilta ja tonttien myynnistä.

Pääkaupunkiseudun vertailussakin menestymme hyvin. Espoota pidetään rikkaana, mutta todellisuudessa se on hassannut suuret verotulonsa oikeistolaiseen politiikkaan ja piilottanut velkansa pois kunnan taseesta. Vantaan velka näyttää paperilla isolta, mutta kun katsoo koko kuntakonsernin velkaa, on Espoolla asukasta kohden Vantaata enemmän velkaa.

Suomessa onkin tullut muotiin piilottaa velkaa kokoomuksen kreikkalaisen sisarpuolueen opeilla. Kun toiminta siirretään yhtiöihin pois kunnan taseesta, tulee se lähes aina omaa työtä kalliimmaksi. Paperilla kaikki näyttää kuitenkin kivalta, ainakin jonkin aikaa. On todella huolestuttavaa, että oikeistohallitus yrittää pakottaa yhtiöittämään yli puolet kuntien palveluista sote-uudistuksessa.

Vantaalla on myös valtava omaisuus. Oma energiayhtiö paitsi pitää sähkönsiirron ja kaukolämmön maksut kuntalaisille kohtuullisina, myös tahkoaa rahaa vuodesta toiseen osinkoina. Olisi hulluutta seurata Espoon esimerkkiä ja myydä kuntalaisille tärkeät verkot pois.

Helsingin omaisuus on omaa luokkaansa, mutta sielläkin velka ohittanee pian Vantaan. Vantaan suurin haaste ei olekaan taloudellinen, vaan moraalinen. Suuripalkkaiset johtajavirat keskenään jakaneet puolueet kokoomus, sosialidemokraatit ja perussuomalaiset toistavat, kuinka upeaa on, että Vantaa järjestää lähes kaikki palvelunsa halvemmalla kuin muut suuret kaupungit. Valitettavasti alhainen hinta tarkoittaa yleensä alhaista laatua.

Ei Vantaan pidä olla mikään kuntien halpahalli. Meidän on pyrittävä halpuuttamisen sijaan tekemään parasta mahdollista. Se ei tarkoita tuhlaamista, vaan määrätietoisia parannuksia niin vanhuspalveluihin, kouluihin kuin terveysasemillekin. Esimerkiksi ihmisten roikuttaminen terveysasemien jonoissa ei oikeasti säästä montaakaan euroa, mutta kuntalaisten hyvinvoinnille se tulee kalliiksi.

 

Kirjoitus on julkaistu Vantaan Vasemmiston vaalilehdessä

]]>
0 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233791-vantaan-ei-pida-olla-kuntien-halpahalli-meilla-on-varaa-parempaan#comments Sun, 19 Mar 2017 19:37:08 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233791-vantaan-ei-pida-olla-kuntien-halpahalli-meilla-on-varaa-parempaan
Vantaan johtoa palkitaan leikkauksista http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232741-vantaan-johtoa-palkitaan-leikkauksista <p><strong>Vantaan kaupunginjohtaja on yli 16&nbsp;000 euron kuukausipalkallaan Suomen kovapalkkaisin kaupunginjohtaja. Apulaiskaupunginjohtajia Vantaalla on enemmän kuin yhdessäkään toisessa kaupungissa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomuksen, demareiden ja perussuomalaisten puoluekirjoilla valittujen kaupunginjohtajien muita kaupunkeja korkeammat kustannukset ovat huono viesti, kun he itse ovat puolueidensa kanssa leikanneet Vantaan palvelut muita kaupunkeja heikommiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Peruspalkan päälle tulevat tulospalkkiot. En ole kaupunginvaltuutettuna saanut nähdä tulospalkkioiden perusteita, koska Vantaan henkilöstöjohtajan mukaan ne ovat verrannollisia psykologisiin testeihin ja muihin subjektiivisiin henkilöarviointeihin, jotka on lain mukaan salattava.</p><p>&nbsp;</p><p>Salaus on ristiriidassa kaupunkitasoisten ohjeiden kanssa, joissa puhutaan vain teknisistä tulospalkkausmittareista, ei subjektiivisista arvioinneista. Kuntalaiset tai edes me valtuutetut emme voi arvioida salauksen lainmukaisuutta, koska emme tiedä millä perusteilla rahaa jaetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Vantaan palvelussuhdekäsikirjan ohjeiden mukaan &rdquo;kaikki tulospalkkiojärjestelmät rakennetaan tukemaan talous- ja velkaohjelman toteutumista&rdquo;. Koska talous- ja velkaohjelma on oikeasti leikkausohjelma, eikä millään tavoin mittaa todellista tuottavuutta, kannustaa tulospalkkiojärjestelmä johtajia leikkaamaan palveluista.</p><p>&nbsp;</p><p>Maksamme siis veroistamme palkkaa johtajille palveluidemme heikentämisestä. Minusta johtamisen arvopohja Vantaalla on täysin väärä. Sen sijaan, että yritämme toteuttaa jokaisen asian halvemmalla kuin muut, meidän pitäisi pyrkiä toteuttamaan kuntalaisten palvelut paremmin kuin muut.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kirjoitus on julkaistu viikonlopun Vantaan Sanomissa</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vantaan kaupunginjohtaja on yli 16 000 euron kuukausipalkallaan Suomen kovapalkkaisin kaupunginjohtaja. Apulaiskaupunginjohtajia Vantaalla on enemmän kuin yhdessäkään toisessa kaupungissa.

 

Kokoomuksen, demareiden ja perussuomalaisten puoluekirjoilla valittujen kaupunginjohtajien muita kaupunkeja korkeammat kustannukset ovat huono viesti, kun he itse ovat puolueidensa kanssa leikanneet Vantaan palvelut muita kaupunkeja heikommiksi.

 

Peruspalkan päälle tulevat tulospalkkiot. En ole kaupunginvaltuutettuna saanut nähdä tulospalkkioiden perusteita, koska Vantaan henkilöstöjohtajan mukaan ne ovat verrannollisia psykologisiin testeihin ja muihin subjektiivisiin henkilöarviointeihin, jotka on lain mukaan salattava.

 

Salaus on ristiriidassa kaupunkitasoisten ohjeiden kanssa, joissa puhutaan vain teknisistä tulospalkkausmittareista, ei subjektiivisista arvioinneista. Kuntalaiset tai edes me valtuutetut emme voi arvioida salauksen lainmukaisuutta, koska emme tiedä millä perusteilla rahaa jaetaan.

 

Vantaan palvelussuhdekäsikirjan ohjeiden mukaan ”kaikki tulospalkkiojärjestelmät rakennetaan tukemaan talous- ja velkaohjelman toteutumista”. Koska talous- ja velkaohjelma on oikeasti leikkausohjelma, eikä millään tavoin mittaa todellista tuottavuutta, kannustaa tulospalkkiojärjestelmä johtajia leikkaamaan palveluista.

 

Maksamme siis veroistamme palkkaa johtajille palveluidemme heikentämisestä. Minusta johtamisen arvopohja Vantaalla on täysin väärä. Sen sijaan, että yritämme toteuttaa jokaisen asian halvemmalla kuin muut, meidän pitäisi pyrkiä toteuttamaan kuntalaisten palvelut paremmin kuin muut.

 

Kirjoitus on julkaistu viikonlopun Vantaan Sanomissa

]]>
13 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232741-vantaan-johtoa-palkitaan-leikkauksista#comments Sun, 05 Mar 2017 19:34:54 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232741-vantaan-johtoa-palkitaan-leikkauksista
Pojat sinkkiarkuissaan http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222625-pojat-sinkkiarkuissaan <p>Natoa kannattava eliitti on vuosikausia puhunut Natosta länsimaisena arvoyhteisönä. Kansalle jäsenyyttä on myyty Venäjän pelolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Venäjän toiminta lähialueillaan ei kestä päivänvaloa. Itse olen tutustunut läheisemmin Moldovaan, jota pidetään panttivankina jäätyneen konfliktin osana. Ukrainan ja Georgian tilanne on kaikille tuttu. Kun kansa on jakautunut, on Venäjän ollut helppo saada merkittävä osa ihmisistä puolelleen ja puuttua maiden sisäisiin asioihin. Tällaista ei ole näköpiirissä Suomessa tai Ruotsissa. Meillä vallassa ei ole ollut rikollisia lännen tukemia oligarkkeja, eikä kukaan kaipaa ulkopuolista puuttumista.</p><p>&nbsp;</p><p>Nato-jäsenyyttä perustellaan sillä, että mikäli Naton ja Venäjän välille tulee konflikti, ovat Suomi ja Ruotsi joka tapauksessa Venäjän iskujen kohteina, jottei Nato voisi käyttää maaperäämme hyökkäyksissä. Tässä tapahtuu looginen kuperkeikka.</p><p>Koko liittoutumattomuuden idea on, ettei kukaan voi käyttää Suomen maaperää, vaan sitä puolustetaan kaikkia tunkeutujia vastaan. Ruotsin kanssa liittoutuminen olisi järkevää, mutta liittoutumattomuus konfliktiherkkien maiden kanssa on lopulta ainoa tapa estää meitä joutumasta sotien osapuoleksi. Miksi Suomi haluaisi ehdoin tahdoin etulinjaan?</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi asia, josta ei aidosti keskustella valtamediassa, on Naton maailmanpoliittinen rooli &rdquo;demokratian puolustajana&rdquo;. Aika monta kertaa olen nähnyt keskustelun: &rdquo;ei meidän poikia pidä lähettää kuolemaan toisten öljysotiin&rdquo; - &rdquo;ei Irakissa sotinut Nato, vaan halukkaiden liittouma&rdquo;.</p><p>Natolla ei toki ole omaa armeijaa, vaan koko puolustusliitto on paperia, jota noudatetaan tai ei. Jos joku (iso) maa uskaltaa estää Natoa toimimasta, toteutetaan operaatio ilman sitä. Paine osallistua on kuitenkin kova &ndash; jos et ole nyt tukemassa Yhdysvaltoja, miksi Yhdysvallat tukisi sinua?</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvallat on luokkayhteiskunta, jossa ulkomaille kuolemaan lähetetään lähinnä köyhiä nuoria miehiä. Niin kauan kuin Suomessa on asevelvollisuusarmeija, koskettaa suomalaispoikien kohtalo koko väestöä. Suomi ei ole edes Tanska, jonka pojista Irakista on saapunut sinkkiarkuissa 7 ja Afganistanista 43. Myös Viro ja Norja ovat maksaneet Suomea kovemman hinnan Yhdysvaltain Lähi-idän politiikasta.</p><p>Jos eivät Venäjän toimet kestä päivänvaloa, eivät kestä Nato-maidenkaan teot. Irak, Syyria, Afganistan - maat joista meille tulee pakolaisia - ovat monimutkaisia vyyhtejä, joissa Yhdysvalloilla ja Natolla on sormensa syvällä pelissä. Irakin hyökkäystä perustelemaan keksityt joukkotuhoaseet ovat vain jäävuoren huippu.</p><p>Yhdysvallat tukee sekä avoimesti että salaa verisiä diktaattoreita ja jihadisteja silloin, kun niistä on hyötyä sille itselleen. Venäjä on tehnyt pienemmässä mittakaavassa samaa. Lähi-itä on täynnä aseita, öljyä ja rahaa, eikä yksikään osapuoli hae ensisijaisesti rauhaa. Nato-maa Turkki tukee epäsuorasti Daeshia (&rdquo;Isis&rdquo;) pommittamalla kurdeja, jotka jäävät aina uudelleen suurvaltojen etupiirisotien jalkoihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikea nähdä miten olisi moraalisesti oikein liittoutua yhdenkään suurvallan kanssa. Ollaan mieluummin rauhanrakentajia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Natoa kannattava eliitti on vuosikausia puhunut Natosta länsimaisena arvoyhteisönä. Kansalle jäsenyyttä on myyty Venäjän pelolla.

 

Venäjän toiminta lähialueillaan ei kestä päivänvaloa. Itse olen tutustunut läheisemmin Moldovaan, jota pidetään panttivankina jäätyneen konfliktin osana. Ukrainan ja Georgian tilanne on kaikille tuttu. Kun kansa on jakautunut, on Venäjän ollut helppo saada merkittävä osa ihmisistä puolelleen ja puuttua maiden sisäisiin asioihin. Tällaista ei ole näköpiirissä Suomessa tai Ruotsissa. Meillä vallassa ei ole ollut rikollisia lännen tukemia oligarkkeja, eikä kukaan kaipaa ulkopuolista puuttumista.

 

Nato-jäsenyyttä perustellaan sillä, että mikäli Naton ja Venäjän välille tulee konflikti, ovat Suomi ja Ruotsi joka tapauksessa Venäjän iskujen kohteina, jottei Nato voisi käyttää maaperäämme hyökkäyksissä. Tässä tapahtuu looginen kuperkeikka.

Koko liittoutumattomuuden idea on, ettei kukaan voi käyttää Suomen maaperää, vaan sitä puolustetaan kaikkia tunkeutujia vastaan. Ruotsin kanssa liittoutuminen olisi järkevää, mutta liittoutumattomuus konfliktiherkkien maiden kanssa on lopulta ainoa tapa estää meitä joutumasta sotien osapuoleksi. Miksi Suomi haluaisi ehdoin tahdoin etulinjaan?

 

Yksi asia, josta ei aidosti keskustella valtamediassa, on Naton maailmanpoliittinen rooli ”demokratian puolustajana”. Aika monta kertaa olen nähnyt keskustelun: ”ei meidän poikia pidä lähettää kuolemaan toisten öljysotiin” - ”ei Irakissa sotinut Nato, vaan halukkaiden liittouma”.

Natolla ei toki ole omaa armeijaa, vaan koko puolustusliitto on paperia, jota noudatetaan tai ei. Jos joku (iso) maa uskaltaa estää Natoa toimimasta, toteutetaan operaatio ilman sitä. Paine osallistua on kuitenkin kova – jos et ole nyt tukemassa Yhdysvaltoja, miksi Yhdysvallat tukisi sinua?

 

Yhdysvallat on luokkayhteiskunta, jossa ulkomaille kuolemaan lähetetään lähinnä köyhiä nuoria miehiä. Niin kauan kuin Suomessa on asevelvollisuusarmeija, koskettaa suomalaispoikien kohtalo koko väestöä. Suomi ei ole edes Tanska, jonka pojista Irakista on saapunut sinkkiarkuissa 7 ja Afganistanista 43. Myös Viro ja Norja ovat maksaneet Suomea kovemman hinnan Yhdysvaltain Lähi-idän politiikasta.

Jos eivät Venäjän toimet kestä päivänvaloa, eivät kestä Nato-maidenkaan teot. Irak, Syyria, Afganistan - maat joista meille tulee pakolaisia - ovat monimutkaisia vyyhtejä, joissa Yhdysvalloilla ja Natolla on sormensa syvällä pelissä. Irakin hyökkäystä perustelemaan keksityt joukkotuhoaseet ovat vain jäävuoren huippu.

Yhdysvallat tukee sekä avoimesti että salaa verisiä diktaattoreita ja jihadisteja silloin, kun niistä on hyötyä sille itselleen. Venäjä on tehnyt pienemmässä mittakaavassa samaa. Lähi-itä on täynnä aseita, öljyä ja rahaa, eikä yksikään osapuoli hae ensisijaisesti rauhaa. Nato-maa Turkki tukee epäsuorasti Daeshia (”Isis”) pommittamalla kurdeja, jotka jäävät aina uudelleen suurvaltojen etupiirisotien jalkoihin.

 

Vaikea nähdä miten olisi moraalisesti oikein liittoutua yhdenkään suurvallan kanssa. Ollaan mieluummin rauhanrakentajia.

]]>
10 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222625-pojat-sinkkiarkuissaan#comments Sun, 11 Sep 2016 14:06:00 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222625-pojat-sinkkiarkuissaan
Hallituksilla on eroa - Sateenkaaren ja oikeiston vertailu http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222294-hallituksilla-on-eroa-sateenkaaren-ja-oikeiston-vertailu <p>Sipilän oikeistohallitus on markkinoinut itseään aikaansaavana, erotuksena edellisiin hallituksiin, jotka joutuivat tekemään kompromisseja oikeiston ja vasemmiston välillä. Nyt kun hallitus on edennyt talousarvioissaan puoliväliin, voidaan tekemisiä verrata suoraan sateenkaarihallituksen kahteen ensimmäiseen budjettiin.</p><p>Ainakin rahassa mitattuna nykyisen hallituksen toimet ovat vaatimattomia sateenkaareen verrattuna. Lähinnä on juustohöylätty hyvinvointivaltiota ja peruttu omia lupauksia ja suunnitelmia. Kun sote-uudistuskin kaatunee, jää Sipilän hallituksen ainoaksi isommaksi teoksi kiky-sopimus, joka etenkin lyhyellä ajanjaksolla syventää työttömyyttä ja lisää velkaa. Osingonsaajat toki kiittävät.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Velka</strong></p><p>Sipilän oikeistohallitus lisää velkaantumista. Tätä me vasemmistossa olemme koko ajan ennustaneet &ndash; kun taloutta supistetaan elvyttämisen sijaan, kasvaa myös velka verotulojen pienentyessä ja sosiaalimenojen kasvaessa.</p><p>Velka kannattaisi ottaa työllisyyteen eikä työttömyyteen. Fiksu valtio investoi, kouluttaa ja rakentaa uutta silloin, kun on paljon työttömiä, eikä sen tarvitse kilpailla työvoimasta yritysten kanssa. Elvytys parantaa myös kotimaisten yritysten tilannetta kun talouden rattaat pyörivät.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pienituloiset ja palkansaajat</strong></p><p>Sateenkaarihallitus alensi pienimpien eläkkeiden, tukien ja palkkojen verotusta 220 miljoonalla.</p><p>Oikeistohallitus ei ole leikannut pienituloisimpien verotusta, eläkeläisille tosin on luvattu jotain täsmentämätöntä.</p><p>Sateenkaarihallitus teki suurimman sosiaaliturvauudistuksen yli 30 vuoteen ja korotti työttömän perusturvaa yli 150 eurolla ja toimeentulotukea yli 30 eurolla kuussa.</p><p>Oikeistohallitus leikkaa työttömiltä.</p><p>Palkansaajien verotusta sateenkaarihallitus leikkasi 300 miljoonalla pienituloisiin painottuen.</p><p>Oikeistohallitus leikkaa palkkaveroja jopa miljardilla, mutta yli puolet siitä on korvausta palkkojen pakkoleikkauksesta. Toisin sanoen oikeisto siirtää rahaa valtiolta yrityksille ja palkansaajien ostovoima ei eteenkään pienituloisilla parane.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pääomatulot</strong></p><p>Sateenkaarihallitus päätti kerätä yli 500 miljoonaa enemmän veroja muuttamalla pääomatuloveron osin progressiiviseksi ja korottamalla osinkojen verotusta (osinkojen osalta uudistusta vesitettiin myöhemmin yhteisöverouudistuksessa).</p><p>Oikeistohallitus nosti uutta ylempää veroluokkaa yhdellä prosenttiyksiköllä, joka tuottaa 34 miljoonaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suuret perinnöt</strong></p><p>Sateenkaarihallitus halusi kannustaa ahkeruuteen ja keventää ihmisten omasta työstä saatua verotusta. Kääntöpuolena pääomatuloverojen lisäksi korotettiin miljoonaperintöjen ja lahjojen verotusta.</p><p>Sipilän hallitus keventää perintöveroja suurten metsien ja yritysten omistajilta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sälää</strong></p><p>Hallitus toki tekee kaikkien hallitusten tavoin valtavan joukon erinäisiä pieniä asioita. Perussuomalaiset hehkuttavat, kuinka juppiveneet laitetaan verolle, mutta peräprutkuihin ei kosketa. Todellisuudessa mannersuomen busterit laitetaan verolle, mutta Ahvenanmaalla voi vähän hienommallakin veneellä ajella veroitta.</p><p>Samaan aikaan hehkutetaan uusien autojen veronalennusta, mutta jätetään kertomatta että auton omistamisen veroa korotetaan yhtä paljon ja ajamista päälle vielä lisää.</p><p>Tämä kaikki on kuitenkin nappikauppaa kokonaisuudessa. Isot teot puuttuvat oikeistolta.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustapuolue on ottanut hieman kohentuneita työttömyyslukuja omaksi ansiokseen, vaikka ekonomistien ja jopa hallituksen omien asiantuntijoiden mukaan hallituksen omat toimenpiteet ovat lähinnä heikentäneet työllisyyttä. Parkkikiekon värejä vapauttamalla talous ei nouse.</p><p>Sateenkaaren ja oikeistohallituksen välissä oli myös Stubbin leikkaushallitus, mutta se toimi vain lyhyen aikaa. Tietysti sen leikkauslinjaa maksetaan yhä työttömyyskuluissa, mutta rakenneuudistuksia siltä ei tainnut kukaan odottaakaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän oikeistohallitus on markkinoinut itseään aikaansaavana, erotuksena edellisiin hallituksiin, jotka joutuivat tekemään kompromisseja oikeiston ja vasemmiston välillä. Nyt kun hallitus on edennyt talousarvioissaan puoliväliin, voidaan tekemisiä verrata suoraan sateenkaarihallituksen kahteen ensimmäiseen budjettiin.

Ainakin rahassa mitattuna nykyisen hallituksen toimet ovat vaatimattomia sateenkaareen verrattuna. Lähinnä on juustohöylätty hyvinvointivaltiota ja peruttu omia lupauksia ja suunnitelmia. Kun sote-uudistuskin kaatunee, jää Sipilän hallituksen ainoaksi isommaksi teoksi kiky-sopimus, joka etenkin lyhyellä ajanjaksolla syventää työttömyyttä ja lisää velkaa. Osingonsaajat toki kiittävät.

 

Velka

Sipilän oikeistohallitus lisää velkaantumista. Tätä me vasemmistossa olemme koko ajan ennustaneet – kun taloutta supistetaan elvyttämisen sijaan, kasvaa myös velka verotulojen pienentyessä ja sosiaalimenojen kasvaessa.

Velka kannattaisi ottaa työllisyyteen eikä työttömyyteen. Fiksu valtio investoi, kouluttaa ja rakentaa uutta silloin, kun on paljon työttömiä, eikä sen tarvitse kilpailla työvoimasta yritysten kanssa. Elvytys parantaa myös kotimaisten yritysten tilannetta kun talouden rattaat pyörivät.

 

Pienituloiset ja palkansaajat

Sateenkaarihallitus alensi pienimpien eläkkeiden, tukien ja palkkojen verotusta 220 miljoonalla.

Oikeistohallitus ei ole leikannut pienituloisimpien verotusta, eläkeläisille tosin on luvattu jotain täsmentämätöntä.

Sateenkaarihallitus teki suurimman sosiaaliturvauudistuksen yli 30 vuoteen ja korotti työttömän perusturvaa yli 150 eurolla ja toimeentulotukea yli 30 eurolla kuussa.

Oikeistohallitus leikkaa työttömiltä.

Palkansaajien verotusta sateenkaarihallitus leikkasi 300 miljoonalla pienituloisiin painottuen.

Oikeistohallitus leikkaa palkkaveroja jopa miljardilla, mutta yli puolet siitä on korvausta palkkojen pakkoleikkauksesta. Toisin sanoen oikeisto siirtää rahaa valtiolta yrityksille ja palkansaajien ostovoima ei eteenkään pienituloisilla parane.

 

Pääomatulot

Sateenkaarihallitus päätti kerätä yli 500 miljoonaa enemmän veroja muuttamalla pääomatuloveron osin progressiiviseksi ja korottamalla osinkojen verotusta (osinkojen osalta uudistusta vesitettiin myöhemmin yhteisöverouudistuksessa).

Oikeistohallitus nosti uutta ylempää veroluokkaa yhdellä prosenttiyksiköllä, joka tuottaa 34 miljoonaa.

 

Suuret perinnöt

Sateenkaarihallitus halusi kannustaa ahkeruuteen ja keventää ihmisten omasta työstä saatua verotusta. Kääntöpuolena pääomatuloverojen lisäksi korotettiin miljoonaperintöjen ja lahjojen verotusta.

Sipilän hallitus keventää perintöveroja suurten metsien ja yritysten omistajilta.

 

Sälää

Hallitus toki tekee kaikkien hallitusten tavoin valtavan joukon erinäisiä pieniä asioita. Perussuomalaiset hehkuttavat, kuinka juppiveneet laitetaan verolle, mutta peräprutkuihin ei kosketa. Todellisuudessa mannersuomen busterit laitetaan verolle, mutta Ahvenanmaalla voi vähän hienommallakin veneellä ajella veroitta.

Samaan aikaan hehkutetaan uusien autojen veronalennusta, mutta jätetään kertomatta että auton omistamisen veroa korotetaan yhtä paljon ja ajamista päälle vielä lisää.

Tämä kaikki on kuitenkin nappikauppaa kokonaisuudessa. Isot teot puuttuvat oikeistolta.

 

Keskustapuolue on ottanut hieman kohentuneita työttömyyslukuja omaksi ansiokseen, vaikka ekonomistien ja jopa hallituksen omien asiantuntijoiden mukaan hallituksen omat toimenpiteet ovat lähinnä heikentäneet työllisyyttä. Parkkikiekon värejä vapauttamalla talous ei nouse.

Sateenkaaren ja oikeistohallituksen välissä oli myös Stubbin leikkaushallitus, mutta se toimi vain lyhyen aikaa. Tietysti sen leikkauslinjaa maksetaan yhä työttömyyskuluissa, mutta rakenneuudistuksia siltä ei tainnut kukaan odottaakaan.

]]>
14 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222294-hallituksilla-on-eroa-sateenkaaren-ja-oikeiston-vertailu#comments Kotimaa Sun, 04 Sep 2016 12:57:21 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222294-hallituksilla-on-eroa-sateenkaaren-ja-oikeiston-vertailu
Urheilujärjestöihin suursiivous http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221611-urheilujarjestoihin-suursiivous <p><strong>Valtio on jakanut Suomessa urheiluun poikkeuksellisen paljon rahaa</strong>, koska liikuntabudjetti koostuu kokonaan veikkausvoittovaroista. Kun kaikkialta muualta on leikattu, on urheilu ollut turvassa Veikkauksen tehdessä maailman mittakaavassa hämmästyttävän hyvää tulosta. Esimerkiksi kulttuuri saa veikkausvoittojen lisäksi myös verovaroja, jolloin hallitusten leikkaukset ovat kohdistuneet myös sinne.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eniten tällä vuosituhannella on kasvanut huippu-urheilun osuus.</strong> Huippu-urheilun suora tuki on jopa enemmän kuin Suomea isommassa ja rikkaammassa Ruotsissa. Toisaalta harrasteurheilusta on leikattu hyvinäkin vuosina, kun kunnat ovat nostaneet liikuntapaikkojen käytöstä perittäviä maksuja.</p><p>Vinouma johtuu siitä, että paikallisen harrasteurheilun tukeminen kuuluu pääosin kunnille, kun valtion tehtävä on tukea mm. valtakunnallisia järjestöjä ja huippu-urheilua. Poliitikot ovat valinneet helpon tien kaataa Veikkauksen yhä kasvavat voitot järjestöbyrokratian hyvältä kuulostaviin projekteihin, sen sijaan, että mietittäisiin parempia keinoja ohjata ne kentälle, missä urheilijat ja liikunnanharrastajatkin ovat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Samaan aikaan, kun huippu-urheilun rahoitus on kasvanut, paitsi suoraan, myös lajiliittojen kautta, ovat harrastamisen kustannukset nousseet rajusti.</strong> Vaikka Suomessa lapset harrastavat seuroissa paljon, heitetään nuoret pois kyydistä, joko liialla kilpahenkisyydellä tai nousevilla kustannuksilla. Suomi tippuu lasten liikunnan määrän huipputiloilta nuorten liikkumisen määrässä pohjalle.</p><p>Kustannukset eivät ole vain köyhimpien ongelma, keskiluokkaisissakin perheissä raha ajaa yhä useammin tekemään jotain muuta. Toivottavasti edes pelaamaan Pokemon Gota.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Silti huippu-urheilukin rämpii.</strong> Miljoonat eivät ole muuttuneet kansainväliseksi menestykseksi. Itse asiassa olympiamenestys näyttää tulevan yhä enemmän niistä lajeista ja niiltä urheilijoilta, jotka ovat olleet isojen tukien ulkopuolella. Jääkiekkomies Kummolan ajatus rahojen keskittämisestä vieläkin enemmän muutamaan lajiin siis vain pahentaisi tilannetta ennestään. Sitä paitsi kuka valitsisi jalustalle nostettavat lajit, kun sitä ei ole osattu tehdä tähänkään asti? Ajatellaan vaikkapa mäkihyppyä &ndash; lajia, jolla ei ole merkittävää harrastajapohjaa missään maailman maassa. Edes siinä ei enää menestytä, vaikka panostukset ovat olleet valtavia. Ei, vaikka huippu-urheilua johtaa mäkihyppymies Kojonkoski.</p><p>Miten toisten lajien suosiminen voitaisiin edes oikeudenmukaisesti&nbsp; tehdä? Jos nuoret haluavat pelata joukkueurheilulajeja, mitä järkeä on hakea kaikkein marginaalisimmat lajit, jotta mitalitaulukko näyttäisi paremmalta? Lisääkö se oikeasti suomalaisten hyvinvointia?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Edellinen oikeistohallitus (2007&ndash;2011) aloitti ministeri Wallinin johdolla huippu-urheilun muutostyön. </strong>Muutostyötä suunnittelemaan palkattiin viisihenkinen miesjoukko (kohun myötä mukaan saatiin myös nainen) yli kymppitonnin kuukausipalkoilla. Jättipalkkoihin tottuneessa urheilupomojen porukassa tämä ei sinänsä ollut ihmeellistä.</p><p>Ryhmälle annettiin peräti kaksi vuotta pohtia tarvittavaa muutosta. Kun hallitus vaihtui, tuli monille hätä käteen. Ryhmässä mukana ollut Korjus oli jo ehtinyt kertoa huippu-urheilulle luvatun jopa kymmeniä miljoonia aiempaa enemmän muutostyön seurauksena.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Uusi ministeri Arhinmäki linjasi kuitenkin, että rahaa tullaan jatkossa ohjaamaan nuorten liikuttamiseen ja harrasteliikunnan kustannusten alentamiseen.</strong> Koska HuMu-ryhmä oli jo työnsä loppusuoralla, ei ollut enää järkeä viheltää peliä kokonaan poikki. Sen sijaan annettiin selkeät ohjeet, että muutoksen pitää tarkoittaa valtion rahan aiempaa tehokkaampaa käyttöä, eikä resurssien siirtämistä muusta liikunnasta huippu-urheiluun.</p><p>Miljoonia maksaneen muutosryhmän työn lopputulosta arvosteltiin rajusti. En mene siihen tällä kertaa enempää, kuin totean, että siellä oli hyviäkin ehdotuksia. Ministeriössä käytiin läpi ne ehdotukset, joilla selkeästi saatiin lisää resursseja urheilijoiden arkeen ja valmennukseen. Erityisesti nuorten mahdollisuuteen opiskella ja harjoitella samaan aikaan panostettiin, joka on todella tärkeä asia paitsi urheilumenestyksen, myös urheilijoiden tulevan elämän kannalta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Humu-ryhmä ei saanut kaipaamiaan kymmeniä miljoonia,</strong> mutta kuitenkin vähän lisää valittuihin paikkoihin, joita kaikki pitivät tärkeinä urheilijoiden itsensä kannalta. Uusien rakenteiden ja johtoportaan määrä piti minimoida. Olympiakomitea palkkasi muutosryhmän jäsenenä olleen Kojonkosken johtamaan uutta huippu-urheilujärjestelmää. Kojonkoski ilmoitti, että huippu-urheilua mitataan tulosten perusteella ja viimeistään Riossa on tultava menestystä. &rdquo;Tulos tai ulos&rdquo;, hän sanoi. Valtion rahan vastineeksi Olympiakomitea lupasi kerätä paljon aiempaa enemmän yksityistä rahaa.</p><p>Yksityistä rahaa ei tullut. Suurella uholla sitä haalimaan palkattu Sulin on jo jättänyt tehtävänsä. On paljastunut että Olympiakomitea on rikkonut säätämiämme valtionavustussääntöjä, joissa esimerkiksi valtion tuella ei voi maksaa jättipalkkoja, vaan sellaisia voidaan maksaa ainoastaan yksityisellä varainhankinnalla. Toki kaikkia järjestöjä kannustetaan kohtuuteen myös &rdquo;oman&rdquo; rahansa käytössä. Olympiakomitealla on monopoli olympiaurheiluun ja lajiliitoilla omiin lajeihinsa, eikä jäsenistöltäkään kerättyä rahaa pitäisi voida käyttää johdon pröystäilyyn.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ei voi olla niin, että kaikki pakenevat vastuusta ja homma jatkuu kuten ennenkin</strong>. Huippu-urheilun muutos oli edellisen oikeistohallituksen suurin liikuntapoliittinen hanke. Ryhmässä olivat kokoomuksen kaupunginvaltuutettunakin toimineen Kojonkosken lisäksi keskustaa tälläkin hetkellä valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana edustava Korjus.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sain olla näköalapaikalla liikunnasta vastaavana erityisavustajana seuraavassa hallituksessa (2011&ndash;2014). </strong>Säädimme pikavauhtia uusia sääntöjä, joiden noudattamatta jättämistä pidän Olympiakomitealta törkeänä. Ministeri Grahn-Laasosen pitäisi välittömästi tutkia myös kaikki muut järjestöt, ettei vastaavaa ole muualla.</p><p>Siirsimme myös rahaa järjestöhallinnosta suoraan kentälle esimerkiksi kolminkertaistamalla liikkuvan koulun ja suoran seuratuen rahoitukset. Samalla seuratuen rakenne muutettiin kokonaan niin, että rahaa sai vain sellaiseen toimintaan, jonka kustannuksia alennettiin kaikkien ulottuville. Ehdoton yläraha harrastukselle oli 50 euroa kuukaudessa.</p><p>Päätimme myös rahoituksen kokonaisuudistuksesta, jonka ideana oli, että kaikki rahoitus, niin harraste- kuin huipputason, jaettaisiin selkeiden, avoimien ja mitattavien tulosten mukaan. Nykyaikana hallinto ei voi toimia enää perinteisen liikuntakentän &rdquo;maan tavan&rdquo; mukaan. Valitettavasti kokonaisuudistus jätettiin toteuttamatta kun Vasemmistoliitto heitettiin ulos hallituksesta 2014 keväällä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ministeri Grahn-Laasosella on nyt näytön paikka,</strong> uudistusta vaatii jo lähes koko valtion liikuntaneuvosto ylitse puoluerajojen. Grahn-Laasosen soisi kuuntelevan esimerkiksi liikuntaa ministeriön rahoilla syvällisesti tutkinutta nuorisotutkimusverkostoa, sen sijaan, että lähes kauttaaltaan hänen puoluetovereistaan koostuva urheilupomojen joukkue saa jatkaa kuin mitään tarvetta todelliselle muutokselle ei olisi.</p><p><br />[kuvat: Valtion Liikuntaneuvosto]</p> Valtio on jakanut Suomessa urheiluun poikkeuksellisen paljon rahaa, koska liikuntabudjetti koostuu kokonaan veikkausvoittovaroista. Kun kaikkialta muualta on leikattu, on urheilu ollut turvassa Veikkauksen tehdessä maailman mittakaavassa hämmästyttävän hyvää tulosta. Esimerkiksi kulttuuri saa veikkausvoittojen lisäksi myös verovaroja, jolloin hallitusten leikkaukset ovat kohdistuneet myös sinne.

 

Eniten tällä vuosituhannella on kasvanut huippu-urheilun osuus. Huippu-urheilun suora tuki on jopa enemmän kuin Suomea isommassa ja rikkaammassa Ruotsissa. Toisaalta harrasteurheilusta on leikattu hyvinäkin vuosina, kun kunnat ovat nostaneet liikuntapaikkojen käytöstä perittäviä maksuja.

Vinouma johtuu siitä, että paikallisen harrasteurheilun tukeminen kuuluu pääosin kunnille, kun valtion tehtävä on tukea mm. valtakunnallisia järjestöjä ja huippu-urheilua. Poliitikot ovat valinneet helpon tien kaataa Veikkauksen yhä kasvavat voitot järjestöbyrokratian hyvältä kuulostaviin projekteihin, sen sijaan, että mietittäisiin parempia keinoja ohjata ne kentälle, missä urheilijat ja liikunnanharrastajatkin ovat.

 

Samaan aikaan, kun huippu-urheilun rahoitus on kasvanut, paitsi suoraan, myös lajiliittojen kautta, ovat harrastamisen kustannukset nousseet rajusti. Vaikka Suomessa lapset harrastavat seuroissa paljon, heitetään nuoret pois kyydistä, joko liialla kilpahenkisyydellä tai nousevilla kustannuksilla. Suomi tippuu lasten liikunnan määrän huipputiloilta nuorten liikkumisen määrässä pohjalle.

Kustannukset eivät ole vain köyhimpien ongelma, keskiluokkaisissakin perheissä raha ajaa yhä useammin tekemään jotain muuta. Toivottavasti edes pelaamaan Pokemon Gota.

 

Silti huippu-urheilukin rämpii. Miljoonat eivät ole muuttuneet kansainväliseksi menestykseksi. Itse asiassa olympiamenestys näyttää tulevan yhä enemmän niistä lajeista ja niiltä urheilijoilta, jotka ovat olleet isojen tukien ulkopuolella. Jääkiekkomies Kummolan ajatus rahojen keskittämisestä vieläkin enemmän muutamaan lajiin siis vain pahentaisi tilannetta ennestään. Sitä paitsi kuka valitsisi jalustalle nostettavat lajit, kun sitä ei ole osattu tehdä tähänkään asti? Ajatellaan vaikkapa mäkihyppyä – lajia, jolla ei ole merkittävää harrastajapohjaa missään maailman maassa. Edes siinä ei enää menestytä, vaikka panostukset ovat olleet valtavia. Ei, vaikka huippu-urheilua johtaa mäkihyppymies Kojonkoski.

Miten toisten lajien suosiminen voitaisiin edes oikeudenmukaisesti  tehdä? Jos nuoret haluavat pelata joukkueurheilulajeja, mitä järkeä on hakea kaikkein marginaalisimmat lajit, jotta mitalitaulukko näyttäisi paremmalta? Lisääkö se oikeasti suomalaisten hyvinvointia?

 

Edellinen oikeistohallitus (2007–2011) aloitti ministeri Wallinin johdolla huippu-urheilun muutostyön. Muutostyötä suunnittelemaan palkattiin viisihenkinen miesjoukko (kohun myötä mukaan saatiin myös nainen) yli kymppitonnin kuukausipalkoilla. Jättipalkkoihin tottuneessa urheilupomojen porukassa tämä ei sinänsä ollut ihmeellistä.

Ryhmälle annettiin peräti kaksi vuotta pohtia tarvittavaa muutosta. Kun hallitus vaihtui, tuli monille hätä käteen. Ryhmässä mukana ollut Korjus oli jo ehtinyt kertoa huippu-urheilulle luvatun jopa kymmeniä miljoonia aiempaa enemmän muutostyön seurauksena.

 

Uusi ministeri Arhinmäki linjasi kuitenkin, että rahaa tullaan jatkossa ohjaamaan nuorten liikuttamiseen ja harrasteliikunnan kustannusten alentamiseen. Koska HuMu-ryhmä oli jo työnsä loppusuoralla, ei ollut enää järkeä viheltää peliä kokonaan poikki. Sen sijaan annettiin selkeät ohjeet, että muutoksen pitää tarkoittaa valtion rahan aiempaa tehokkaampaa käyttöä, eikä resurssien siirtämistä muusta liikunnasta huippu-urheiluun.

Miljoonia maksaneen muutosryhmän työn lopputulosta arvosteltiin rajusti. En mene siihen tällä kertaa enempää, kuin totean, että siellä oli hyviäkin ehdotuksia. Ministeriössä käytiin läpi ne ehdotukset, joilla selkeästi saatiin lisää resursseja urheilijoiden arkeen ja valmennukseen. Erityisesti nuorten mahdollisuuteen opiskella ja harjoitella samaan aikaan panostettiin, joka on todella tärkeä asia paitsi urheilumenestyksen, myös urheilijoiden tulevan elämän kannalta.

 

Humu-ryhmä ei saanut kaipaamiaan kymmeniä miljoonia, mutta kuitenkin vähän lisää valittuihin paikkoihin, joita kaikki pitivät tärkeinä urheilijoiden itsensä kannalta. Uusien rakenteiden ja johtoportaan määrä piti minimoida. Olympiakomitea palkkasi muutosryhmän jäsenenä olleen Kojonkosken johtamaan uutta huippu-urheilujärjestelmää. Kojonkoski ilmoitti, että huippu-urheilua mitataan tulosten perusteella ja viimeistään Riossa on tultava menestystä. ”Tulos tai ulos”, hän sanoi. Valtion rahan vastineeksi Olympiakomitea lupasi kerätä paljon aiempaa enemmän yksityistä rahaa.

Yksityistä rahaa ei tullut. Suurella uholla sitä haalimaan palkattu Sulin on jo jättänyt tehtävänsä. On paljastunut että Olympiakomitea on rikkonut säätämiämme valtionavustussääntöjä, joissa esimerkiksi valtion tuella ei voi maksaa jättipalkkoja, vaan sellaisia voidaan maksaa ainoastaan yksityisellä varainhankinnalla. Toki kaikkia järjestöjä kannustetaan kohtuuteen myös ”oman” rahansa käytössä. Olympiakomitealla on monopoli olympiaurheiluun ja lajiliitoilla omiin lajeihinsa, eikä jäsenistöltäkään kerättyä rahaa pitäisi voida käyttää johdon pröystäilyyn.

 

 

Ei voi olla niin, että kaikki pakenevat vastuusta ja homma jatkuu kuten ennenkin. Huippu-urheilun muutos oli edellisen oikeistohallituksen suurin liikuntapoliittinen hanke. Ryhmässä olivat kokoomuksen kaupunginvaltuutettunakin toimineen Kojonkosken lisäksi keskustaa tälläkin hetkellä valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana edustava Korjus.

 

Sain olla näköalapaikalla liikunnasta vastaavana erityisavustajana seuraavassa hallituksessa (2011–2014). Säädimme pikavauhtia uusia sääntöjä, joiden noudattamatta jättämistä pidän Olympiakomitealta törkeänä. Ministeri Grahn-Laasosen pitäisi välittömästi tutkia myös kaikki muut järjestöt, ettei vastaavaa ole muualla.

Siirsimme myös rahaa järjestöhallinnosta suoraan kentälle esimerkiksi kolminkertaistamalla liikkuvan koulun ja suoran seuratuen rahoitukset. Samalla seuratuen rakenne muutettiin kokonaan niin, että rahaa sai vain sellaiseen toimintaan, jonka kustannuksia alennettiin kaikkien ulottuville. Ehdoton yläraha harrastukselle oli 50 euroa kuukaudessa.

Päätimme myös rahoituksen kokonaisuudistuksesta, jonka ideana oli, että kaikki rahoitus, niin harraste- kuin huipputason, jaettaisiin selkeiden, avoimien ja mitattavien tulosten mukaan. Nykyaikana hallinto ei voi toimia enää perinteisen liikuntakentän ”maan tavan” mukaan. Valitettavasti kokonaisuudistus jätettiin toteuttamatta kun Vasemmistoliitto heitettiin ulos hallituksesta 2014 keväällä.

 

Ministeri Grahn-Laasosella on nyt näytön paikka, uudistusta vaatii jo lähes koko valtion liikuntaneuvosto ylitse puoluerajojen. Grahn-Laasosen soisi kuuntelevan esimerkiksi liikuntaa ministeriön rahoilla syvällisesti tutkinutta nuorisotutkimusverkostoa, sen sijaan, että lähes kauttaaltaan hänen puoluetovereistaan koostuva urheilupomojen joukkue saa jatkaa kuin mitään tarvetta todelliselle muutokselle ei olisi.


[kuvat: Valtion Liikuntaneuvosto]

]]>
16 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221611-urheilujarjestoihin-suursiivous#comments Urheilu Mon, 22 Aug 2016 08:36:44 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221611-urheilujarjestoihin-suursiivous
Hyvää vappua! http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216344-hyvaa-vappua <p>Tänä vappuna sain puhua Kotkassa yhdessä sosialidemokraattien puheenjohtajan Antti Rinteen kanssa. Sää oli upea ja tilaisuus hieno. Kotkansaaren läpi marssimisen jälkeen Sibeliuksen puistoon kokoontunut iso yleisö kuuli puheiden lisäksi sekä upeaa duoa Ellaa &amp; Tonya, että perinteisempää soittokuntaa.</p> <p>Alla puheeni jälkikäteen lisättyjen väliotsikkojen kera.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><u><strong>Vappu on sekä työväen juhlapäivä, että mielen osoittamisen päivä</strong></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>Hyvään vappuun kuuluu sekä ilo keväästä ja työväenliikkeen saavutuksista, että toivo ja vaatimukset paremmasta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tänäkin vappuna voimme juhlia ylpeästi työväenliikkeen saavutuksia. Suomi muuttui demokraattiseksi sivistysvaltioksi ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen vasemmiston ponnistelujen ansiosta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Inhimilliset työolot ja työajat, elämiseen riittävät palkat, lämpimät asunnot, terveydenhoito ja koko kansan kouluttaminen eivät olleet itsestään selviä asioita vielä siinä Kotkassa, jossa isovanhempani elivät.</p> <p>&nbsp;</p> <p>On hyvä muistaa, ettei nykyinen hyvinvointi ole tullut itsestään, eikä se säily itsestään. Parannettavaakin on yhä. Vaikka nykysuomessa duunarin lapsesta voi tulla melkein mitä tahansa, periytyvät rikkaus ja köyhyys yhä meilläkin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><u><strong>Hallitus aiheuttaa massatyöttömyyden</strong></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>Valitettavasti tänä vappuna näkymä paremmasta huomisesta on piilossa. Yhä useammalle suomalaiselle vappu tai mikään muukaan päivä ei ole juhlan paikka. Työttömyys on järkyttävällä tasolla ja hallitus vain pahentaa tilannetta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun hallitus leikkaa pienituloisilta ja pakottaa esimerkiksi yliopistot, vanhainkodit ja kunnat vähentämään työntekijöitä, pienenee suomalaisten ostovoima. Ostovoiman lasku pakottaa myös kotimaassa toimivat yritykset vähentämään työntekijöitä ja kierre on valmis. Työttömyyden seurauksena verotulot putoavat, sosiaalikulut lisääntyvät ja velka kasvaa. Sitten vaaditaan taas uusia leikkauksia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomella ei olisi varaa hukata yhdenkään ihmisen panosta. Työttömyys maksaa valtiolle suoraan yhtä paljon kuin otamme velkaa. Eniten työttömyys maksaa tietysti työttömille itselleen ja kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Pörssin suuria vientiyrityksiä työttömyys ei juuri haittaa, tänä vuonna tehdään ennätyksellisiä voittoja omistajille. Ja mikäs on tehdessä, kun Suomessa on pohjoismaiden pienimmät palkat, joita hallitus haluaa painaa yhä alemmas.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Sipilä, Soini ja Stubb ottavat tänä vuonna enemmän velkaa kuin viime vuonna otettiin</strong>. Pitäisi vihdoin nähdä, ettei Suomi voi nousta hyvinvointivaltiota leikkaamalla. Ainoastaan työpaikkoja elvyttämällä voidaan velkaantuminenkin saada kuriin. Suomi velkaantuu joka tapauksessa lähivuosina, koska Nokian raunioille syntyy tuskallisen hitaasti uutta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Talouspoliittisesti järkevintä on ottaa velka työpaikkojen luomiseen, kouluttautumiseen ja tulevaisuuden investointeihin, ei työttömyyteen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><u><strong>Yhtä äärimmäistä hallitusta kuin meillä nyt on, joutuu etsimään aina 1930-luvulta asti</strong></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomella on radikaalimpi hallitus kuin kertaakaan sitten 1930-luvun. Monelta oman ikäpolveni nuorelta tulevaisuuden vienyt Ahon hallitus kenties leikkasi vielä kipeämmin kuin nykyinen, mutta edes silloin ei yritetty yhtiöittää ja yksityistää valtaosaa yhteisistä palveluistamme ja omaisuudestamme.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hallituksen sote-päätös on niin hurja, että sitä on vaikea uskoa todeksi. He todella aikovat yhtiöittää kaikki Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut. Vastaavaa järjestelmää ei ole missään maailmassa. Hallitus haluaa ulottaa markkinakilpailun ja yksityisen voitonteon kaikkialle, myös sinne, minne se ei mitenkään sovi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sote-uudistukseen lähdettiin, koska kaikki puolueet olivat yhtä mieltä, että suomalainen terveydenhoito pitää peruskorjata &ndash; monessa paikassa jonot ovat kohtuuttoman pitkiä ja kustannukset nousevat silti. Terveysasemien ja erikoissairaanhoidon välillä on usein muuri, jonka ylittäminen on vaikeaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sen sijaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisi korjattu asiantuntijalausuntojen pohjalta kuntoon, päätti oikeistohallitus tehdä todellisen vallankumouksen. Keskusta lahjoitti kokoomuksen taustalla olevalle rahaeliitille 20 miljardin bisneksen, saadakseen lehmänkaupassa maakuntahallintoa juuri itselleen sopivan määrän. Hallituksen jeesmiehet - perussuomalaiset - saivat lähinnä pitää kansanedustajapaikkansa ilman pelkoa uusista vaaleista.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jos ajatus koko sote-sektorin yhtiöittämisestä kuulostaa hullulta, niin tästä maailmasta ei ole myöskään liikenneministeri Bernerin tavoite siirtää koko tieverkko ja rautatiet yhtiöihin. Tarkoituksena on näin haalia yksityisiä investoijia, koska tiet ovat huonossa kunnossa ja Suomi kaipaa kipeästi elvytystä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Oikeiston mallilla saamme kyllä sijoittajille luvattua varmaa tuottoa vastaan rahaa, mutta ihan samanlaisia euroja valtio saisi pankista tällä hetkellä jopa negatiivisella korolla! Miten voi politiikkaan siirtyneillä yritysjohtajilla olla näin huono laskupää? Kenen etua ajaa ministeri, joka investoi mieluummin kalliilla veroparatiisirahalla kuin kiinteästi korottomalla turvallisella velalla?</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><u><strong>Ideologia on sumentanut oikeiston järjen</strong></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>Vasemmistoliitto lähti hallituksesta, kun työttömyysturvasta ja eläkkeistä päätettiin viime kaudella leikata. Vähemmälle huomiolle jäi, että Stubbin hallitus silloin myös kolminkertaisti valtionomaisuuden myynnin yli miljardiin. <strong>Suomi siis myy korkeasti tuottavaa omaisuutta pois vähentääkseen nollakorkoista lainaa</strong>. Valitettavasti nämä virheet olivat pientä sen rinnalla, mitä nyt suunnitellaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Kyseessä onkin paitsi oikeiston sokea ideologinen tarve ajaa hyvinvointivaltio alas, myös samanlainen luova kirjanpito, mitä Kreikkaa hallinneet puolueet harrastivat vuosikausia.</strong> Velat ja omaisuus siirrettiin maton alle piiloon erilaisilla järjestelyillä. Paperilla näytti pitkään hyvältä, mutta kalliiksi tuli.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hallitus puolustautuu sillä, että yhtiöittäminen ei välttämättä tarkoita yksityistämistä. Mutta mitä hyötyä on siitä, että julkista palvelua tai omaisuutta hallitaan yhtiöstä suoran omistuksen sijaan?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kun päätöksenteko siirtyy pois kansan valitsemilta edustajilta Anne Bernerin, Lenita Toivakan ja Juha Sipilän kaltaisille upporikkaille ja hallitusammattilaisille, poistuu oikeistolle kiusallinen demokratia ja sen edellyttämä julkinen päätöksenteko. Tilalle tulee vaalirahoittajien ja eliitin etu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Luulisi, että esimerkiksi sähköverkkojen myynneistä olisi jo opittu. Sitäkin vastaan Vasemmistoliitto jäi äänestyksessä yksin. &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mutta ei. Metsähallitus ja sen hallinnassa oleva kansallisomaisuutemme päätettiin jo yhtiöittää, vaikka olimme vasta yhdessä sosialidemokraattien kanssa torpanneet hankkeen edellisessä hallituksessa. Asiaa perusteltiin EU:n komission pakottamisella, aivan kuin soten yhtiöittämistäkin. Mutta ei EU ole Suomea mihinkään pakottanut, tämän vahvisti komissio itse Merja Kyllösen tehtyä asiasta kirjallisen kysymyksen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><u><strong>Oikeisto valehtelee mennessään EU:n selän taa</strong></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>EU-pakoilla on perusteltu valheellisesti paljon muutakin. Esimerkiksi omaisuuden piilottamista hallintarekistereihin. Vaikka vasemmistoliitto yhdessä vihreiden kanssa taisteli Suomelle oikeuden vaatia jatkossakin suoraa avointa omistusta, yrittää Stubb yhä takaoven kautta ujuttaa hallintarekisteriä veronkiertäjien käytettäväksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ei ole mikään salaisuus, että hallintarekistereiden mahdollistaminen on ollut erityisesti Björn Wahlroosin ja Nordean projekti. Pitääkin kysyä, ketä Stubb valtionvarainministerinä edustaa - Wahlroosia ja muita veropakolaisia vai Suomen kansaa?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Oikeistohallituksemme jatkaa sitä pitkäaikaista sumutusta, jossa oikeistolainen politiikka kuvataan käytännöllisenä ja vastuullisena, ja vasemmistolainen politiikka ideologisena haihatteluna. Tämä uskomus on lyönyt läpi myös valtamedian uutisissa, vaikka viimeistään nyt luulisi kaikkien näkevän propagandan taakse.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><u><strong>Vasemmistosta uskottava vaihtoehto tyhjille brändeille</strong></u></p> <p>&nbsp;</p> <p>Vasemmisto on epäonnistunut kertomaan ihmisille tilanteesta. Tarpeeksi moni ei usko, että me tarjoaisimme toisaalta toteuttamiskelpoisen ja toisaalta erilaisen vaihtoehdon.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Samaan aikaan kun rahaeliitin etuja ajavat keskusta ja kokoomus ovat onnistuneet markkinoimaan itsensä markkinatalouden osaajina, on hallituksen kolmas puolue perussuomalaiset markkinoinut itseään suoraselkäisenä kansan äänenä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hallituspuolueille rakennettu imago onkin kaikkien aikojen huijaus. Suomen kansa maksaa kovan hinnan siitä, että Soini saa jatkaa poliittista pakolaisuuttaan Finnairin bisnesluokassa. Perussuomalaisilla on vain kaksi varsinaista saavutusta. Autojen omistajien verotusta kiristettiin, jotta kalliiden uusien autojen ostamisen veroa saatiin laskettua. Iso osa alennuksesta valuu vieläpä ulkomaisille autotehtaille.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Perussuomalaiset ovat pitäneet suurena saavutuksena myös kehitysyhteistyöhön tehtyjä muutoksia. Totta on, että jatkossa Suomen tuesta esimerkiksi lasten koulutukseen leikataan iso osa. Rahaa tullaan siirtämään aiempaa enemmän Finnfundille, joka tukee esimerkiksi luksushotellien rakentamista ja muuta kyseenalaista kehitysyhteistyön nimissä kulkevaa bisnestä. Tämä toki sopii täydellisesti hallituksen ideologiseen linjaan. Soini tukee mieluummin gepardihattuista eliittiä, kuin köyhien lasten kouluttamista.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><u><strong>Yhteenveto</strong></u></p> <p>&nbsp;</p> <ul><li>Yhteisen omaisuutemme sekä palveluiden yksityistäminen ja piilottaminen yhtiöihin pois demokraattisesta hallinnasta</li><li>Työntekijöiden pakottaminen palkattomaan lisätyöhön ja ay-liikkeen kansainvälisissä sopimuksissa turvattujen oikeuksien romuttaminen</li><li>Veronkierron helpottaminen ja veronalennukset yritysten perijöille ja metsänomistajille</li></ul> <p>ovat hallituksen pyrkimyksiä, <strong>joita ei pidä hyväksyä missään tapauksessa</strong>. <strong>Ne osoittavat, että hallitukselle tärkeintä ei ole Suomen nostaminen lamasta, vaan yhä suurempien rahamäärien siirto niille, joilla jo valmiiksi on eniten.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Työväenliike osoitti syksyllä voimaansa hallituksen pakkolakisuunnitelmia vastaan ja hallituksessa jo tiedetään, ettei ihan mikä tahansa mene läpi. Tästä vapusta on hyvä aloittaa kamppailu, jonka tavoitteena voi olla vain joko hallituksen linjan muuttaminen, tai hallituksen kaataminen ja uudet vaalit. Suomi on pelastettava ennen kuin on myöhäistä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hyvät ystävät, hyvät toverit,</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nautitaan alkavasta kesästä ja toivotaan että &rdquo;iso termostaatti&rdquo; on säädetty hyvin. Samalla tehdään kaikki sen eteen, että Suomi-laivaan saadaan täyskäännös kohti hyvinvoivaa ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Hyvää punaista ja vihreää vappua!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänä vappuna sain puhua Kotkassa yhdessä sosialidemokraattien puheenjohtajan Antti Rinteen kanssa. Sää oli upea ja tilaisuus hieno. Kotkansaaren läpi marssimisen jälkeen Sibeliuksen puistoon kokoontunut iso yleisö kuuli puheiden lisäksi sekä upeaa duoa Ellaa & Tonya, että perinteisempää soittokuntaa.

Alla puheeni jälkikäteen lisättyjen väliotsikkojen kera.

 

 

Vappu on sekä työväen juhlapäivä, että mielen osoittamisen päivä

 

Hyvään vappuun kuuluu sekä ilo keväästä ja työväenliikkeen saavutuksista, että toivo ja vaatimukset paremmasta.

 

Tänäkin vappuna voimme juhlia ylpeästi työväenliikkeen saavutuksia. Suomi muuttui demokraattiseksi sivistysvaltioksi ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen vasemmiston ponnistelujen ansiosta.

 

Inhimilliset työolot ja työajat, elämiseen riittävät palkat, lämpimät asunnot, terveydenhoito ja koko kansan kouluttaminen eivät olleet itsestään selviä asioita vielä siinä Kotkassa, jossa isovanhempani elivät.

 

On hyvä muistaa, ettei nykyinen hyvinvointi ole tullut itsestään, eikä se säily itsestään. Parannettavaakin on yhä. Vaikka nykysuomessa duunarin lapsesta voi tulla melkein mitä tahansa, periytyvät rikkaus ja köyhyys yhä meilläkin.

 

 

Hallitus aiheuttaa massatyöttömyyden

 

Valitettavasti tänä vappuna näkymä paremmasta huomisesta on piilossa. Yhä useammalle suomalaiselle vappu tai mikään muukaan päivä ei ole juhlan paikka. Työttömyys on järkyttävällä tasolla ja hallitus vain pahentaa tilannetta.

 

Kun hallitus leikkaa pienituloisilta ja pakottaa esimerkiksi yliopistot, vanhainkodit ja kunnat vähentämään työntekijöitä, pienenee suomalaisten ostovoima. Ostovoiman lasku pakottaa myös kotimaassa toimivat yritykset vähentämään työntekijöitä ja kierre on valmis. Työttömyyden seurauksena verotulot putoavat, sosiaalikulut lisääntyvät ja velka kasvaa. Sitten vaaditaan taas uusia leikkauksia.

 

Suomella ei olisi varaa hukata yhdenkään ihmisen panosta. Työttömyys maksaa valtiolle suoraan yhtä paljon kuin otamme velkaa. Eniten työttömyys maksaa tietysti työttömille itselleen ja kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Pörssin suuria vientiyrityksiä työttömyys ei juuri haittaa, tänä vuonna tehdään ennätyksellisiä voittoja omistajille. Ja mikäs on tehdessä, kun Suomessa on pohjoismaiden pienimmät palkat, joita hallitus haluaa painaa yhä alemmas.

 

Sipilä, Soini ja Stubb ottavat tänä vuonna enemmän velkaa kuin viime vuonna otettiin. Pitäisi vihdoin nähdä, ettei Suomi voi nousta hyvinvointivaltiota leikkaamalla. Ainoastaan työpaikkoja elvyttämällä voidaan velkaantuminenkin saada kuriin. Suomi velkaantuu joka tapauksessa lähivuosina, koska Nokian raunioille syntyy tuskallisen hitaasti uutta.

 

Talouspoliittisesti järkevintä on ottaa velka työpaikkojen luomiseen, kouluttautumiseen ja tulevaisuuden investointeihin, ei työttömyyteen.

 

 

Yhtä äärimmäistä hallitusta kuin meillä nyt on, joutuu etsimään aina 1930-luvulta asti

 

Suomella on radikaalimpi hallitus kuin kertaakaan sitten 1930-luvun. Monelta oman ikäpolveni nuorelta tulevaisuuden vienyt Ahon hallitus kenties leikkasi vielä kipeämmin kuin nykyinen, mutta edes silloin ei yritetty yhtiöittää ja yksityistää valtaosaa yhteisistä palveluistamme ja omaisuudestamme.

 

Hallituksen sote-päätös on niin hurja, että sitä on vaikea uskoa todeksi. He todella aikovat yhtiöittää kaikki Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut. Vastaavaa järjestelmää ei ole missään maailmassa. Hallitus haluaa ulottaa markkinakilpailun ja yksityisen voitonteon kaikkialle, myös sinne, minne se ei mitenkään sovi.

 

Sote-uudistukseen lähdettiin, koska kaikki puolueet olivat yhtä mieltä, että suomalainen terveydenhoito pitää peruskorjata – monessa paikassa jonot ovat kohtuuttoman pitkiä ja kustannukset nousevat silti. Terveysasemien ja erikoissairaanhoidon välillä on usein muuri, jonka ylittäminen on vaikeaa.

 

Sen sijaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisi korjattu asiantuntijalausuntojen pohjalta kuntoon, päätti oikeistohallitus tehdä todellisen vallankumouksen. Keskusta lahjoitti kokoomuksen taustalla olevalle rahaeliitille 20 miljardin bisneksen, saadakseen lehmänkaupassa maakuntahallintoa juuri itselleen sopivan määrän. Hallituksen jeesmiehet - perussuomalaiset - saivat lähinnä pitää kansanedustajapaikkansa ilman pelkoa uusista vaaleista.

 

Jos ajatus koko sote-sektorin yhtiöittämisestä kuulostaa hullulta, niin tästä maailmasta ei ole myöskään liikenneministeri Bernerin tavoite siirtää koko tieverkko ja rautatiet yhtiöihin. Tarkoituksena on näin haalia yksityisiä investoijia, koska tiet ovat huonossa kunnossa ja Suomi kaipaa kipeästi elvytystä.

 

Oikeiston mallilla saamme kyllä sijoittajille luvattua varmaa tuottoa vastaan rahaa, mutta ihan samanlaisia euroja valtio saisi pankista tällä hetkellä jopa negatiivisella korolla! Miten voi politiikkaan siirtyneillä yritysjohtajilla olla näin huono laskupää? Kenen etua ajaa ministeri, joka investoi mieluummin kalliilla veroparatiisirahalla kuin kiinteästi korottomalla turvallisella velalla?

 

 

Ideologia on sumentanut oikeiston järjen

 

Vasemmistoliitto lähti hallituksesta, kun työttömyysturvasta ja eläkkeistä päätettiin viime kaudella leikata. Vähemmälle huomiolle jäi, että Stubbin hallitus silloin myös kolminkertaisti valtionomaisuuden myynnin yli miljardiin. Suomi siis myy korkeasti tuottavaa omaisuutta pois vähentääkseen nollakorkoista lainaa. Valitettavasti nämä virheet olivat pientä sen rinnalla, mitä nyt suunnitellaan.

 

Kyseessä onkin paitsi oikeiston sokea ideologinen tarve ajaa hyvinvointivaltio alas, myös samanlainen luova kirjanpito, mitä Kreikkaa hallinneet puolueet harrastivat vuosikausia. Velat ja omaisuus siirrettiin maton alle piiloon erilaisilla järjestelyillä. Paperilla näytti pitkään hyvältä, mutta kalliiksi tuli.

 

Hallitus puolustautuu sillä, että yhtiöittäminen ei välttämättä tarkoita yksityistämistä. Mutta mitä hyötyä on siitä, että julkista palvelua tai omaisuutta hallitaan yhtiöstä suoran omistuksen sijaan?

 

Kun päätöksenteko siirtyy pois kansan valitsemilta edustajilta Anne Bernerin, Lenita Toivakan ja Juha Sipilän kaltaisille upporikkaille ja hallitusammattilaisille, poistuu oikeistolle kiusallinen demokratia ja sen edellyttämä julkinen päätöksenteko. Tilalle tulee vaalirahoittajien ja eliitin etu.

 

Luulisi, että esimerkiksi sähköverkkojen myynneistä olisi jo opittu. Sitäkin vastaan Vasemmistoliitto jäi äänestyksessä yksin.  

 

Mutta ei. Metsähallitus ja sen hallinnassa oleva kansallisomaisuutemme päätettiin jo yhtiöittää, vaikka olimme vasta yhdessä sosialidemokraattien kanssa torpanneet hankkeen edellisessä hallituksessa. Asiaa perusteltiin EU:n komission pakottamisella, aivan kuin soten yhtiöittämistäkin. Mutta ei EU ole Suomea mihinkään pakottanut, tämän vahvisti komissio itse Merja Kyllösen tehtyä asiasta kirjallisen kysymyksen.

 

 

Oikeisto valehtelee mennessään EU:n selän taa

 

EU-pakoilla on perusteltu valheellisesti paljon muutakin. Esimerkiksi omaisuuden piilottamista hallintarekistereihin. Vaikka vasemmistoliitto yhdessä vihreiden kanssa taisteli Suomelle oikeuden vaatia jatkossakin suoraa avointa omistusta, yrittää Stubb yhä takaoven kautta ujuttaa hallintarekisteriä veronkiertäjien käytettäväksi.

 

Ei ole mikään salaisuus, että hallintarekistereiden mahdollistaminen on ollut erityisesti Björn Wahlroosin ja Nordean projekti. Pitääkin kysyä, ketä Stubb valtionvarainministerinä edustaa - Wahlroosia ja muita veropakolaisia vai Suomen kansaa?

 

Oikeistohallituksemme jatkaa sitä pitkäaikaista sumutusta, jossa oikeistolainen politiikka kuvataan käytännöllisenä ja vastuullisena, ja vasemmistolainen politiikka ideologisena haihatteluna. Tämä uskomus on lyönyt läpi myös valtamedian uutisissa, vaikka viimeistään nyt luulisi kaikkien näkevän propagandan taakse.

 

 

Vasemmistosta uskottava vaihtoehto tyhjille brändeille

 

Vasemmisto on epäonnistunut kertomaan ihmisille tilanteesta. Tarpeeksi moni ei usko, että me tarjoaisimme toisaalta toteuttamiskelpoisen ja toisaalta erilaisen vaihtoehdon.

 

Samaan aikaan kun rahaeliitin etuja ajavat keskusta ja kokoomus ovat onnistuneet markkinoimaan itsensä markkinatalouden osaajina, on hallituksen kolmas puolue perussuomalaiset markkinoinut itseään suoraselkäisenä kansan äänenä.

 

Hallituspuolueille rakennettu imago onkin kaikkien aikojen huijaus. Suomen kansa maksaa kovan hinnan siitä, että Soini saa jatkaa poliittista pakolaisuuttaan Finnairin bisnesluokassa. Perussuomalaisilla on vain kaksi varsinaista saavutusta. Autojen omistajien verotusta kiristettiin, jotta kalliiden uusien autojen ostamisen veroa saatiin laskettua. Iso osa alennuksesta valuu vieläpä ulkomaisille autotehtaille.

 

Perussuomalaiset ovat pitäneet suurena saavutuksena myös kehitysyhteistyöhön tehtyjä muutoksia. Totta on, että jatkossa Suomen tuesta esimerkiksi lasten koulutukseen leikataan iso osa. Rahaa tullaan siirtämään aiempaa enemmän Finnfundille, joka tukee esimerkiksi luksushotellien rakentamista ja muuta kyseenalaista kehitysyhteistyön nimissä kulkevaa bisnestä. Tämä toki sopii täydellisesti hallituksen ideologiseen linjaan. Soini tukee mieluummin gepardihattuista eliittiä, kuin köyhien lasten kouluttamista.

 

 

Yhteenveto

 

  • Yhteisen omaisuutemme sekä palveluiden yksityistäminen ja piilottaminen yhtiöihin pois demokraattisesta hallinnasta
  • Työntekijöiden pakottaminen palkattomaan lisätyöhön ja ay-liikkeen kansainvälisissä sopimuksissa turvattujen oikeuksien romuttaminen
  • Veronkierron helpottaminen ja veronalennukset yritysten perijöille ja metsänomistajille

ovat hallituksen pyrkimyksiä, joita ei pidä hyväksyä missään tapauksessa. Ne osoittavat, että hallitukselle tärkeintä ei ole Suomen nostaminen lamasta, vaan yhä suurempien rahamäärien siirto niille, joilla jo valmiiksi on eniten.

 

 

Työväenliike osoitti syksyllä voimaansa hallituksen pakkolakisuunnitelmia vastaan ja hallituksessa jo tiedetään, ettei ihan mikä tahansa mene läpi. Tästä vapusta on hyvä aloittaa kamppailu, jonka tavoitteena voi olla vain joko hallituksen linjan muuttaminen, tai hallituksen kaataminen ja uudet vaalit. Suomi on pelastettava ennen kuin on myöhäistä.

 

Hyvät ystävät, hyvät toverit,

 

Nautitaan alkavasta kesästä ja toivotaan että ”iso termostaatti” on säädetty hyvin. Samalla tehdään kaikki sen eteen, että Suomi-laivaan saadaan täyskäännös kohti hyvinvoivaa ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Hyvää punaista ja vihreää vappua!

]]>
5 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216344-hyvaa-vappua#comments Sun, 01 May 2016 14:31:49 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216344-hyvaa-vappua
Kepu sai 18 maakuntaa, kokoomus 20 miljardin bisneksen http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214993-kepu-sai-18-maakuntaa-kokoomus-20-miljardin-bisneksen <p>Tänään julkistettiin hallituksen tähän asti vaarallisin päätös. Kokoomus suostui keskustan vaatimaan 18 sote-alueen malliin sillä ehdolla, että koko maan sosiaali- ja terveyspalvelut yhtiöitetään. Suora demokraattinen kontrolli palveluiden järjestämisessä lakkaa ja siirrytään valtavaan tilaaja-tuottaja-koneistoon.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tilaaja-tuottaja-malli</strong></p><p>Tilaaja-tuottaja-mallin tarkoitus on markkinoistaa kaikki julkiset palvelut. Siinä luodaan massiivinen ostajien ja myyjien byrokratia, jotta palveluiden demokraattisesta ohjauksesta päästään niiden hintaohjaukseen ja tuotannon yksityistäminen on helppoa.</p><p>Suomessa osa kaupungeista on kokeillut tilaaja-tuottajamalleja. Malli on epäonnistunut kaikkialla. Oulussa kaikki puolueet, jopa mallin halunnut oikeisto, äänestivät siitä luopumisen puolesta. Myös Tampere on päättänyt luopua mallista, joka tuhlaa verovaroja turhaan byrokratiaan.</p><p>Kokoomukselle kyseessä on ideologinen voitto, koska yksityisten tuottajien bisnes kasvaa. Suomen kansalle kyseessä on tappio, koska kiireellisesti tarvittavien uusien hoitajien ja lääkäreiden sijaan aletaankin palkata byrokraatteja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yhtiöittäminen</strong></p><p>Kun jonkun julkisen palvelun hallinta siirretään pois kunnan tai valtion organisaatiosta yhtiöön, menetetään sen suora demokraattinen kontrolli. Vantaalaisena kunnallispoliitikkona olen törmännyt valitettavan moneen tapaukseen.</p><p>Taloudellisesti suurin pommi Vantaalla on osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, josta kuntalaisia edustavalle valtuustolle ei kerrota käytännössä mitään. Ilmeisesti meille on tulossa parhaimmassakin tapauksessa miljoonien tappiot.</p><p>Härskein esimerkki on kuitenkin pienimuotoisempi. Viime talvella kävi ilmi, että Myyrmäen liikuntapaikkoja hallinnoivasta yhtiöstä oli jaettu kymmeniä tuhansia euroja lähipiirille, maksettu tuhansien eurojen alkoholitarjoiluja, järjestetty kalliita matkoja jne. Tämä ei olisi koskaan ollut mahdollista ilman salailun mahdollistavaa yhtiömuotoa.</p><p>Mitä käy kuntien terveyspalveluiden omalle tuotannolle kun ne yhtiöitetään? Ainakin kuntalaisten valitsemien edustajien mahdollisuus vaikuttaa ja valvoa toimintaa minimoidaan, ja ylätasolle luodaan kovapalkkainen johtajien ja hallitusten eliitti.</p><p>Julkisen palvelun yhtiöittäminen on aina huono idea. Sähkölaitoksen kohdalla se on nykyään välttämätöntä. Liikuntapaikkojen tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla se kertoo täydellisestä ymmärryksen puutteesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa </strong></p><p>Lähes kolmasosa suomalaisista asuu jo Uudellamaalla, ja sote-ratkaisun on toimittava myös täällä. Pääkaupunkiseudun kokoomuslaiset johtavat ovat käyttäytyneet kuin takahikiän kyläpäälliköt. Espoo halusi ensin järjestää kaiken itse ja Helsinki sekä Vantaa oman pääkaupunkiseudun järjestämisalueen. Hallituksen tiedotuksen mukaan pääkaupunkiseudulle ollaan nyt tekemässä erillisratkaisu.</p><p>Meille vantaalaisille on tavallaan aika sama onko Hanko tai Loviisa osa samaa aluetta. Hangolle ja Loviisalle asialla on valtava merkitys. Hyvinkäällä, Porvoolla tai Lohjalla ei ole keskenään mitään muuta yhteistä, kuin etäisyys Helsingistä. Hallitus on synnyttämässä entisten maalaiskuntien kaltaista reikäleipää. Hangosta Loviisaan on yli 200 kilometriä ja matka kulkee Helsingin läpi. Mihin nämä sijoittaisivat yhteiset palvelunsa, toisen alueen, pääkaupunkiseudun sisään? Kaiken lisäksi esimerkiksi Porvoon seudulla asuu yhtä paljon ihmisiä kuin vaikka kepun hellimässä &rdquo;itsenäisessä&rdquo; Keski-Pohjanmaassa.</p><p>HUS-alueen pilkkominen on hallitukselta vastuutonta ja sitä vaatineilta pk-seudun kunnilta lapsellista. Pk-seudun ulkopuolinen Uusimaa jää nyt kokoomuksen ja keskustan valtapelien kärsijäksi. Minusta siitä kärsii lopulta koko Uusimaa ja Suomi.</p> Tänään julkistettiin hallituksen tähän asti vaarallisin päätös. Kokoomus suostui keskustan vaatimaan 18 sote-alueen malliin sillä ehdolla, että koko maan sosiaali- ja terveyspalvelut yhtiöitetään. Suora demokraattinen kontrolli palveluiden järjestämisessä lakkaa ja siirrytään valtavaan tilaaja-tuottaja-koneistoon.

 

Tilaaja-tuottaja-malli

Tilaaja-tuottaja-mallin tarkoitus on markkinoistaa kaikki julkiset palvelut. Siinä luodaan massiivinen ostajien ja myyjien byrokratia, jotta palveluiden demokraattisesta ohjauksesta päästään niiden hintaohjaukseen ja tuotannon yksityistäminen on helppoa.

Suomessa osa kaupungeista on kokeillut tilaaja-tuottajamalleja. Malli on epäonnistunut kaikkialla. Oulussa kaikki puolueet, jopa mallin halunnut oikeisto, äänestivät siitä luopumisen puolesta. Myös Tampere on päättänyt luopua mallista, joka tuhlaa verovaroja turhaan byrokratiaan.

Kokoomukselle kyseessä on ideologinen voitto, koska yksityisten tuottajien bisnes kasvaa. Suomen kansalle kyseessä on tappio, koska kiireellisesti tarvittavien uusien hoitajien ja lääkäreiden sijaan aletaankin palkata byrokraatteja.

 

Yhtiöittäminen

Kun jonkun julkisen palvelun hallinta siirretään pois kunnan tai valtion organisaatiosta yhtiöön, menetetään sen suora demokraattinen kontrolli. Vantaalaisena kunnallispoliitikkona olen törmännyt valitettavan moneen tapaukseen.

Taloudellisesti suurin pommi Vantaalla on osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, josta kuntalaisia edustavalle valtuustolle ei kerrota käytännössä mitään. Ilmeisesti meille on tulossa parhaimmassakin tapauksessa miljoonien tappiot.

Härskein esimerkki on kuitenkin pienimuotoisempi. Viime talvella kävi ilmi, että Myyrmäen liikuntapaikkoja hallinnoivasta yhtiöstä oli jaettu kymmeniä tuhansia euroja lähipiirille, maksettu tuhansien eurojen alkoholitarjoiluja, järjestetty kalliita matkoja jne. Tämä ei olisi koskaan ollut mahdollista ilman salailun mahdollistavaa yhtiömuotoa.

Mitä käy kuntien terveyspalveluiden omalle tuotannolle kun ne yhtiöitetään? Ainakin kuntalaisten valitsemien edustajien mahdollisuus vaikuttaa ja valvoa toimintaa minimoidaan, ja ylätasolle luodaan kovapalkkainen johtajien ja hallitusten eliitti.

Julkisen palvelun yhtiöittäminen on aina huono idea. Sähkölaitoksen kohdalla se on nykyään välttämätöntä. Liikuntapaikkojen tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla se kertoo täydellisestä ymmärryksen puutteesta.

 

Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa

Lähes kolmasosa suomalaisista asuu jo Uudellamaalla, ja sote-ratkaisun on toimittava myös täällä. Pääkaupunkiseudun kokoomuslaiset johtavat ovat käyttäytyneet kuin takahikiän kyläpäälliköt. Espoo halusi ensin järjestää kaiken itse ja Helsinki sekä Vantaa oman pääkaupunkiseudun järjestämisalueen. Hallituksen tiedotuksen mukaan pääkaupunkiseudulle ollaan nyt tekemässä erillisratkaisu.

Meille vantaalaisille on tavallaan aika sama onko Hanko tai Loviisa osa samaa aluetta. Hangolle ja Loviisalle asialla on valtava merkitys. Hyvinkäällä, Porvoolla tai Lohjalla ei ole keskenään mitään muuta yhteistä, kuin etäisyys Helsingistä. Hallitus on synnyttämässä entisten maalaiskuntien kaltaista reikäleipää. Hangosta Loviisaan on yli 200 kilometriä ja matka kulkee Helsingin läpi. Mihin nämä sijoittaisivat yhteiset palvelunsa, toisen alueen, pääkaupunkiseudun sisään? Kaiken lisäksi esimerkiksi Porvoon seudulla asuu yhtä paljon ihmisiä kuin vaikka kepun hellimässä ”itsenäisessä” Keski-Pohjanmaassa.

HUS-alueen pilkkominen on hallitukselta vastuutonta ja sitä vaatineilta pk-seudun kunnilta lapsellista. Pk-seudun ulkopuolinen Uusimaa jää nyt kokoomuksen ja keskustan valtapelien kärsijäksi. Minusta siitä kärsii lopulta koko Uusimaa ja Suomi.

]]>
15 http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214993-kepu-sai-18-maakuntaa-kokoomus-20-miljardin-bisneksen#comments Kotimaa Sote Wed, 06 Apr 2016 16:54:49 +0000 Jussi Saramo http://saramo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214993-kepu-sai-18-maakuntaa-kokoomus-20-miljardin-bisneksen